Miesten seksuaalinen kokemattomuus ja markkinaliberalismi

[ritalin]

Kun olin jotain 11-vuotias, niin pojat eivät tuolloin vielä yleisesti ottaen edes haaveilleet seurustelusta. Tuon ikäisinä vielä leikittiin ja seksi ja tytöt nähtiin jonain kaukaisessa tulevaisuudessa olevina juttuina. Poikkeusyksilöitä kuitenkin oli. Oli väkivaltaisia, korkean PCL-R-pistemäärän omaavia psykopaattisia lapsia, jotka kiusasivat toisia väkivaltaisesti koulussa ja, jotka esiintyivät johtajahahmoina luokissa. Heillä oli ympärillään hovit. He olivat aloittaneet rikollisen uran jo hyvin varhain ja he olivat aloittaneet myös sukupuolisuhteet jo 11-vuoden iässä.
Kun olin ylä-asteella, monet pojat haaveilivat tuolloin seurustelusta, mutta se koettiin kuitenkin edelleen jollain tapaa kaukaiseksi jutuksi... Ehkä ajateltiin, etteivät tytöt haluaisi seurustella. Jo ylä-asteella kuitenkin jotkut pojat seurustelivat tyttöjen kanssa. Nämä pojat olivat yleisesti ottaen niitä pahispoikia, jotka olivat aloittaneet päihteidenkäytön jo nuorella iällä. Lisäksi seurustelusuhteita harrastivat tietysti myös nämä jo edellä mainitsemani psykopaatit, jotka tietysti myös olivat ylä-asteiässä jo kovia käyttämään päihteitä.
Lukiossa seurustelusuhteisiin pääsivät jo muutkin pojat. Lukioaikana seurustelusuhteita saaneet pojat olivat yleensä hyvin sosiaalisia, erittäin sosiaalisesti verkostoituneita ja aina äänessä olevia supersosiaalisia tyyppejä. Tyypillistä oli, että näillä oli pitkä tausta joukkueurheilun parissa, tai että he olivat muodissa olleeseen musiikkiin hyvin voimakkaasti meneviä henkilöitä, kuten rokkareita, tai konemusiikin tekijöitä jne. Edellä mainitsemani psykopaattiset tyypit olivat edelleen lukiossa johtajahahmoja ja he olivat kaikkein verkostoituneimpia ja heillä oli usein myös useita sukupuolisuhteita samanaikaisesti. Kuitenkin nämä ns. perusjampat, joita oli suurin osa pojista, eivät vielä lukioaikana päässeet tyttöjen kanssa minkäänlaisiin tekemisiin.

Vuonna 2004, ylioppilaskirjoituksissa oli yhtenä psykologian esseen aiheena hikikomorit. Hikikomorit olivat japanilaisia sosiaalisesti syrjäytyneitä nuoria miehiä, joiden arveltiin tuottavan joukkomurhauhan. Heillä ei ollut kokemuksia sukupuolisuhteista, eikä heillä ollut kavereita.
Samoihin aikoihin kouluissa painotettiin ylisosiaalisuuden tärkeyttä työurien kannalta.

Armeijaikäisenä, noin 20-vuotiaana tilanne meni siihen, että vielä tuossa vaiheessa noin puolilla pojista ei ollut minkäänlaisia kokemuksia tyttöjen kanssa, mutta mainitsemillani psykopaattisilla tyypeillä oli usein jopa joitain kymmeniä tyttöystäviä samanaikaisesti. Tyypillistä oli, että psykopaatilla tuli päällekkäisbuukkaus, minkä vuoksi hän kävi kahden tytön kanssa samoilla treffeillä. Sitten tytöt valittivat: "miksi miehet on aina tällaisia", "miksi kaikki miehet on pelimiehiä"...
Itse pääsin ensimmäistä kertaa tapailusuhteeseen 21-vuotiaana. Se oli ensimmäinen kerta, kun en saanut pakkeja heti alkuun. Seksiä ei tuossa suhteessa harrastettu ja paskaa tuli niskaan. Nainen vaihtoi minut pian vuosia vanhempaan tummaihoiseen afrikkalaiseen mieheen.

