Psykoterapiasta

[jupe]

"Kansalaisaloite tarjoaa väärää lääkettä" – maksuton psykoterapeuttikoulutus ei ratkaise mielenterveyshoidon ongelmia

Erilaiset mielenterveysongelmat lisääntyvät, mutta oikeanlaisen hoidon saaminen ja hoitosuhteen aloittaminen voi kestää useita kuukausia. Psykoterapeuttien määrän lisääminen ei ratkaise koko ongelmaa, vaan eniten lisäkoulutusta mielen ongelmien hoitamiseen tarvitaan perustasolla eli terveyskeskuksissa ja mielenterveystyössä.
MINNA AKIMo
Lännen Media

Psykoterapeuttikoulutuksen lisääminen tai muuttaminen maksuttomaksi ei ratkaise psykoterapian saatavuuteen liittyviä ongelmia, sillä kyse on perusterveydenhuollon rakenteellisesta ongelmasta.

Rakenteelliset valuviat ovat johtaneet siihen, että nyt perusterveydenhuollon hoitojonoja puretaan yksityisten psykoterapeuttien vastaanotoilla, sanoo pitkään yksityisenä psykoterapeuttina työskennellyt Sarianna Virpikari.

– Yksityiselle puolelle valuu sellaisia potilaita, jotka pitäisi hoitaa julkisella puolella joko perusterveydenhoidossa tai erikoissairaanhoidon puolella. Näin ei ole, vaan nyt julkisen puolen hoitojonoja puretaan yksityisten psykoterapeuttien vastaanotoilla, hän tarkentaa.

Suomessa on käyty laajaa yhteiskunnallista keskustelua psykoterapian saatavuudesta ja siihen liittyvistä ongelmista. Psykoterapian tarve on lisääntynyt, mutta samalla sen saatavuus alueittain vaihtelee suuresti.

Kelan tukeman kuntoutuspsykoterapiasuhteen aloittamista hidastaa sekin, että vapaita aikoja voi joutua odottamaan useita kuukausia.

– Minä, kuten muut kollegani, saamme päivittäin useita kymmeniä viestejä, joissa kysytään vapaita aikoja ja mahdollisuutta pitkän hoitosuhteen aloittamiseen. Tuntuu kurjalta, ettei kaikkiin yhteydenottoihin edes ehdi vastata, Virpikari sanoo.
Eduskunnan käsittelyssä kaksi kansalaisaloitetta

Eduskunnan käsittelyssä on kaksi kansalaisaloitetta, joista toinen koskee psykoterapeuttikoulutuksen maksullisuutta.

Kansalaisaloitteen mukaan koulutus pitäisi muuttaa maksuttomaksi koulutukseksi kaikille niille, joilla on riittävä pohjakoulutus ja soveltuvuus alalle. Psykoterapeuttikoulutuksen hinta vaihtelee noin 20 000 eurosta jopa 60 000 euroon.

Kansalaisaloitteen mukaan koulutuksen maksuttomuus lisäksi psykoterapeuttien määrää ja siten lisäksi ihmisten mahdollisuuksia päästä nopeammin psykoterapiaan.

Virpikarin mukaan vastuuta tilanteen korjaamiseksi ei voida sysätä psykoterapeuttien koulutuksen varaan. Ongelman ratkaisua pitää hakea yhdessä perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon kanssa.

– Vastaus ei ole se, että psykoterapiakoulutukseen pitäisi päästä helpommin ja koulutuksen pitäisi olla ilmasta. Sen sijaan lyhytterapiakoulutusta pitäisi suunnata perusterveydenhuoltoon, jotta ihmisiä voitaisiin auttaa nopeammin.

Toisessa kansalaisaloitteessa vaaditaan terapiatakuuta, joka takaisi ihmiselle nopean pääsyn hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon heti ensimmäisen terveyskeskuskäynnin jälkeen.
Kelan kuntoutuspsykoterapiaa saa yli 50 000 suomalaista

Kelan myöntämien kuntoutuspsykoterapioiden määrä on rajussa kasvussa, ja Kelan tukemaa kuntoutuspsykoterapiaa saa tällä hetkellä yli 56 000 suomalaista.

Kasvua selittää osin vuonna 2011 voimaan tullut lakimuutos, jonka jälkeen kuntoutuspsykoterapia muuttui lakisääteiseksi. Tuki myönnetään kaikille, joilla on psykiatrin kirjoittama b-lausunto, ja joiden tilanne täyttää laissa säädetyt ehdot.

Kelan tukemaa kuntoutuspsykoterapiaa voi saada kolmen vuoden ajan.

– Kaikki asiakkaat eivät tarvitse pitkäkestoista kuntoutuspsykoterapiaa, joten minusta Kelan kriteereitä olisi syytä muuttaa siten, että Kelan tukea saisi myös lyhytterapiaan, Virpikari sanoo.
Terapiat etulinjaan -hanke etsii ratkaisuja nopeampaan apuun

Helsingin yliopistollisen keskussairaalan (HYKS) erityisvastuualueella on käynnistynyt Terapiat etulinjaan -hanke, jolla haetaan käytännön ratkaisuja siihen, että mielenterveysongelmiin saisi nopeammin apua.

Hankkeen tärkein tarkoitus on kouluttaa perusterveydenhuollon, kouluterveydenhuollon ja mielenterveystyön ammattilaisia tunnistamaan erilaisia mielenterveysongelmia, kuten masennusta ja ahdistusta.

