Psykopatologia.munfoorumi.com

Äly ennustaa elämän Peritty älykkyys selittää ihmisen elämänkulkua paremmin kuin sosiaaliluokka. Tätä ei ole soveliasta sanoa ääneen – edes tieteessä, sanoo psykologian professori Markus Jokela.
- Antti Kivimäki 12.5.2020 2:00, päivitetty 6:54 https://www.hs.fi/tiede/art-20000065043 ... ec39b80b32 - Keskustelut 251.

JOTKUT ovat älykkäämpiä, toiset vähemmän älykkäitä. Tämä vaikuttaa monin tavoin siihen, miten ihminen menestyy elämässään ja kuinka kauan hänen voi olettaa pysyvän hengissä. Arki tukee älyn merkitystä, mutta tieteessä sitä käytetään selittävänä tekijänä niukasti. ”Yhteiskuntatieteissä harvoin huomioidaan yksilöpsykologisia ominaisuuksia”, sanoo psykologian professori Markus Jokela Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta. (- -)

Kummallinen juttu: ei ole soveliasta sanoa ääneen asiaa, joka on ihan maatiaisjärjelläkin tajuttavissa.

Jos on tarkoitus selviytyä elämästä ja pysytellä hengissä vuosikymmeniä, sosiaaliluokalla samoin kuin koulutuksella on hämmästyttävän vähän merkitystä. Mitä pitempi elämä sitä pienemmiksi edellä mainittujen asioiden merkitys jää; niin sosiaaliluokka kuin koulutuskin voivat vaihdella vuosikymmenten varrella moneen kertaan.
Niiden sijaan tarvitaan kekseliäisyyttä (luovuutta?), sopeutuvuutta sekä joustavuutta - mielikuvituksen lisäksi. Luulen, että noilla asioilla on yhteys älykkyyteen, ja ne ovat arvokkaita asioita elämästä suoriutumisen tueksi. Lisäksi ne ovat katoamatonta henkistä pääomaa, joka säilyy kutakuinkin hamaan hautaan asti.

Paitsi dementioissa, jolloin vanhus muuttuu osin ikään kuin lapseksi jälleen.

Ja koulutuksen vaihdellessa katsotaan korkeinta niistä.

Älykkyys on ominaisuus. Viisaus sen sijaan on semmosta tietämystä, jota on mm. kirjoista lukenut.
Mää olin tosi skarppi tyyppi peruskoulussa ja se ärsytti kiusaajiani ja joitain opettajiani, koska puhuin yleiskieltä ja olin aina korjailemassa muiden puheita.(Sama jatkui lukiossa ja yliopistossa) Mutsin serkku kuuluu Mensaan, mutta se on eronnu kaks kertaa ja on käytökseltään ja ulosanniltaan tosi kulmikas ja ei ole akateeminen vaan ent. taksiyrittäjä (nyk. eläkkeellä). Ennen psykoosiani osasin ratkoa Mensan tehtäväkirjojen tehtäviä, nykyään en, mutta mielialani ja fiilikseni on parempi kuin pohtiessani monimutkaisia asioita ja yliopistolla päntätessäni. Onnellisuutta älykkyys ei siis tuo vaan ihmissuhteet ja harrastukset ja turvallisuus.
WAIS-testeissä olen pärjännyt epätasaisesti. Kielelliset osiot huippuluokkaa esim. sananselitykset 16/20, mutta taas matemaattiset tehtävät ja hahmotustehtävät menivät heikosti. Mutta ei kyl edistäny eläkkeellepääsyä psykologin lausunnon kohta "potilas on kielellisesti taitava", joten olen edelleen kuntoutustuella. 11. vuosi jo, tämä on turhauttavaa.
Ps. Itse olen työläisperheestä.

