Dermatillomania

Dermatillomania

ViestiKirjoittaja jupe » 31.03.2021 13:20

Dermatillomania - OUTI SUORANTA

Lännen Media
Hanna on purrut ja nyppinyt käsiään lapsesta asti – pakko-oireinen ihon repiminen kertoo mielen kuormituksesta
Dermatillomania voi kohdistua mille ihoalueelle vain, mutta yleensä kovilla ovat kasvot, kädet, sormet ja reidet. Hetkellisesti toiminta voi rauhoittaa, mutta pitemmän päälle häpeä synnyttää lisää ahdistusta.

Ensimmäiset mielikuvani ihon nyppimisestä ovat ala-asteelta: piilottelin käsiäni niin, etteivät pahimmat kohdat olisi näkyneet ulkopuolelle. Joillakin pakko-oire poistuu teini-iässä, mutta minulta se ei ole koskaan lähtenyt, kertoo 32-vuotias Hanna.

– Nypin käsieni ihoa, erityisesti kynsinauhoja. Joskus myös puren niitä. Puren varsinkin etusormien ja peukaloiden niveliä, ja niissä on paksut arpikudokset. Kädet ovat kipeät, ja osa sormista on verillä ja haavoilla.

Naisesta ei käytetä jutussa oikeaa nimeä, koska arkaluonteinen vaiva voi leimata hänet ja oireilu voisi sen takia voimistua.

Yksinkertaistettuna dermatillomania tarkoittaa toistuvaa ihon pakonomaista nyppimistä, puristelua, repimistä tai puremista niin, että iho vahingoittuu.

– Kaikki meistä puristelevat finnejä joskus, mutta dermatillomaniasta voi olla kyse, kun käyttäytymisestä ei pääse eroon yrityksistä huolimatta, se jatkuu pitkään ja alkaa näkyä päivittäisessä elämässä, kertoo yleislääkäri Anni Saukkola.

Tarkkaa syytä dermatillomaniaan ei Saukkolan mukaan tiedetä, mutta kaikki mielen kuormitus voi kanavoitua tällaisena oireiluna. Yleisesti pakko-oireisiin liittyy ahdistuneisuutta. Tässä tapauksessa ihon nyppiminen tuottaa hetkellisesti hallinnan ja mielihyvän tunteita.

– Tämä on jostain syystä melko vaiettu aihe, kuten pakko-oireet muutenkin. Ajatellaan ehkä, että kyse on itsehillinnän puutteesta, vaikka ei ole.

– Hoidossa auttaa mielen hyvinvoinnista huolehtiminen.
"Yritän helpottaa oloani satuttamalla itseäni"

– Ihon nyppiminen on kausittaista. Stressatessa, keskittyessä, ahdistuneena ja väsyneenä nypin ihoani ja puren sormien niveliä enemmän. Joka tapauksessa teen sen huomaamattani. En päätä, että nyt nypin. Saatan vaikkapa lukiessa ohimennen nyplätä ja repiä kynsinauhoja, ja havahdun siihen vasta, kun sattuu ja verta valuu, Hanna kertoo.

– Yritän rauhoittaa itseäni ja säädellä tunnetilojani, siis helpottaa oloani satuttamalla itseäni. Kuivat kynsinauhat oikein laukaisevat halun nyppiä, samalla tavalla kuin rupi. Pakko-oireet saavat kädet näyttämään ajoittain aivan hirveiltä. Kun kädet ovat oikein huonossa kunnossa, vältän tietoisesti niiden näyttämistä.

Dermatillomania puhkeaa valtaosin naisille, yleensä jo lapsena tai nuorena. Lääkäri Saukkolan mukaan vaiva on harvinainen: noin 1–5 prosenttia ihmisistä kärsii siitä.

Masennuksen, ahdistuksen ja stressin hallinta esimerkiksi elintavoilla, keskusteluavulla, psykoterapialla ja/tai lääkityksellä on suositeltavaa.

– Vaikka oire hetkellisesti voi helpottaa ahdistusta, pidemmällä aikavälillä se tuottaa ahdistusta, häpeää ja monia muita hankalia tuntemuksia, Saukkola sanoo.

Saukkola on tunnettu somelääkärinä, joka kirjoittaa usein mielenterveysasioista. Hän työskentelee myös Terveystalossa.
"Omassa päässä dermatillomania saa isot mittasuhteet"

Dermatillomaniasta ei juuri puhuta, ja Hannan mielestä syy on selvä.

– Kukaan ei halua myöntää, että tekee itselleen haitallisia asioita eikä pysty lopettamaan.

– Pakko-oire on minulle täysin normaali asia, mutta muille häiritsevä – tai ainakin siltä minusta tuntuu. Nytkin minut kuvannut valokuvaaja ihmetteli, että eihän käsissä ole mitään, mutta silti kuvausta ja haastattelua jännittäessäni nypin ihoani. Kun dermatillomaniaa katsoo ulkopuolelta, se harvoin ylittää huomiokynnyksen. Omassa päässä se saa isot mittasuhteet, ja sitä on vain pakko tehdä.

– Monesti käsieni kunnon ihmettelyn takana on viaton huoli ja ihmetys. Useimmiten jaksan kertoa, mistä on kyse. Välillä kysely ärsyttää, ja mieluummin sitten piilottelen käsiäni tai pidän hanskoja.

