Aikamoinen pettymys, kissaani heikkoälyisempi akateemikko puhuu älykkyydestä poliittisesta perspektiivistä ja pyrkii luomaan älyn ympärille poliittista vastakkainasettelua. Jokela myös sekoittaa artikkelissa hienovaraisesti sosiaalidarwinismin ja tieteen toisiinsa tämän vastakkainasettelun luonnin kylkiäsenä.
Jokela mitätöi mm. persoonallisuuspsykologisten ominaisuuksien merkityksen ja pyrkii väkisinvääntämään niitä älykkyyden kanssa samaan nippuun.
Virheellisiä väittämiä löytyy mm:
JOKELALLE riittäisi loputtomiin työsarkaa oikaista tutkimuksia, joissa äly sivuutetaan.
Esimerkiksi sopivat tasaisin väliajoin huolestuneeseen sävyyn uutisoidut tutkimustulokset siitä, että akateemisen perheen lapset päätyvät muita todennäköisemmin yliopistoon.
Sosiaaliluokka näyttäytyy helposti määräävämpänä tekijänä kuin se itse asiassa on, koska äly keskimäärin vaikuttaa siihen, miten ihminen elämässään pärjää.
Akateemisen perheen lapsi ei peri vanhemmiltaan pelkästään lukemisen kulttuuria ja sivistyksen arvostusta vaan myös liudan älykkyyteen vaikuttavia geenejä, jotka osaltaan auttoivat vanhempiakin saavuttamaan tutkintonsa.
Boldaus oma. Tuon väittämän mukaan alkuapinatkin ovat käyneet yliopistoissa ja omanneet tohtorintutkintoja. Totuus on kuitenkin se, että vielä 1950-luvulla aika pieni osa ihmisistä oli korkeasti koulutettuja. Vielä aika vähän aikaa sitten 90% ihmisistä oli joko pelloilla, tai tehtaassa töissä, eli Jokelan mukaan heikkoälyisempiä...
Koulutukseen siis vaikuttavat myös sellaiset asiat, kuten koulutuksen saatavuus ja omat kulttuurilliset lähtökohdat, kuten myös mm. elämän kokemukset. Tähän ketjussa aikaisemmin mainitsemaani äly-muotiin on juuri liittynyt tämä muiden tekijöiden, kuin älyn ignorointi ja tarve esittää mm. koulutus ja älykkyys suoraan verrannollisina. Tätä juttuahan oli liikkeellä mm. vauvapalstalla ja suomi24:ssa.
Yksi niistä on sosioekonominen asema. Älykkyys johtaa usein hyvään koulutukseen ja hyväpalkkaiseen toimistotyöhön, joka auttaa ostamaan asunnon turvalliselta alueelta ja yksityisiä lääkäripalveluita. Akateeminen toveripiiri kannustaa syömään kasviksia ja harjoittelemaan puolimaratonille. Alkoholi nautitaan miedommista juomista kuin työväenluokassa.
Toinen selitys on, että elämän voi katsoa olevan elinikäinen älykkyystesti. Ihmiset tekevät jatkuvasti valintoja, jotka vaikuttavat heidän terveyteensä: otanko ranskalaiset vai porkkanat, lähdenkö ohittamaan rekkaa? Älykkäämmät valitsevat keskimäärin paremmin ja elävät siksi pidempään.
Yksityiset lääkäripalvelut eivät selitä mitään pitkällä tähtäimellä, eikä niistä välttämättä ole sen enempää hyötyä, kuin julkisistaan... Puolimaratonkaan ei välttämättä pidennä elinikää, koska siihen liittyy monenlaista sairastumisen ja vammautumisen riskiä.
Nykyään muuten monet amfetamiinin ja opiaattien käyttäjät ovat akateemisia... Älykäs psykopaatti hankkii akateemisen tutkinnon, käyttää kamaa, raiskaa lapsia, ei jää kiinni ja elää raiskaamiaan lapsia pidemmän ja terveemmän elämän.