Tuo on sosiaalidarwinismin vanha virsi, mikä oli hyvin vahvasti muodissa tässä aika hiljattain, 2010-luvun ensimmäisellä puoliskolla ja vähän toisellakin. Iselläni ÄO siis 136 keskihajonnalla 15, enkä ole mitenkään ylivoimaisen hyvin silti menestynyt. Olin pahasti koulukiusattu ja koulumenestys oli keskitasoa. Lopulta fyysinen sairastuminen vei mahdollisuudet menestykseen, joskin älykkyys saattoi pelastaa hengenlähdöltä....
Koen itse, että nykyään narsistit ja erilaiset ryyppyporukkatappo -tyyppiset persoonallisuudet menestyvät parhaiten älykkyydestä riippumatta.

Muistaakseni tutkimukset ovat osoittaneet, että parhaiten menestyvät sellaiset henkilöt, joiden älykkyysosamäärä on jossain 120-125 paikkeilla. Kun mennään yli tuon, niin älykkyys lakkaa olemasta eduksi. Omalla älykkyystasollani menestys parisuhdemarkkinoilla on tutkimusten mukaan samaa luokkaa, kuin älykkyysosamäärällä 100.

Voisiko joku lähettää tuon artikkelin mulle vaikka yksärinä, jos sitä ei saa julkaista palstalla?

Menestyminen on suhteellinen käsite, joka tarkoittaa yhdelle yhtä ja toiselle toista. Menestyksen mittaritkin ovat epämääräisiä, ja menestystä on vaikea vertailla. Oikeastaan vasta elämän ehtoopuolella on mahdollista arvioida menestyneisyyttä, koska vasta silloin päästään näkemään ihmisen elämänkaari kaikkinensa ja kokonaisuutena. Yhtenä mittarina voisi olla kuinka tyytyväinen ja onnellinen vanhus on katsellessaan taakse jääneitä elinvuosiaan.

^Markkinataloudessa miehen menestystä mitataan tuloilla, sosiaalisella statuksella ja pillun saannin määrällä.

Kopioimisen hankaluutena on vain artikkelin älytön pituus, ja isoja kuvia on välissä yms.

Jokela oli Ruben Stillerin haastateltavana 22.5.2020. Tunnin mittaisessa ohjelmassa oli muitakin aiheita.

"Mitä älykkyyskoe ennustaa? Miksi akateemisten vanhempien lapset pärjäävät paremmin? Helsingin Yliopiston psykologian professori Markus Jokela vastaa." https://areena.yle.fi/audio/1-50519157 (Jokelan osuus 34 min)

Miksihän muuten älykkyys on nyt pinnalla? Vähän joka tuutista tulee.

Psykopatologia kirjoitti:Kopioimisen hankaluutena on vain artikkelin älytön pituus, ja isoja kuvia on välissä yms.

Jospa sulla äly ei vaan riitä tuohon vaativaan tehtävään..?

vibeke kirjoitti:Jokela oli Ruben Stillerin haastateltavana 22.5.2020. Tunnin mittaisessa ohjelmassa oli muitakin aiheita.
"Mitä älykkyyskoe ennustaa? Miksi akateemisten vanhempien lapset pärjäävät paremmin? Helsingin Yliopiston psykologian professori Markus Jokela vastaa." https://areena.yle.fi/audio/1-50519157 (PP: Jokelan osuus 34 min)
Miksihän muuten älykkyys on nyt pinnalla? Vähän joka tuutista tulee.

Hyvä keskustelu; kannattaa kuunnella!

Perhetausta vaikuttaa teinin älyllisiin taitoihin geenejä enemmän, väittää tuore tutkimus – Suomalaisasiantuntija pitää tulkintaa liioiteltuna - Geneettiset erot selittävät keskimäärin noin puolet ihmisten välisistä älykkyyseroista, kaksos- ja adoptiotutkimukset ovat osoittaneet - Tanja Vasama 29.5.2020 https://www.hs.fi/tiede/art-2000006522268.html
Keskustelut: 49. (- -)

Jos ette saa artikkelia kopioitua, HANKIN SEN MUUALTA!

Hommafoorumilla tämä oli:

Peritty älykkyys selittää ihmisen elämänkulkua paremmin kuin sosiaaliluokka. Tätä ei ole soveliasta sanoa ääneen – edes tieteessä, sanoo psykologian professori Markus Jokela.
...
”Yhteiskuntatieteissä harvoin huomioidaan yksilöpsykologisia ominaisuuksia”, sanoo psykologian professori Markus Jokela Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta.