– Tämä on käänteentekevä hanke, sillä me koulutamme juuri etulinjassa työskenteleviä ammattilaisia, emme pelkästään mielenterveyden ammattilaisia, psykiatrian erikoislääkäri, lääketieteen lisensiaatti Tuula Metsä sanoo.

– Jo lyhyen täsmäkoulutuksen avulla he voivat toimia muun muassa digitaalisen omahoidon tukena, ja hieman laajempien koulutusjaksojen jälkeen he voivat tehdä 5–10 kerran lyhytterapiaa muun muassa masennus- ja ahdistuspotilaiden avuksi.

Metsä toimii sivutoimisesti Terapiat etulinjaan -hankkeen ylilääkärinä ja projektipäällikkönä.
Yhteiskunta tarvitsee lisää psykoterapeutteja

Uusilla hoitopoluilla ja lisäkouluttamisella on kiire, sillä suomalaisten mielenterveysongelmat lisääntyvät. Samaan aikaan koulutettujen psykiatrien määrä vähenee ja koulutetut psykoterapeutit siirtyvät työskentelemään yksityisyrittäjinä.

– Terveydenhuollon eturintamassa työskentelevien ihmisten kouluttamisella on kiire, koska hoitamattomia mielenterveyden ongelmia on runsaasti, ja etulinjan psykososiaaliset hoitomuodot puuttuvat monelta alueelta. Useimmille asiakkaille lyhytkestoinen hoito riittäisi, eikä sen jälkeen välttämättä tarvittaisi enää pidempää hoitosuhdetta.

Metsä itse kannattaa psykoterapeuttien koulutusjärjestelmän muutosta, jotta koulutukseen pääsy ei olisi kiinni jatko-opiskelijan varallisuudesta.

– Yhteiskuntamme tarvitsee lisää koulutettuja psykoterapeutteja, mutta se ei yksin riitä. Varhaisempaan hoitovaiheeseen tarvitaan lisäksi henkilöitä, jotka on koulutettu lyhyemmillä niin sanotuilla menetelmäkoulutuksilla vastaamaan matalan kynnyksen psykososiaalisten hoitojen tarpeeseen, hän sanoo.

Terapiat etulinjaan -hankkeen menetelmäkoulutukset eivät anna työntekijöille psykoterapeutin pätevyyttä, joten Metsän mukaan osaaminen jää todennäköisemmin julkisen terveydenhuollon käyttöön.

– Tällä hetkellä suuri osa varsinaisen psykoterapeuttikoulutuksen käyneistä ammattilaisista siirtyy nopeasti yksityiselle sektorille töihin, mutta me tarvitsemme julkiselle puolelle ihmisiä, jotka on koulutettu vastaamaan matalan kynnyksen psykososiaalisten hoitojen tarpeeseen, Metsä sanoo.

Fakta

Mielenterveyden häiriöt maksavat 11 miljardia vuodessa

Eduskunnan käsittelyssä on kaksi kansalaisaloitetta, jotka liittyvät psykoterapian saatavuuteen ja parempaan mielenterveyshoitoon.

Terapiatakuu-nimisessä kansalaisaloitteessa vaaditaan lain muuttamista siten, että kaikille ihmisille taataan nopea pääsy hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon heti ensimmäisen terveyskeskuskäynnin jälkeen.

Palveluvalikoimaneuvosto (PALKO) teki vuonna 2018 suosituksen, jonka mukaan vaikuttavaksi todetut psykoterapiat ja muut psykososiaaliset hoito- ja kuntoutusmenetelmät kuuluvat mielenterveys- ja päihdehäiriöissä terveydenhuollon julkisesti rahoitettuun palveluvalikoimaan.

Terapiatakuu tukee PALKO:n suosituksen toteutumista käytännössä.

Toisessa kansalaisaloitteessa vaaditaan psykoterapiakoulutuksen muuttamista maksuttomaksi.

Kansalaisaloitteen päämääränä on uudistaa psykoterapeuttikoulutusta siten, että se olisi maksuton kaikille ammattiin soveltuville henkilöille.

Aloitteen mukaan psykoterapeuttikoulutukseen pääsyn edellytyksenä tulisi ensisijaisesti olla ammatillisen kyvykkyys eikä taloudelliset resurssit.

Suomessa psykoterapeuttikoulutukseen vaaditaan riittävä koulutuspohja, joka yleensä tarkoittaa korkeakoulututkintoa, työhön soveltuva, riittävän pitkä työkokemus sekä ihmisen oma soveltuvuus psykoterapeutin työhön.

Valviran hyväksymiä psykoterapeutteja on reilut 8 300. Heistä lähes kolmasosa on eläkeiässä. Työikäisistä vain osa tekee kokopäiväisesti psykoterapiatyötä.

Suomalaisista joka toinen kokee elämänsä aika jonkinlaisen mielenterveyden häiriön, mutta vain puolet heistä saa riittävää hoitoa.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n laskelmien mukaan mielenterveyden häiriöiden kokonaiskustannukset Suomessa ovat 11 miljardia euroa vuodessa."


https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/52807 ... n+ongelmia

[Palle]

Koko tekstin kopioiminen keskustelupalstalle loukkaa tekijänoikeuksia.