Käsiala - sivistyksen mitta.
Heidi Väärämäki, 12.3.2020 HS https://dynamic.hs.fi/2020/kasiala/
Sydänkesällä 2015 opetusneuvos Minna Harmanen sai huolestuneen puhelun Britanniasta. ”Onko todella totta, että Suomi aikoo luopua kaunokirjoituksen opettamisesta kouluissa?”, sanomalehti The Guardianin toimittaja kysyi. Mitä kävisi esimerkiksi koukeroisilla kirjaimilla kirjoitetuille rakkauskirjeille? Nuoriso käyttää niiden lähettelyyn nykyään älypuhelinta, Harmanen vastasi.
”Briteissä oltiin uudistuksesta kauhuissaan. Siellä hieno käsiala on ollut sivistyksen merkki. Suomessa käsialaan on suhtauduttu välineellisemmin”, Opetushallituksessa työskentelevä Harmanen sanoo nyt. Ja niin vain Suomi luopui ensimmäisten joukossa koko maailmassa sidosteisten kirjainten eli kaunokirjoituksen opettamisesta kouluissa vuonna 2016.
Kirjoittamisen mullistus ei kuitenkaan koske vain lapsia vaan myös meitä aikuisia. Vuonna 2020 kirjoitamme lähes kaiken tietokoneella tai naputtelemalla parilla sormella kämmenen kokoista näyttöä. Jopa vähäiset kirjoitustehtävät, kuten kauppalappu, kirjoitetaan yhä useammin paperinpalan sijaan kännykkään.
Silti meillä jokaisella on se edelleen: persoonallinen käsiala. Koukeroinen. Selkeä. Hutera. Mikä oman käsialan muodostumiseen vaikuttaa? Voiko käsialasta päätellä jotain sen kirjoittajasta? Entä onko sillä väliä, kirjoitammeko käsin vai emme? Tämä juttu vastaa kaikkiin näihin kysymyksiin. (- -)
Sydänkesällä 2015 opetusneuvos Minna Harmanen sai huolestuneen puhelun Britanniasta. ”Onko todella totta, että Suomi aikoo luopua kaunokirjoituksen opettamisesta kouluissa?”, sanomalehti The Guardianin toimittaja kysyi. Mitä kävisi esimerkiksi koukeroisilla kirjaimilla kirjoitetuille rakkauskirjeille? Nuoriso käyttää niiden lähettelyyn nykyään älypuhelinta, Harmanen vastasi.
”Briteissä oltiin uudistuksesta kauhuissaan. Siellä hieno käsiala on ollut sivistyksen merkki. Suomessa käsialaan on suhtauduttu välineellisemmin”, Opetushallituksessa työskentelevä Harmanen sanoo nyt. Ja niin vain Suomi luopui ensimmäisten joukossa koko maailmassa sidosteisten kirjainten eli kaunokirjoituksen opettamisesta kouluissa vuonna 2016.
Kirjoittamisen mullistus ei kuitenkaan koske vain lapsia vaan myös meitä aikuisia. Vuonna 2020 kirjoitamme lähes kaiken tietokoneella tai naputtelemalla parilla sormella kämmenen kokoista näyttöä. Jopa vähäiset kirjoitustehtävät, kuten kauppalappu, kirjoitetaan yhä useammin paperinpalan sijaan kännykkään.
Silti meillä jokaisella on se edelleen: persoonallinen käsiala. Koukeroinen. Selkeä. Hutera. Mikä oman käsialan muodostumiseen vaikuttaa? Voiko käsialasta päätellä jotain sen kirjoittajasta? Entä onko sillä väliä, kirjoitammeko käsin vai emme? Tämä juttu vastaa kaikkiin näihin kysymyksiin. (- -)