”Ihmiset nähdään vain erilaisten ryhmien, kuten työväenluokan tai kaupunkilaisten, edustajina. Muuten heitä pidetään samanlaisina. Mutta ehkä käyttäytymisen ja elämänkohtaloiden taustalla on sittenkin myös psykologisia eroja.”

JOKELALLE riittäisi loputtomiin työsarkaa oikaista tutkimuksia, joissa äly sivuutetaan.

Esimerkiksi sopivat tasaisin väliajoin huolestuneeseen sävyyn uutisoidut tutkimustulokset siitä, että akateemisen perheen lapset päätyvät muita todennäköisemmin yliopistoon.

Sosiaaliluokka näyttäytyy helposti määräävämpänä tekijänä kuin se itse asiassa on, koska äly keskimäärin vaikuttaa siihen, miten ihminen elämässään pärjää.

Akateemisen perheen lapsi ei peri vanhemmiltaan pelkästään lukemisen kulttuuria ja sivistyksen arvostusta vaan myös liudan älykkyyteen vaikuttavia geenejä, jotka osaltaan auttoivat vanhempiakin saavuttamaan tutkintonsa.

”Ei ole soveliasta huomauttaa, että ehkä koulumenestyksen taustalla on myös yksilöllisiä, perinnöllisiä tekijöitä”, Jokela sanoo.

PERITYN älyn ohittaminen johtaa herkästi virhepäätelmiin, kuten osoittaa vaikkapa keskustelu kotihoidon tuesta ja varhaiskasvatukseen panostamisesta.

Tutkimusten mukaan yksi–kolmivuotiaana päiväkotiin menneet kouluttautuvat pidemmälle kuin samat ikävuodet kotihoidossa viettäneet lapset. Tästä on päätelty, että päiväkoti valmentaa lapsia koulu-uralle paremmin kuin oman äidin hoiva.

Todennäköisempi selitys Jokelan mukaan kuitenkin on, että lapsia vuosikausia kotona hoitavat äidit ovat vähemmän koulutettuja eivätkä yhtä älykkäitäkään kuin uraäidit, ja nämä ominaisuudet keskimäärin siirtyvät geneettisesti kummankin ryhmän äitien lapsille.
...
Lukuisissa tutkimuksissa on osoitettu, että äly ennustaa yksilön sosioekonomista menestystä voimakkaammin kuin hänen vanhempiensa sosiaaliluokka. Länsimaisissa yhteiskunnissa lapsena mitattu äly on paras mahdollinen koulutuksen ja eliniän ennustaja – mutta tämän tunnustaminen on tabu.

Jokela arvelee kuuluisan yhdysvaltalaisen evoluutiopsykologin Geoffrey Millerin olevan oikeilla jäljillä analysoidessaan, miksi näin on. Millerin mukaan erityisesti vasemmistoälyköt vastustavat älykkyyden merkityksellisyyttä, koska äly on resurssi, jota ei voi millään yhteiskunnallisilla toimilla tasoitella tai jakaa uudelleen.
...
Luokkayhteiskunnassa älykkyystestit olivat myös omiaan paljastamaan, että äly ei ole vain koulutuksella siunattujen etuoikeus vaan kyvykkäitä lapsia löytyy kaikista yhteiskuntaluokista.
...
MIKSI odotettavissa oleva elinikä kasvaa käsi kädessä älykkyyden kanssa? Mahdollisia mekanismeja on kolme.

Yksi niistä on sosioekonominen asema. Älykkyys johtaa usein hyvään koulutukseen ja hyväpalkkaiseen toimistotyöhön, joka auttaa ostamaan asunnon turvalliselta alueelta ja yksityisiä lääkäripalveluita. Akateeminen toveripiiri kannustaa syömään kasviksia ja harjoittelemaan puolimaratonille. Alkoholi nautitaan miedommista juomista kuin työväenluokassa.

