Helsingin psykiatrinen hoito näennäishoitoa (HS 3.7.2019)

[vibeke]

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006161355.html

Uudistukset sekoittivat psykiatrian avohoidon Helsingissä: ”Otamme nyt potilaat näennäis­hoitoon”
Juuri nyt useat helsinkiläiset potilaat jäävät käytännössä ilman hoitoa. Moni psykiatri on siirtynyt töihin muualle, sillä kyvyttömyys olla potilaille avuksi turhauttaa.
Tilaajille
(KUVA: Lasse Rantanen)
Tiina Rajamäki HS

Julkaistu: 3.7. 2:00 , Päivitetty: 3.7. 9:21

Psykiatrian avohoito on ajautunut Helsingissä tilanteeseen, jossa osa kipeästi apua tarvitsevista ihmisistä jää ilman hoitoa.

Kokenut helsinkiläinen psykiatri kuvaa nykytilannetta hoitoon pääsyssä näin:

”Otamme nyt potilaat nimellisesti hoitoon, näennäishoitoon. Potilas on virallisesti hoidossa, mutta lääkäri ei ehdi tavata häntä. Silloin näyttää siltä, että psykiatrialla päästään hoitotakuun puitteissa hoitoon, mutta hoito ei ole sitä, mitä sen pitäisi olla.”

Kokenut psykiatri antaa haastattelun nimettömänä, sillä hän on Helsingin kaupungin palveluksessa.

Monet potilaat eivät ole tavanneet hoitavaa työntekijäänsä kuukausiin. Psykiatrin he tapaavat kaksi kertaa vuodessa. On paljon ihmisiä, jotka vain odottavat, että Helsingin kaupungin psykiatrian poliklinikalta soitettaisiin heille.

Nämä ovat niitä tilanteita, joissa potilaat tekevät itsemurhia, sanoo toinen Helsingin palveluksessa työskentelevä psykiatri. Hänkin antaa haastattelun nimettömänä työtilanteensa takia.

Tätä juttua varten on haastateltu kahta psykiatria ja kolmatta psykiatrian poliklinikan ammattilaista, joka ei ole enää Helsingin kaupungin palveluksessa. Nimettömänä jutussa esiintyviin viitataan sanoilla psykiatri ja kokenut psykiatri.

”Jonossa hoidotta oleminen olisi yhteiskunnassa näkyvää.”

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastoissa suomalaisten pääsy psykiatriseen hoitoon ei tosiaan näytä niin huonolta kuin HS:n haastattelemien helsinkiläisten psykiatrien puheissa.

”Jos psykiatriassa olisi jonot ja sisään otettaisiin vain ne ihmiset, jotka tutkitaan ja hoidetaan hyvin, pahoinvointi tehtäisiin näkyväksi”, kokenut psykiatri sanoo.

Kun terveyskeskuksesta apua mielenterveyden ongelmiin hakeneen ihmisen lähete on saapunut erikoissairaanhoidon yksikköön, esimerkiksi psykiatrian poliklinikalle, hoidon tarve pitää arvioida kolmessa viikossa. Tämä tarkoittaa yleensä yhtä vastaanottoaikaa.

”Jonossa hoidotta oleminen olisi yhteiskunnassa näkyvää. Nyt se kätkeytyy näennäiseen hoitoon pääsyyn ja riittämättömään hoitoon”, kokenut psykiatri summaa.

Monien mielen sairauksien tapauksessa hoitoa ei voi kuitenkaan nopeuttaa, psykiatri muistuttaa. Hoito vaatii aina usean eri ammattilaisen yhteistyötä, aikaa ja paneutumista.



Psykiatrista hoitoa sekoittaa pääkaupungissa kaksi melko tuoretta uudistusta.

Vuoden alusta Helsingin kaupungin psykiatria jaettiin ”linjaorganisaatioihin”. Linja tarkoittaa sitä, että eri psykiatrian aloilla organisaatio menee koko kaupungin läpi, työskentelivät sen työntekijät sitten avohoidossa lännessä, idässä, pohjoisessa tai etelässä tai kaupungin psykiatrisessa sairaalassa.

Johtavat esimiehet ovat uudistusten seurauksena siirtyneet kauas alaistensa arkityöstä.

Potilaiden hoitoa vaikeuttavat myös uusien eteläisen Kalasataman ja itäisen Vuosaaren psykiatrian poliklinikoiden avokonttoritilat sekä puutteelliset vastaanottohuoneet.

Kalasataman poliklinikka aloitti talvella 2018 ja Vuosaaren poliklinikka kesällä 2018. Kalasataman tilojen sopimattomuudesta kirjoitti eräs lääkäri HS:n mielipidesivuilla jo viime vuoden lopussa.

