Psykopatologia.munfoorumi.com

.

No mikäettei.

Nykyään varsinkaan (biologisessa) koulupsykiatriassa psykoosin "tarkoitusta" ei juuri pohdita.

On ehkä syytä erottaa erikseen oireiden tarkoitus, joista yksi voisi olla ahdistuksen lieveneminen.

.

.

Varmaan mahdollistaa, mutta se ei liene psykoosin "tarkoitus" (sinänsä).

Psykoosilla ei ole tarkoitusta. Otan analogian yhteiskuntaan: Esimerkiksi yhteiskunnallisella lamalla ei ole tarkoitusta. Se vain syntyy erilaisten vaikutusten seurauksena. Kun lama on päällä, yhteiskunnassa mobilisoituu toimia ("oireita"), jolla lamasta pyritään eroon. Tässä mielessä psykoosin oireet ovat (ainakin jossain mielessä) mielen toimia, jolla se pyrkii parempaan balanssiin.

Muistan lukeneeni, että psykoosi voi olla pakoa sietämättömästä elämäntilanteesta. Vaikkapa niinkuin se Kellokosken prinsessa. Enää ei
ole yksinäinen, mitätön, syrjäytynyt, köyhä ja kipeä, jos on prinsessa, CIA:n takaa-ajama mies tai välittää ufojen viestejä.

Eikö psykoosissa ole myös kyse varhaisten, todellisuutta vääristävien defenssien käytöstä? Kieltäminen ja projektio kai silloin ajavat samaa asiaa kuin muutkin, kehittyneemmät defenssit, mm. suojaavat itsetuntoa.

.

Eikös ihminen regressoidu, jos kehittyneemmät defenssit eivät riitä? Varhaisempaan kehitysvaiheeseen regressoituminen tuo mukanaan myös varhemmin kehittyneet defenssit, jotka vääristävät todellisuutta. Ja defenssit suojaavat itsetuntoa, kun esimerkiksi ei-hyväksytty vietti-impulssi projisoidaan toiseen, itsen ulkopuolelle, tai tuskallinen todellisuus kielletään.

minätäällä kirjoitti:Muistan lukeneeni, että psykoosi voi olla pakoa sietämättömästä elämäntilanteesta. Vaikkapa niinkuin se Kellokosken prinsessa. Enää ei
ole yksinäinen, mitätön, syrjäytynyt, köyhä ja kipeä, jos on prinsessa, CIA:n takaa-ajama mies tai välittää ufojen viestejä.

Eikö psykoosissa ole myös kyse varhaisten, todellisuutta vääristävien defenssien käytöstä? Kieltäminen ja projektio kai silloin ajavat samaa asiaa kuin muutkin, kehittyneemmät defenssit, mm. suojaavat itsetuntoa.

Nimen omaan psykoosien (ja muidenkin häiriöiden) "positiivisilla" oireilla on kuvattu tarkoitus.

Depressiivisessä psykoosissa tilanne voi olla toisin.

.

Oman psykoosini pohjalta tulkitsen sen tarkoituksia olleen:
-vanhojen traumojen uudelleen eläminen
(äänet käskivät kävelemään tiettyä reittiä ja suorittamaan tietyt rituaalit, jotka liittyivät koulukiusaamiseeni)
-metaforien tulo osaksi kokemusmaailmaa
(cola on punaviinin väristä eli cola on punaviiniä, isälläni on samanväriset hiukset kuin Celine Dionilla eli isäni on Celine Dion)
-> tätä kautta ymmärsin paremmin mm. dekonstruktiota ym. Derridan teorioita opinnoissani
-uuden alun saaminen elämälleni: nyt osaan puhua traumoistani ja muistakin asioistani
-olen suvaitsevaisempi kuin ennen, enkä ole enää niin kunnianhimoinen
-individualistinen asenteeni elämään on vahvistunut, kun olen ollut suljetulla, jossa yksilöllisyys riistettiin multa pois
-> sen myötä olin poliittisesti aktiivinen monta vuotta eräässä puolueessa

Käsiteanalyyttisesti psykoosin tarkoitus - kuten teemaa on tässä ketjussa käsitelty - on ilmeisen virheellinen.
Voisi ehkä puhua psykoosin merkityksestä tms. (itselle).

Esimerkiksi lihavuus suojaa häntäluuta vaurioilta (kuten laihtuneet saattavat tietää). On kuitenkin väärin todeta,
että lihavuuden tarkoitus on häntäluun suojeleminen.

No, semanttisesti ehkä on noin.

Sen tarkoituksia voisivat olla:
-elimistön suojeleminen vielä suuremmalta ylikuormitukselta ja pysähdyksen aiheuttaminen
Itse psykoosin kokeneena en valitettavasti kykene tarkastelemaan sitä tieteellisellä viileydellä.
Käytin k.o kokemusta kuitenkin hyödykseni kirjoittaessani yliopistolla Englantilaisen filologian oppiaineeseen tutkielmaa Michael Ondaatjen romaanista Coming through slaughter. K.o romaani käsittelee skitsofreniaa sairastaneen jazzmuusikon Buddy Boldenin elämää.
Huvittava oli silloisen ohjaavan lehtorin kommentti tutkielmastani. Hän nimittäin totesi, että olen ilmeisesti lukenut paljon aiheesta.
Tutkielmani tutki narratologisten teorioiden pohjalta Ondaatjen romaanin kertomistekniikoita.