10 oppia aivoista.

[Psykopatologia]

10 oppia aivoista Suomen tunnetuimpiin neurotieteilijöihin kuuluva Katri Saarikivi tutkii oppimista ja ajattelua. Samalla hän on tehnyt löytöjä omista aivoistaan. - Teksti Reetta Räty Kuvat Outi Pyhäranta
https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000006662977.html
(- -)
_______________
https://fi.wikipedia.org/wiki/Katri_Saarikivi

[Psykopatologia]

(- -)
TUTKIJOIDEN VIESTI on selkeä, ja se koskee myös aivotutkijoiden omia aivoja:

1. Aivojen pitää antaa levätä, muuten ne ylikuumenevat.

Saarikivi sanoo, että hänenkin on pitänyt ­oppia stressinhallintaa kantapään kautta. Tutkijana hän tietää kyllä, mitä liika stressi aiheuttaa: suunnitelmallinen toiminta ei onnistu, keskittyminen on vaikeaa, tulee oltua äkkipikainen. Pitkittynyt stressi aiheuttaa jopa kudostuhoa aivojen etuotsalohkossa.

Tiedon sijaan vasta oma kokemus on saanut sisäistämään palautumisen merkityksen. ”Olen oppinut sen, millaiseen tilaan aivonsa voi saada väsymyksellä, uupumuksella, huonolla unella. Vaikka ymmärrän tutkimuksen kautta, miten aivot toimivat, olen immuuni sille tiedolle ennen kuin minulla on oma kokemus siitä, mitä tapahtuu, jos en lepää kunnolla”, hän sanoo.

Stressinhallinta on hyvä esimerkki siitä, miten huonoja olemme sisäistämään tietoa. Tutkimustieto aivoista lisääntyy koko ajan – samoin työelämässä koettu uupumus.
Saarikivi sanoo, että kyse on oppimiseen liittyvästä ongelmasta. ”Meillä on valtavasti ihmisen ajatteluun liittyvää tutkimustietoa, jota ei hyödynnetä lainkaan.”
Jos työpaikoilla otettaisiin tosissaan stressiin liittyvät tutkimukset, niitä pitäisi tutkia avoimin mielin ja miettiä yhdessä, millaista työn pitäisi olla, jotta se tukisi jaksamista.

AIVOTUTKIMUSTA on monenlaista. Jotkut tutkivat aivojen solutason toimintaa ja selvittävät esimerkiksi sitä, mitkä solut osallistuvat muistamiseen tai oppimiseen, kun rotta valitsee reittejä labyrintissa. Laskennallisessa neurotieteessä aivojen toimintaa tutkitaan matemaattisten ja teoreettisten mallien avulla.

Sitten on Saarikiven tontti: kognitiivinen neurotiede. Siinä tutkitaan ihmistä. Tunteita, vuorovaikutusta, oppimista, ajattelua – kaikkea, mikä tekee ihmisestä ihmisen.
Saarikiven suunnitteilla olevat tutkimushankkeet koskevat oppimista. Häntä on alkanut kiinnostaa se, millaiset asiat vaikuttavat siihen, miten opimme. Miten esimerkiksi tila tai tunteet vaikuttavat oppimiseen?

Tulemme toiseen asiaan, jonka Saarikivi on oppinut omista aivoistaan.

2. Tietoa omaksutaan täydellä teholla silloin, kun ihminen on utelias.
(- -)
3. Oppimiseen liittyy pinnistelyä, ja se edellyttää sinnikkyyttä.
(- -)
4. Aivot yrittävät ohjailla ihmistä pitämään uskottavana sellaista tietoa, joka miellyttää häntä, vastaa hänen ennakkokäsityksiään ja on linjassa hänen omien tutkimustulostensa kanssa.
(- -)
5. Kun oppii asioita aivoista, oppii samalla niiden rajoista.
(- -)
6. Ryhmä erilaisia aivoja saavuttaa parempia tuloksia kuin yhdet aivot.
(- -)
7. Aivot muuttuvat koko ajan.
(- -)
8. Katri Saarikivi ei ole yhtä kuin hänen aivonsa. Hän pystyy ohjailemaan ja erittelemään ajatteluaan.
(- -)
9. Ihminen aistii hyvin rajallisen määrän asioita ympäristöstään.
(- -)
10. Aivotutkijakaan ei tiedä aivoistaan läheskään kaikkea.

Kirjoitus on julkaistu alun perin HS Teema -lehden numerossa 3/2020, jossa aiheena oli aivot ja muisti. Lisätietoja Teema-lehdestä osoitteessa HS.fi/Teema.

[Psykopatologia]

Leibnizin (1646 - 1716) myllyvertaus (Monadologia 1714): https://filosofia.fi/node/2413

Oletetaanpa, että olisi kone, jonka rakenne mahdollistaisi ajattelun, tuntemisen ja havaintokyvyn. Kuvitellaan, että se suurennettaisiin niin, että suhteet pysyisivät entisellään, ja sinne voisi käydä sisälle niin kuin myllyyn. Tällä tavoin sisällä ollessaan vierailija ei löytäisi muuta kuin osia, jotka työntävät toisiaan - ei mitään millä selittää havaintoa. [PP]

[Psykopatologia]

(- -)
1. Aivojen pitää antaa levätä, muuten ne ylikuumenevat.
Saarikivi sanoo, että hänenkin on pitänyt ­oppia stressinhallintaa kantapään kautta. Tutkijana hän tietää kyllä, mitä liika stressi aiheuttaa: suunnitelmallinen toiminta ei onnistu, keskittyminen on vaikeaa, tulee oltua äkkipikainen. Pitkittynyt stressi aiheuttaa jopa kudostuhoa aivojen etuotsalohkossa. (- -)

Pieleen menee heti kättelyssä: (Artikkelin mukaan) Saarikivi sekoittaa aivot mieleen, ts. aivot = mieli. Hän vertaa aivoja (mm.) autojen Otto-moottoreihin, jotka todella ylikuumenevat, jos jäähdytys ei toimi. Aivoissa on sähkö-kemiallista toimintaa (hermotus), joka ei kuumenna aivoja. (Eihän sydänkään kuumene, ei myöskään silmä tai korva.) Sen sijaan mieli voi "kuumentua", rasittua tai mennä sekaisin yms., jolloin lepo voi auttaa.