Anni Saukkola sanoo, että jos dermatillomania kohdistuu käsiin, joillekin on apua siitä, että käsiä ja kynsiä hoitaa säännöllisesti esimerkiksi voiteilla, öljyillä tai manikyyreillä.

Tämän Hannakin on huomannut.

– Minulla kynsien geelilakkaus tai rakennekynnet auttavat. Geelilakkaus tekee kynsistä tylpemmät, enkä enää voi niin hyvin nyppiä ihoa. Kädet myös näyttävät kauniilta ja hoidetuilta, eivät yhtään rumilta ja rikkinäisiltä. Silloin niihin suhtautuu ihan eri tavalla: eihän näin kauniita käsiä voi nyppiä.
"Olen tuntenut lapsesta asti häpeää siitä, mitä teen"

Hannan mukaan kenenkään ei pitäisi potea huonoa omaatuntoa siitä, ettei pysty käskystä lopettamaan pakko-oireita.

– On helppo sanoa esimerkiksi tupakoitsijalle, että miksi et muka pysty lopettamaan. Silloin tulee monesti vain pahentaneeksi asioita.

– Häpeä on silti isoin tunne – minullakin. En muista, että minulle olisi lapsena aiheesta sanottu tai näpäytetty sormille. Olen silti lapsesta asti tuntenut voimakasta häpeää siitä, mitä teen. On oikeastaan aika surullistakin huomata, kuinka nuorena tuo häpeä on minuun iskostunut.

– Hartain toiveeni olisi, etten tekisi tätä. En voi kuitenkaan luottaa siihen, että voisin lopettaa. Toki välillä on pitkiäkin hyviä jaksoja, mutta koskaan en tule pääsemään täysin irti tästä oireilusta.

Iho-oireet ovat lisääntyneet korona-aikana

Suunympärysihottuma vaivaa maskiaikana tavallista useampia suomalaisia. Iho alkaa sairaalta kohdalta punoittaa, ja siihen tulee pieniä näppyjä, joskus jopa keltapäisiä märkänäppyjä.

Näpyt muistuttavat aknenäppyjä, mutta ovat paljon pienempiä, ja mustapäät ja aknearvet puuttuvat. Iho on kirvelevä, kihelmöivä ja joskus kutiseva.

Kyseessä on POD, ihosairaus nimeltään perioraalidermatiitti. Ihotautien erikoislääkäri Anna Hjerppe sanoo, että ihottuman nimi on kuvaava.

– Sitä esiintyy eniten perioraalialueella eli suun ympärillä, ja dermatiitti tarkoittaa ihon tulehdusta.

Joskus näppyjä tulee vain nenän ympärille tai silmänurkkiin, harvoin äkäisesti kaikkien kasvojen aukkojen ympärille.

Yleensä oireita tulee 15–45-vuotiaalle naiselle, mutta ei mieskään ole taudilta turvassa.

– Ihosairautta esiintyy paljon, mutta kuinka paljon, siitä ei ole olemassa tarkkoja tutkimuksia.

Ihottumaa hoidetaan paikallisesti. Iho tulee pestä, ja saippuapesujakin suositellaan.

Kosmetiikka ja vanhat rasvan jämät pestään huolella pois. Puhtaalle iholle käytetään lääkevoiteita, usein antibioottivoiteita tai mietoja aknelääkevoiteita.

– Mikäli niiden teho ei ole yksinään riittävä tai tilanne on hankala jo alussa, lisätään hoitoon suun sisäinen tetrasykliiniryhmän antibioottihoito.

Perioraalidermatiitti voi olla ärhäkän punainen ja ikävän näköinen. Hjerppe kertoo, että peittävää kevyttä meikkiä voi käyttää, jos on tarpeen.

POD voi toisinaan myös uusia, ja siksi Hjerpen mukaan kannattaa panostaa taudin ennaltaehkäisyyn keventämällä kosmetiikan käyttöä.

– Maskin alla ihon lämpötila ja kosteus lisääntyvät. Jollain ihmisillä POD-ihottuma voi laueta tai pahentua maskin takia. Sitä on kuitenkin syytä käyttää ohjeiden mukaan. Korona on paljon pahempi asia kuin lievä, hoidettavissa oleva ihosairaus.

Mikä

Dermatillomania

Pakko-oireiden kirjoon kuuluvasta ihon nyppimisestä käytetään englannin kielessä kattotermiä BFRB (body-focused repetitive behaviour) eli kehoon kohdistuva toistuva pakonomainen toiminta.

Joskus nyppiminen kohdistuu ihon epätasaisuuksiin ja karheisiin kohtiin. Keratosis pilaris on ihon taipumus muodostaa olkavarsien, takapuolen ja poskien alueelle karvatuppien sarveistumia, jotka ovat pieniä, punertavia, karheita "näppylöitä".

Trikotillomania on puolestaan karvojen kuten hiuksien, kulmakarvojen ja ihokarvojen pakonomaista nyppimistä.

https://www.ts.fi/hyvinvointi/5269033/H ... elen+kuorm
jupe
 
Viestit: 821
Liittynyt: 18.07.2015 18:35

Paluu Psykologiaa ja psykopatologiaa



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 15 vierailijaa

cron