Vihreät: Persut yksinkertaisia.

[Palle]

”Minä en voi opettajana sanoa oppilailleni, että valtaosa persujen kannattajista on heikosti koulutettuja ja kohtuullisen yksinkertaisia, vaikka toteamuksessa onkin suuri osa totuutta mukana.” Tästä sosiaaliseen mediaan kirjatusta lauseesta käsissämme oleva kohu alkoi.

https://www.lansi-uusimaa.fi/paakirjoit ... de/1806489

[Mirri]

Jos sanoisi koululaisille, että persut ovat juntteja?

[Psykopatologia]

Kyllä kai persulaiset ova keskimäärin yksinkertaisempia kuin muiden puolueiden jäsenet. (USAn asevoimissa merijalkaväki on puolustushaarojen pohjasakkaa.)

[Palle]

Kansanedustajille pitäisi tehdä älykkyystesti, että nähtäisiin millaisella älyllä kansamme kohtaloita johdetaan.

Samoin ehdokkailla pitäisi olla älykkyysosamäärä vaalijulisteessaan, että äänestäjät tietäisivät mitä saavat, jos oma ehdokas sattuisi pääsemään läpi.

[Palle]

Mitä muuten pitäisi ajatella vihreistä ja kokoomuslaisista, jotka pitävät itseään muita fiksumpina? RKP:sta nyt puhumattakaan.

[Psykopatologia]

Kansanedustajille pitäisi tehdä älykkyystesti, että nähtäisiin millaisella älyllä kansamme kohtaloita johdetaan. - Samoin ehdokkailla pitäisi olla älykkyysosamäärä vaalijulisteessaan, että äänestäjät tietäisivät mitä saavat, jos oma ehdokas sattuisi pääsemään läpi.

Samoin täällä.

[Palle]

Täällähän on pyörinyt kaikenlaisia testejä, mutta älykkyystestiä en ole vielä havainnut.

[Psykopatologia]

Siis monenlaisia. - kaikenlaisia vrt. kaiken maailman.

[Psykopatologia]

Kunkin puolueen keskimääräisen älykkyyden tason paras yksittäinen estimaatti on jäsenten koulutustaso. Ko. korrelaatio oli selvempi menneinä vuosikymmeninä verrattuna nykyisyyteen, kun puolet ikäluokasta pääsee ylioppilaiksi. Nyt yo-tutkintoon "riittää" ÄO 105.

[eea]

Varmasti paljon allekin.

[vibeke]

Yksittäisen ihmisen kohdalla koulutustaso ei kerro älykkyydestä, vaikka tilastollinen yhteys olisi olemassa.

[Psykopatologia]

vibeke: Yksittäisen ihmisen kohdalla koulutustaso ei kerro älykkyydestä, vaikka tilastollinen yhteys olisi olemassa.

Joo, suurissa joukoissa koulutustaso "pätee" mutta yksityisten ihmisten kohdalla koulutustaso kertoo vain todennäköisimmän estimaatin, joka on liian "väljä". Jotain karkeaa voi kuitenkin sanoa; esimerkiksi tohtori (8, ylin taso) ei todennäköisesti ole vajaamielinen.

[Psykopatologia]

Varmasti paljon allekin.

Kyllä; taisin ajatella enemmän ylioppilaiden keskimääräistä tasoa, joka on 105 ja 110 välillä. Tällöin osa 95:sta voisi selvitä ylioppilaiksi.

[Rakkaussoturi]

Mielestäni puoluevalinnan perusteella ei voi päätellä yksilön älykkyyttä. Niin, ja liittyähän saa jo 15-vuotiaana, joten silloin aivot ovat vielä kehittymisvaiheessa. Harrastuksena puoluetoiminta on mukavaa, kivaa hengailua ja tekemistä, retkiä, herkuttelua jne.
Ja etenismahiksiakin on, jos on ambitioita siihen suuntaan.

[Palle]

Kunkin puolueen keskimääräisen älykkyyden tason paras yksittäinen estimaatti on jäsenten koulutustaso. Ko. korrelaatio oli selvempi menneinä vuosikymmeninä verrattuna nykyisyyteen, kun puolet ikäluokasta pääsee ylioppilaiksi. Nyt yo-tutkintoon "riittää" ÄO 105.

Menneinä vuosikymmeninä koulutustaso kertoi myös vanhempien lompsan paksuudesta.

[Palle]

Siis monenlaisia. - kaikenlaisia vrt. kaiken maailman.

Täällä on nimenomaan ollut kaiken maailman testejä.

[eea]

Kunkin puolueen keskimääräisen älykkyyden tason paras yksittäinen estimaatti on jäsenten koulutustaso. Ko. korrelaatio oli selvempi menneinä vuosikymmeninä verrattuna nykyisyyteen, kun puolet ikäluokasta pääsee ylioppilaiksi. Nyt yo-tutkintoon "riittää" ÄO 105.

Menneinä vuosikymmeninä koulutustaso kertoi myös vanhempien lompsan paksuudesta.

Oliko 60-70 -luvulla mitään opintorahasysteemiä vai joutuivatko vanhemmat rahoittamaan oppikoulun, lukion ja yliopiston?

[Palle]

Lukukausimaksut piti maksaa, kirjat ja muut koulutarvikkeet piti ostaa itse.

Joillekin harvoille saatettiin hakemuksesta myöntää vapaaoppilaspaikkoja. Olisiko ollut yksi tai kaksi per luokka.

[Psykopatologia]

23:58
https://fi.wikipedia.org/wiki/Oppikoulu
Peruskoulua edeltävät oppikoulut olivat valtion lyseoita, joissa lukukausimaksut olivat pieniä (kirjat ja kynät piti perheen kustantaa) tai yksityisiä yhteikouluja, joissa lukukausimaksut olivat suuria. - Keskikoulun suorittaminen vastasi hyvinkin nykyistä lukion suorittamista. Itse olin "Tossussa".

[Psykopatologia]

Palle: Menneinä vuosikymmeninä koulutustaso kertoi myös vanhempien lompsan paksuudesta.

Tuo on juuri sitä "sosiologista" ajattelua, jota on kritisoitu Yleinen älykkyys ennustaa elämän -ketjussa viewtopic.php?f=8&t=24219 .
Lompsan paksuus ja koulutustaso korreloivat keskenään ja myös yleiseen (geneettiseen) älykkyyteen varsinkin ennen peruskoulua, jolloin yhteiskouluihin (keskikoulut) saattoi päästä jopa "suhteilla". Nykyisin ko. korrelaatiot ovat niukempia, kun varattomatkin lahjakkaat pääsevät lukioihin.