Toinen selitys on, että elämän voi katsoa olevan elinikäinen älykkyystesti. Ihmiset tekevät jatkuvasti valintoja, jotka vaikuttavat heidän terveyteensä: otanko ranskalaiset vai porkkanat, lähdenkö ohittamaan rekkaa? Älykkäämmät valitsevat keskimäärin paremmin ja elävät siksi pidempään.

KOLMAS mekanismi on niin kutsuttu system integrity -hypoteesi, jota Jokela itse pitää selityksistä vahvimpana. Sen mukaan äly on vain ilmentymä hermoston – ja samalla koko elimistön – hyvästä toiminnasta.
...
ÄLYKKYYDEN geenien paikantaminen on jonkin verran edennyt viime vuosina. Esimerkiksi vuonna 2018 laaja kansainvälinen ryhmä tutki 1,1 miljoonan ihmisen genomia ja löysi 1 271 merkitsevää snipiä eli pistemutaatiota aivojen kehitykseen ja neuronien kommunikaatioon liittyvissä geeneissä. Nämä snipit selittivät 11–13 prosenttia vaihtelusta koehenkilöiden koulutustasossa ja 7–10 prosenttia vaihtelusta älykkyystesteissä.
...
Isoissa aineistoissa tilastolliset ennusteet ovat silti vankkoja, ja löydettyjä geeniryppäitä voidaan menestyksekkäästi käyttää älykkyyden merkkinä, kun etsitään älyn yhteyksiä erilaisiin elämänkohtaloihin tai sairauksiin. Samalla säästytään siltä vaivalta, että kaikille pitäisi tehdä älykkyystesti.

https://hommaforum.org/index.php/topic, ... msg3183659

Aikamoinen pettymys, kissaani heikkoälyisempi akateemikko puhuu älykkyydestä poliittisesta perspektiivistä ja pyrkii luomaan älyn ympärille poliittista vastakkainasettelua. Jokela myös sekoittaa artikkelissa hienovaraisesti sosiaalidarwinismin ja tieteen toisiinsa tämän vastakkainasettelun luonnin kylkiäsenä.
Jokela mitätöi mm. persoonallisuuspsykologisten ominaisuuksien merkityksen ja pyrkii väkisinvääntämään niitä älykkyyden kanssa samaan nippuun.

Virheellisiä väittämiä löytyy mm:

JOKELALLE riittäisi loputtomiin työsarkaa oikaista tutkimuksia, joissa äly sivuutetaan.

Esimerkiksi sopivat tasaisin väliajoin huolestuneeseen sävyyn uutisoidut tutkimustulokset siitä, että akateemisen perheen lapset päätyvät muita todennäköisemmin yliopistoon.

Sosiaaliluokka näyttäytyy helposti määräävämpänä tekijänä kuin se itse asiassa on, koska äly keskimäärin vaikuttaa siihen, miten ihminen elämässään pärjää.

Akateemisen perheen lapsi ei peri vanhemmiltaan pelkästään lukemisen kulttuuria ja sivistyksen arvostusta vaan myös liudan älykkyyteen vaikuttavia geenejä, jotka osaltaan auttoivat vanhempiakin saavuttamaan tutkintonsa.

Boldaus oma. Tuon väittämän mukaan alkuapinatkin ovat käyneet yliopistoissa ja omanneet tohtorintutkintoja. Totuus on kuitenkin se, että vielä 1950-luvulla aika pieni osa ihmisistä oli korkeasti koulutettuja. Vielä aika vähän aikaa sitten 90% ihmisistä oli joko pelloilla, tai tehtaassa töissä, eli Jokelan mukaan heikkoälyisempiä...
Koulutukseen siis vaikuttavat myös sellaiset asiat, kuten koulutuksen saatavuus ja omat kulttuurilliset lähtökohdat, kuten myös mm. elämän kokemukset. Tähän ketjussa aikaisemmin mainitsemaani äly-muotiin on juuri liittynyt tämä muiden tekijöiden, kuin älyn ignorointi ja tarve esittää mm. koulutus ja älykkyys suoraan verrannollisina. Tätä juttuahan oli liikkeellä mm. vauvapalstalla ja suomi24:ssa.

