

Mirri kirjoitti:Ok.
Mistä tietää, onko koira neuroottinen vai luonnehäiriöinen?



Hilppa kirjoitti:En usko noihin psykologisointeihin pelosta, neuroottisuudesta ym. mitä tässä ketjussa on esitetty, mutta voin tietenkin olla väärässä. Koira on ensisijaisesti laumaeläin. Kaikissa koirien välisissä kohtaamisissa hyvin suoraviivaisesti ja nopeasti selvitetään kahden kohtaavan koiran välit ja asemat/paikka laumassa. Voi näyttää aggressiiviseltakin, mutta kun on kerran tehty, on sitten aina niin ja sitä myöten selvät sävelet niiden kahden välillä siitä hetkestä eteenpäin. Ei tarvita jaarittelua tai jatkuvaa kilpailua, mikä säästää koiran psyykettä.
Ovatko kohdatut koirat aina olleet selkeästi isompia kuin alistuva koirasi?

Mirri kirjoitti:Hilppa kirjoitti:En usko noihin psykologisointeihin pelosta, neuroottisuudesta ym. mitä tässä ketjussa on esitetty, mutta voin tietenkin olla väärässä. Koira on ensisijaisesti laumaeläin. Kaikissa koirien välisissä kohtaamisissa hyvin suoraviivaisesti ja nopeasti selvitetään kahden kohtaavan koiran välit ja asemat/paikka laumassa. Voi näyttää aggressiiviseltakin, mutta kun on kerran tehty, on sitten aina niin ja sitä myöten selvät sävelet niiden kahden välillä siitä hetkestä eteenpäin. Ei tarvita jaarittelua tai jatkuvaa kilpailua, mikä säästää koiran psyykettä.
Ovatko kohdatut koirat aina olleet selkeästi isompia kuin alistuva koirasi?
Olet väärässä. Eivät asiat koirien välillä tapahdu niin suoraviivaisesti ja nopeasti kuin väität. Eikä etenkään kun kohtaamiset eivät tapahdu missään laumassa vaan yksilöiden välisinä satunnaisina tapaamisina lenkkipoluilla.
Kohdattuja koiria tietysti on kaiken kokoisia aina pikkuisista 'chihuista' alkaen.
(00:16)
Sanoit, että voi näyttää aggressiiviselta. Koirien keskinäinen välienselvittely ja paikan hakeminen laumassa voi olla oikeasti aggressiivista niin, että joku vaurioituu pahasti. Jos ei fyysisesti niin psyykkisesti. Ei sellaisia taisteluita haluta lenkkipoluille, eikä ihmisillä ole oikeutta jättää koiriaan sillä tavoin oman onnensa nojaan, että nämä ryhtyisivät keskenään selvittämään välejään.
Hilppa kirjoitti:En usko noihin psykologisointeihin pelosta, neuroottisuudesta ym. mitä tässä ketjussa on esitetty, mutta voin tietenkin olla väärässä.

Pelkoon liittyvä aggressiivisuus
Pelko tai epävarmuus on yleisin aggressiivisuuden syy. Siihen liittyvä hyökkäävyys on jopa kymmenen kertaa yleisempää kuin sellainen aggressiivisuus, jossa koira hyökkäisi itsevarmasti jo ennen hankalaa tilannetta. Myös ongelmakoiratilastoissa epävarmuudesta kumpuava hyökkäävyys on hyvin yleistä.

Mirri kirjoitti:Hilppa kirjoitti:En usko noihin psykologisointeihin pelosta, neuroottisuudesta ym. mitä tässä ketjussa on esitetty, mutta voin tietenkin olla väärässä.
Uskotko koiran luonnehäiriöisyyteen/luonnevikaisuuteen?
Psykologisointia kai sekin on, että koiraa pidetään luonnehäiriöisenä tai sen sanotaan traumatisoituneen. Se, että koira voi tosissaan pelätä toisia koiria, ei ole uskon asia, mutta psykologiaa se on. Uskoit sinä (eläin)psykologiaan tai et.
Sanoit, että toiselta omistajalta voi kysyä, haluaako hänen koiransa tutustua. Minä koiran omistajana vastaan siihen kysymykseen, että haluaisi jos uskaltaisi, mutta kun pelko vie voiton.
Tuli vielä mieleeni, että voihan haukkuräksytyskin olla pelon ilmaisu, eikä ollenkaan kerro, etteikö koira haluaisi tutustua toisiin koiriin. Ehkä se räksyttäväkin koira haluaisi jos vain suinkin uskaltaisi.

