Kirjoittaja Psykopatologia » 09.10.2020 18:42
(- -)
TUTKIJOIDEN VIESTI on selkeä, ja se koskee myös aivotutkijoiden omia aivoja:
1. Aivojen pitää antaa levätä, muuten ne ylikuumenevat.
Saarikivi sanoo, että hänenkin on pitänyt oppia stressinhallintaa kantapään kautta. Tutkijana hän tietää kyllä, mitä liika stressi aiheuttaa: suunnitelmallinen toiminta ei onnistu, keskittyminen on vaikeaa, tulee oltua äkkipikainen. Pitkittynyt stressi aiheuttaa jopa kudostuhoa aivojen etuotsalohkossa.
Tiedon sijaan vasta oma kokemus on saanut sisäistämään palautumisen merkityksen. ”Olen oppinut sen, millaiseen tilaan aivonsa voi saada väsymyksellä, uupumuksella, huonolla unella. Vaikka ymmärrän tutkimuksen kautta, miten aivot toimivat, olen immuuni sille tiedolle ennen kuin minulla on oma kokemus siitä, mitä tapahtuu, jos en lepää kunnolla”, hän sanoo.
Stressinhallinta on hyvä esimerkki siitä, miten huonoja olemme sisäistämään tietoa. Tutkimustieto aivoista lisääntyy koko ajan – samoin työelämässä koettu uupumus.
Saarikivi sanoo, että kyse on oppimiseen liittyvästä ongelmasta. ”Meillä on valtavasti ihmisen ajatteluun liittyvää tutkimustietoa, jota ei hyödynnetä lainkaan.”
Jos työpaikoilla otettaisiin tosissaan stressiin liittyvät tutkimukset, niitä pitäisi tutkia avoimin mielin ja miettiä yhdessä, millaista työn pitäisi olla, jotta se tukisi jaksamista.
AIVOTUTKIMUSTA on monenlaista. Jotkut tutkivat aivojen solutason toimintaa ja selvittävät esimerkiksi sitä, mitkä solut osallistuvat muistamiseen tai oppimiseen, kun rotta valitsee reittejä labyrintissa. Laskennallisessa neurotieteessä aivojen toimintaa tutkitaan matemaattisten ja teoreettisten mallien avulla.
Sitten on Saarikiven tontti: kognitiivinen neurotiede. Siinä tutkitaan ihmistä. Tunteita, vuorovaikutusta, oppimista, ajattelua – kaikkea, mikä tekee ihmisestä ihmisen.
Saarikiven suunnitteilla olevat tutkimushankkeet koskevat oppimista. Häntä on alkanut kiinnostaa se, millaiset asiat vaikuttavat siihen, miten opimme. Miten esimerkiksi tila tai tunteet vaikuttavat oppimiseen?
Tulemme toiseen asiaan, jonka Saarikivi on oppinut omista aivoistaan.
2. Tietoa omaksutaan täydellä teholla silloin, kun ihminen on utelias.
(- -)
3. Oppimiseen liittyy pinnistelyä, ja se edellyttää sinnikkyyttä.
(- -)
4. Aivot yrittävät ohjailla ihmistä pitämään uskottavana sellaista tietoa, joka miellyttää häntä, vastaa hänen ennakkokäsityksiään ja on linjassa hänen omien tutkimustulostensa kanssa.
(- -)
5. Kun oppii asioita aivoista, oppii samalla niiden rajoista.
(- -)
6. Ryhmä erilaisia aivoja saavuttaa parempia tuloksia kuin yhdet aivot.
(- -)
7. Aivot muuttuvat koko ajan.
(- -)
8. Katri Saarikivi ei ole yhtä kuin hänen aivonsa. Hän pystyy ohjailemaan ja erittelemään ajatteluaan.
(- -)
9. Ihminen aistii hyvin rajallisen määrän asioita ympäristöstään.
(- -)
10. Aivotutkijakaan ei tiedä aivoistaan läheskään kaikkea.
Kirjoitus on julkaistu alun perin HS Teema -lehden numerossa 3/2020, jossa aiheena oli aivot ja muisti. Lisätietoja Teema-lehdestä osoitteessa HS.fi/Teema.