Yksi niistä on sosioekonominen asema. Älykkyys johtaa usein hyvään koulutukseen ja hyväpalkkaiseen toimistotyöhön, joka auttaa ostamaan asunnon turvalliselta alueelta ja yksityisiä lääkäripalveluita. Akateeminen toveripiiri kannustaa syömään kasviksia ja harjoittelemaan puolimaratonille. Alkoholi nautitaan miedommista juomista kuin työväenluokassa.

Toinen selitys on, että elämän voi katsoa olevan elinikäinen älykkyystesti. Ihmiset tekevät jatkuvasti valintoja, jotka vaikuttavat heidän terveyteensä: otanko ranskalaiset vai porkkanat, lähdenkö ohittamaan rekkaa? Älykkäämmät valitsevat keskimäärin paremmin ja elävät siksi pidempään.

Yksityiset lääkäripalvelut eivät selitä mitään pitkällä tähtäimellä, eikä niistä välttämättä ole sen enempää hyötyä, kuin julkisistaan... Puolimaratonkaan ei välttämättä pidennä elinikää, koska siihen liittyy monenlaista sairastumisen ja vammautumisen riskiä.
Nykyään muuten monet amfetamiinin ja opiaattien käyttäjät ovat akateemisia... Älykäs psykopaatti hankkii akateemisen tutkinnon, käyttää kamaa, raiskaa lapsia, ei jää kiinni ja elää raiskaamiaan lapsia pidemmän ja terveemmän elämän.

ritalin kirjoitti:Aikamoinen pettymys, kissaani heikkoälyisempi akateemikko puhuu älykkyydestä poliittisesta perspektiivistä ja pyrkii luomaan älyn ympärille poliittista vastakkainasettelua. Jokela myös sekoittaa artikkelissa hienovaraisesti sosiaalidarwinismin ja tieteen toisiinsa tämän vastakkainasettelun luonnin kylkiäsenä.
Jokela mitätöi mm. persoonallisuuspsykologisten ominaisuuksien merkityksen ja pyrkii väkisinvääntämään niitä älykkyyden kanssa samaan nippuun.

Älykkäänä ihmisenä varmaan huomasit Hommaforumin siteerauksen olevan vain pieni osa pitkästä artikkelista ja myös erittäin tarkoitushakuinen.

Jokela nimenomaan ei tee noin kuin väität hänen tekevän. Päinvastoin hän korostaa, että persoonallisuuspiirteet eivät ole sama asia kuin älykkyys. Tarkemmin tämä asia selviää, jos kuunnellaan Vibeken laittaman linkin sisältö, jossa puhutaan muunmuassa 'tunneälystä'. Jokela myös vastustaa älyn ympärille syntyviä (poliittisia) vastakkainasetteluja; hänen mielestään älykkö voi toimia niin oikealla kuin vasemmalla, tai minkä tahansa ideologian piirissä. Tai olla toimimatta, koska älykkyys ei ole yhtä kuin poliittinen tai idealistinen aktivismi - ei mitään sinne päinkään.
Ikävää, että löytämäsi siteeraukset luovat sinulle Jokelan ajatuksista mielikuvan, joka ei ollenkaan pidä paikkaansa eikä ole yhteneväinen hänen ajatustensa kanssa. Mitä jos kuuntelisit hänen haastattelunsa; ehkä se auttaisi ymmärtämään hänen näkemyksiään ilman Hesarin artikkeliakin.

Tässä linkki, jonka Vibeke laittoi tänne:
https://areena.yle.fi/audio/1-50519157

Viestiäni oli näköjään muokattu ilman että muokkaus olisi merkitty. Pantu sanoja suuhuni. Järkyttävää.

Lisäsin viestiisi täydennyksen: "(PP: Jokelan osuus 34 min)"

Psykopaateista sanotaan, että ovat älykkäitä. Oppivat mm. psykologiaa käyttääkseen sitä hyväksi. Tappavat muita jääden jäljelle. Mutta onko se älyä. Oliko se Dahmer kuka piti miehistä : ) Liekö psykopaatti elossa vielä kostaakseen miehille.