Mirri kirjoitti:Kyllä, minä nimenomaan uskon koiran voivan olla 'persoonallisuudeltaan' häiriöinen ja myös traumatisoitunut. Enkä ollenkaan pidä koirien inhimillistämisenä sitä, että ymmärretään niiden voivan olla psyykkisesti vaurioituneita.
Sen sijaan minusta kuulostaa koiran inhimillistämiseltä se, että koiran kohdalla puhutaan tahdosta, haluamisista ja mieltymyksistä. Ne ovat ihmiselämään liittyviä käsitteitä. Koira ohjautuu tarpeidensa, ei haluamistensa tai mieltymystensä, mukaan.
Laumassa syntyy hierarkia, mutta onko kahden satunnaisesti toisiaan vastaan tassuttelevan koiran välillä laumahierarkiaa, sitä en tiedä. Oletan ettei ole, ja juuri hierarkian puutteen vuoksi toisia koiria pelkäämään oppineet koirat ovat niissä tilanteissa epävarmoja ja pelokkaita. Eihän se, että koira pelkää lajitovereitaan, ole tervettä laumahierarkiaa, vaan päinvastoin merkki siitä, että laumassa on jossakin vaiheessa jotakin mennyt vinksalleen. Psyykkisesti terveessä laumassa ei opita - eikä opeteta - pelkäämään lauman jäseniä. Eikä pelkääminen kuulu laumahierarkiaan. Joten kyllä kai koiria pelkäävää koiraa voidaan pitää traumatisoituneena tai psyykkisesti häiriintyneenä. Ainakaan psyykkisesti terve ja tasapainoinen koira se ei ole.
Yleensä koiralaumojen paimenena on ihminen, joten ihminen on tehnyt jotakin väärin, jos tai kun hänen laumassaan kehittyy lajitovereitaan pelkäävä koira. Luulen, että laumaansa luotsaava ihminen ei ole huomannut jonkun laumansa jäsenen joutuneen alakynteen tai peräti kiusatuksi. Tai on ummistanut silmänsä, tai ei ole osannut ratkaista laumansa ongelmia ajoissa. Ikävä juttu.

Mirri kirjoitti:Jaa, kysyä neuvoa omistajalta, joka luopui yli kolmevuotiaasta koirasta siksi, että koira voi huonosti hänen laumassaan.
Mirri kirjoitti: Jos hän olisi tiennyt miten ongelma hoituu, hän tuskin olisi päätynyt luopumiseen.
Mirri kirjoitti: Koiran turvattomuuskokemus on syntynyt juuri laumavuosien aikana, ei laumasta pois pääsemisen jälkeen.
Mirri kirjoitti: Laitoin tämän ketjun psykologia-osioon, koska mielestäni tämä psykologinen aihe on kiinnostava ihan yleisesti. Jos tässä olisi tärkeimpänä asiana minun koirani, olisin aloittanut ketjun vertaistuen puolella. Pidän myös koirien psykopatologiaa kiinnostavana aiheena.
Mirri kirjoitti:Voiko psyykkisesti ongelmainen koira olla neuroottinen, vai luokitellaanko koirien mt-ongelmat aina 'persoonallisuuden' häiriöiksi eli luonnevikaisuudeksi?
Tällainen kysymys putkahti mieleeni omaa koiraani ihmetellessäni.
Hilppa kirjoitti:Mirri kirjoitti: Jos hän olisi tiennyt miten ongelma hoituu, hän tuskin olisi päätynyt luopumiseen.
Tuo on aika vahva väite, koska tuolloinhan hän olisi toiminut väärin antaessaan tieten tahtoen ongelman eteenpäin.
Voiko psyykkisesti ongelmainen koira olla neuroottinen, vai luokitellaanko koirien mt-ongelmat aina 'persoonallisuuden' häiriöiksi eli luonnevikaisuudeksi?
Tällainen kysymys putkahti mieleeni omaa koiraani ihmetellessäni.

Paluu Psykologiaa ja psykopatologiaa
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa