Psykopatologia.munfoorumi.com

Tiede Mikko Puttonen 19.8. 2019 2:00, päivitetty 13:46 https://www.hs.fi/tiede/art-2000006206819.html
Vanhemman on turha yrittää muokata lastaan kasvatuksella, sanoo maailman-kuulu tutkija: Lopulta geenit muotoilevat elämämme Professori Robert Plominin ajatukset ravistelevat uskoa kotikasvatuksen voimaan. - Kommentit 106. (- -)
https://www.hs.fi/tiede/art-2000006146966.html
3 https://www.sciencedirect.com/science/a ... 3418307905
4 http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bits ... /okm04.pdf (42 s.)
5 https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21366512
6 https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/126 ... t=Abstract
(Vaikka HS:n kirjoitus (Puttonen) ei näkyisikään Psykopatologia-foorumilla, näkyvät kuitenkin kirjoitukseen sisältyvät viitteet (3 - 6) klikkaamalla niitä. 23: 03.)

https://www.skepsis.fi/lehti/2006/2006-2-oikaisut.html ; https://en.wikipedia.org/wiki/Heritability (broad/narrow)
Heritabiliteetilla laajassa merkityksessä tarkoitetaan geneettisen varianssin osuutta populaation koko fenotyyppisestä varianssista. ”Heritabiliteettia (H) mitataan jakamalla geneettinen varianssi (Vg) fenotyyppisellä varianssilla (Vp) eli H=Vg/Vp. Käsitteen s u p p e a s s a merkityksessä heritabiliteetti on a d d i t i i v i s e n geneettisen varianssin (VA) osuus populaation koko fenotyyppisestä varianssista (Vp) eli h2=VA/Vp”.
(- -) (23.8.2019 20:15.) [P P]
- On luultavaa, että kun arvioidaan geneettisiä muutoksia (efektejä) sukupolvelta toiselle, varsinkin (ja vain?) suppealla heritabiliteetilla on merkitystä. (22:58.)

Koko kysymyksen asettelu nature vs. nurture on typerä. Aivan kuin kysyisi kummat suorat ovat ratkaisevammassa asemassa neliössä: pysty- vai vaakasuorat.

Kyllä se muokkaaminen on monissa tapauksissa onnistunut. Sarjamurhaajaksi, tai joukkomurhaajaksi ei päädytä ihan pelkkien geenien pohjalta. Persoonallisuus muovautuu aika paljon juurikin varhaislapsuudessa. Geenit antavat taipumuksen johonkin suuntaan, mutta varhaislapsuus vaikuttaa persoonallisuuteen yhtä paljon, kuin geenit.

Psykopatologia kirjoitti:(Vaikka HS:n kirjoitus (Puttonen) ei näkyisikään Psykopatologia-foorumilla, näkyvät kuitenkin kirjoitukseen sisältyvät viitteet (3 - 6) klikkaamalla niitä. 23: 03.)

Ainakin tuolta NCBI:n tiedoista tuo Suomen sotaorvoista tehty tutkimus väittää juuri päivastaista kuin, mitä Mikko Puttonen väittää.

Heritabiliteetin (geneettisen perimän) estimaatit koetetaan saada esiin erilaisilla tilastollisilla faktoriaalisilla malleilla, joissa eri tekijöiden suhteellinen osuus (perimä, yhteinen ympäristö, ei-yhteinen ympäristö ja virhe-varianssi) on mukana. Yleensä heritabiliteetti pyrkii nousemaan iän myötä. Huomattakooon, että kohdussaolo-aika kuuluu ympäristö-tekijöihin.

Ko. ajatteluun saattaa kuitenkin sisältyä virhe, että unohdetaan, että persoonallisuus kehittyy eriksonilaisittain epigeneettisesti, kuin jäätelötötteröitä pantaisiin päällekkäin. Tällöin tietyssä kehitysvaiheessa olevalta ympäristön osuus on jo (kertaalleen) "laskettu ulos". Myös epigeneettinen p e r i m ä, per se, voi tuoda mutkikkuutta tehtyihin päätelmiin.

Eivätkö kaksossokkotutkimukset ole aika vahvaa kamaa perintö- vs. ympäristötekijät -tutkimuksissa?

Pieni hiljainen huomautus: po. heritabiliteetti ei heriabiliteetti.

Kiitos, korjasin. - Olen huono arvioimaan näin mutkikkaita tutkimuksia.

Tämä ajatus siitä, että varhaislapsuuden kokemuksilla ei olisi loppuviimein mitään merkitystä ja, että persoonallisuuspsykologia olisi humpuukia ja, että geenit määrittäisivät kaiken, on osa oikeistoliberaalia poliittista maailmankäsitystä. Tähän käsitykseen liittyy myös usko aktiiviseen luonnonvalintaan ja siihen, että elämä on jatkuvaa aktiivista kilpailua, jossa geenit kilpailevat "paremmuudesta". Tällaisessa ajattelutavassa jotain Nalle Wahlroosin, tai Jari Sarasvuon varallisuutta pyritään selittämään "paremmilla geeneillä" ja kaikki muu tieteellinen ajattelu pyritään mitätöimään.

Tämä Hilppan aloitus sopii kyllä suoraan tähän aiheeseen: viewtopic.php?f=8&t=23249 Kannattaa lukea aloituksesta löytyvä uutinen.