[Psykopatologia]

Leibnizin (1646 - 1716) myllyvertaus (Monadologia 1714): https://filosofia.fi/node/2413
Oletetaanpa, että olisi kone, jonka rakenne mahdollistaisi ajattelun, tuntemisen ja havaintokyvyn. Kuvitellaan, että se suurennettaisiin niin, että suhteet pysyisivät entisellään, ja sinne voisi käydä sisälle niin kuin myllyyn. Tällä tavoin sisällä ollessaan vierailija ei löytäisi muuta kuin osia, jotka työntävät toisiaan - ei mitään millä selittää havaintoa. [PP]

Vaeltaja saattaisi löytää nestepurkauksia ja -virtoja, ehkä myös putouksia, ehkä myös "salamoita".

[Psykopatologia]

Does Thinking Really Hard Burn More Calories? - Unlike physical exercise, mental workouts probably do not demand significantly more energy than usual. Believing we have drained our brains, however, may be enough to induce weariness - (2012) https://www.scientificamerican.com/arti ... -calories/
(- -)
So a typical adult human brain runs on around 12 watts—a fifth of the power required by a standard 60 watt lightbulb. Compared with most other organs, the brain is greedy; pitted against man-made electronics, it is astoundingly efficient. IBM's Watson, the supercomputer that defeated Jeopardy! champions, depends on ninety IBM Power 750 servers, each of which requires around one thousand watts. (- -)

[Mirri]

Pieleen menee heti kättelyssä: (Artikkelin mukaan) Saarikivi sekoittaa aivot mieleen, ts. aivot = mieli. Hän vertaa aivoja (mm.) autojen Otto-moottoreihin, jotka todella ylikuumenevat, jos jäähdytys ei toimi. Aivoissa on sähkö-kemiallista toimintaa (hermotus), joka ei kuumenna aivoja. (Eihän sydänkään kuumene, ei myöskään silmä tai korva.) Sen sijaan mieli voi "kuumentua", rasittua tai mennä sekaisin yms., jolloin lepo voi auttaa.

Aivojen ja mielen yhdistäminen toisiinsa lienee vanha asia. Esimerkkinä sanonta ottaa aivoon, kun mielessä kuohuu ja riepoo.

Syystä tai toisesta käsitteen sielu tilalle ei ole iskostunut sitä korvaavaa sanaa mieli, vaan sielusta on siirrytty suoraan aivoihin. Missä mieli/sielu sijaitsee; veressä, sydämessä, aivoissa, vai jossakin muualla...
Ehkä tuntuu turvallisimmalta (järkevimmältä?) puhua aivoista mielen sijaan - puhumattakaan, että mielestä kaikkinensa käytettäisiin sanaa sielu.

Mielestäni on ymmärrettävää ja inhimillistä, että rationaalisuuteen pyrkivä nykyihminen 'ulkoistaa' ja yksinkertaistaa mielensä/sielunsa liikkeet aivojensa toiminnaksi. Etenkin kun mielen/sielun toiminta tapahtuu aivoissa ja muualla keskushermostossa.

[Rakkaussoturi]

Olen lukenut (lähdettä en muista), että ihminen kevenee (laihtuu) kuollessaan 3 g:n verran. Lukemassani tekstissä väitettiin,että tuo 3 g on sielun paino. Sukulaiseni taas heitti osittain vitsinä, että jos se on hengityksen paino.
Oletteko tällaisia pohtineet? No, minä olen ja niin paljon, että tosiaan on tullut aiheesta luettua. Mutta siis kristinuskossahan erotellaan sielu, henki ja ruumis.

[Palle]

Mikä on keuhkojen tilavuus?

"kuutiometri ilmaa painaa noin 1,225 kiloa"

[Psykopatologia]

https://peda.net/tohmajarvi/tohmajarven ... /2ojmp/psp

[Palle]

Keuhkojen tilavuus on 4 - 7 litraa, joten keuhkoissa oleva ilma painaisi n. 5 — 7 grammaa. Sopisi hyvin, että kuollessa ilmaa poistuisi keuhkoista n. 3 gramman verran.

[Psykopatologia]

TIEDE-lehden mainoksessa lehti tarjoaa aivoille paljon pureskeltavaa. - Aivothan on lihas?

[Psykopatologia]

Mirri: (- -) Mielestäni on ymmärrettävää ja inhimillistä, että rationaalisuuteen pyrkivä nykyihminen 'ulkoistaa' ja yksinkertaistaa mielensä/sielunsa liikkeet aivojensa toiminnaksi. Etenkin kun mielen/sielun toiminta tapahtuu aivoissa ja muualla keskushermostossa. (- -)

Jos mallinnetaan tietokonekieleen: aivot = hard drive ja mieli = soft drive, niin tämä suunta - HD => SD - toimii ja on järkevä toisin kuin vastakkainen, so. SD => HD. Siis suhde ei ole "symmetrinen" HD < = > SD.