Kun olin 23-vuotias, tapahtui Jokelan kouluammuskelu. Sen jälkeen alettiin puhumaan siitä, kuinka Auvinen, joka oli hyvin vahvasti keskittynyt koulunkäyntiin, oli omannut vain muutamia kavereita ja vain nettityttöystävän. Esitettiin, että Auvinen oli tämän vuoksi "syrjäytynyt" ja, että "syrjäytyneet" tuottivat joukkomurhauhan. Olimmekin yhtäkkiä maailmassa, jossa nämä aiemmin mainitsemani psykopaatit olivat oikeanlaisia ihmisiä, oikeanlaisia miehiä ja muunlaiset tuottivat joukkomurhauhan. Markkinaliberalismi oli määrittänyt oikeanlaisen miehen mallin.

Sittemmin minulle kävi niin, että naisystäväni petti minua keski-ikäisen miehen kanssa, joka raiskasi naisen kaverinsa kanssa hyvin väkivaltaisesti. Tämä mies tuli raiskauksen jälkeen nettiin kerskailemaan raiskauksella ja, kun hän sai minut reagoimaan, hän alkoi haukkumaan minua "psykopaattisella tavalla mustasukkaiseksi" ja tulevaksi joukkomurhaajaksi. Hän naureskellen vertaili minua toistuvasti Sellon ampujaan Ibrahim Shkupolliin ja väitti, että olen uhka yhteiskunnalle. Sittemmin hän alkoi tutustumaan minuun yhdistettäviin naisiin ja raiskasi kaksi muuta naista samaan tapaan. Hän toi netissä esiin, kuinka hän itse vertautui John Lennoniin ja minä siihen mieheen, joka ampui Lennonin... samalla pudotellen yksityiskohtia raiskauksista naureskellen.
Samaan aikaan nettiin ja samoihin keskusteluihin pyörähtivät Incelit, jotka levittivät propagandaa, jonka mukaan naista saamattomat miehet olisivat vaarallisia yhteiskunnalle. Heidän mukaansa pillun puute johti miehen tekemään joukkomurhan... Nettikeskusteluissa homma pyörähti nopeasti niin, että tämä raiskaaja alkoi esiintymään siellä tosimiehenä ja minut alettiin esittämään pillua saamattomana tulevana joukkomurhaajana. Raiskaajan ympärillä pyöri samaan aikaan kymmenien naisten bändäri-kerho. Nämä naiset kilpailivat keskenään tältä mieheltä saatavasta huomiosta. Yksi näistä naisista onnistui pyytämään minut treffeille, minkä jälkeen hän oli luovuttanut minusta tietoa raiskaajamiehelle.

Yleisesti ottaen ilmapiiri Suomessa on mennyt siihen suuntaan, että naiset suhtautuvat erittäin vihamielisesti naistasaamattomiin miehiin. Kun Incel-yhteisö pari vuotta sitten onnistui lietsomaan kehitysvammaisen miehen ajamaan Torontossa pakettiautolla väkijoukkoon mielenilmauksena naisen puutteelleen, rävähti käyntiin feministien kovaääninen kapina pillua saamattomia miehiä vastaan.

Henry Laasasen tasoluokitusjärjestelmä on luokitellut psykopaattiset miehet ja tämän kuvaamani raiskaajan ns. "ylemmän tason miehiksi", jotka voivat valita itselleen mieleisensä naisen. Laasanen ei kuitenkaan kuvaa "ylemmän tason miehiä" psykopaateiksi, tai raiskaajiksi, vaan "urheilullisiksi", "komeiksi", tai "rikkaiksi". Tämä siitä syystä, että Laasanen on markkinaliberalisti, eikä hänen narratiiviinsa sovi se, että "luonnonvalinnan kilpailussa" voittavat yksilöt olisivat jollain tavalla pahoja, tai negatiivisia piirteitä omaavia. Feministien on ollut helppoa ostaa Laasasen narratiivi ja sen pohjalta feministit ovat liittäneet myös naistasaamattomiin miehiin heidän narratiiviinsa sopivia mielikuvia, kuten "rumuus", "maalla asuminen", "ylipainoisuus" ja "päihdeongelmaisuus".

Nyttemmin, vuosia myöhemmin tilanne on mennyt siihen, että kun naiset lähentyvät iältään 30-ikävuotta, heille ei enää kelpaa kokematon mies. Tuossa ikävaiheessa kaikille naisille on kertynyt jo runsaasti seksikokemuksia ja he haluavat kokeneen miehen. Puhutaan "panomiehistä". Näin jälleen ja edelleen ne psykopaattiset miestyypit dominoivat parisuhdemarkkinoita...