Potilaita otetaan vastaan huoneissa, jotka lääkärin täytyy varata päivittäin. Niiden välillä he liikkuvat kansiot ja sanelin muovikorissa.

(KUVA: Sami Kero/ HS)

Potilaita otetaan vastaan huoneissa, jotka lääkärin täytyy varata päivittäin. Niiden välillä he liikkuvat kansiot ja sanelin muovikorissa.

Työolojen heikentyminen etenkin Kalasataman poliklinikalla on saanut useita kokeneita psykiatreja ja psykiatrisia sairaanhoitajia äänestämään jaloillaan. He ovat lähteneet töihin joko Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin (Hus) tai yksityiselle puolelle.

Potilaista huolissaan oleva psykiatri kertoo, että hänen työtehonsa on vähentynyt puoleen ja samalla työ on muuttunut raskaammaksi.

Aikaa kuluu papereiden etsimiseen, tulostimien korjaamiseen ja tilavarausten tekemiseen.

Myös tietosuoja on heikentynyt: arkaluonteiset potilaspuhelut soitetaan ja lausunnot sanellaan avokonttoreissa, joissa muut työntekijät pyörivät ympärillä.

Kokenut psykiatri luonnehtii tilannetta näin:

”Ihmiset ovat turtuneet tähän. Mutta ne työntekijät, jotka eivät kestä, ovat lähteneet pois. Siellä on asenne muuttunut ja hoito selvästi huonontunut.”

Potilaiden itsemurhariskin tiedetään kasvavan tällaisissa tilanteissa merkittävästi.

Lääkärit ovat erityisen huolissaan siitä, että useilla potilailla ei ole tietoa seuraavasta vastaanottoajasta.

Monien vastuutyöntekijät, psykiatriset sairaanhoitajat, voivat olla pitkillä sairauslomilla. Se tarkoittaa, että potilas saattaa jäädä odottamaan pitkäksi ajaksi. Potilaiden itsemurhariskin tiedetään kasvavan tällaisissa tilanteissa merkittävästi.

Helsingissä avohoito on aivan riittämätöntä, sanoo psykiatrian poliklinikalta irtisanoutunut työntekijä. Hän kertoo päättäneensä lähteä Helsingin palveluksesta, koska potilaita alkoi ainoastaan käydä sääliksi.

Helsingin kaupungin psykiatria- ja päihdepalvelujen vt. johtaja Henno Ligi myöntää, että alkuvuodesta tilanne on ollut kriisiytynyt etenkin Kalasataman psykiatrian poliklinikalla.

”Sieltä oli lähtenyt useita erikoislääkäreitä pois jo ennen organisaatiomuutosta, mikä aiheutti ongelmia. Potilaat ovat joutuneet odottamaan aikoja pitkään. Lääkärit turhautuivat ja ahdistuivat, kun he eivät saaneet vietyä potilaiden hoitoa eteenpäin.”

Ligin mukaan Kalasatamassa ja Vuosaaressa on tehty kevään mittaan useita korjausliikkeitä.

”Tilanne on parempaan päin, vaikka haasteita on yhä.”

Tilanne on hankala myös iltaisin. Iltakymmenen jälkeen, joskus jo aikaisemmin, Haartmanin psykiatri ajaa tarvittaessa taksilla Malmin päivystykseen.

Helsinki ei kamppaile psykiatriseen hoitoon pääsyn kanssa yksin. Monessa suuressa kaupungissa ratkaisuja haetaan kaupungin ja sairaanhoitopiirin psykiatriatoimintojen yhdistämisestä.

Espoon ja Vantaan psykiatriapalvelut hoitaa Hus, eivät kaupungit itse. Turussa kaupungin psykiatrian palvelut yhdistettiin Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin vuonna 2018, ja Tampereella suunnitellaan parhaillaan samaa.

”Psykiatrian hoitojärjestelmän eräänlainen syöpä on ollut se, että suurissa kaupungeissa psykiatria erkaantui aikoinaan sairaanhoitopiireistä. Tämä hajotti erikoisalaa, jota nimenomaan pitäisi aina hoitaa koordinoidusti”, sanoo Tampereen yliopiston sosiaalipsykiatrian professori, psykiatri Sami Pirkola.

Mielenterveyspalvelut pirstaloituivat koko maassa.

Kaupungit rakensivat 1990-luvulla omia päihde- ja mielenterveyspalveluitaan. Tarkoitus oli toimia hyvin perustasolla ja tavoittaa potilaat ajoissa.

Sami Pirkolan mukaan mielenterveyspalvelut kuitenkin pirstaloituivat koko maassa. Myös Helsingissä kaupungin ja sairaanhoitopiirin psykiatrian on pakko yhdistyä, hän sanoo.

”On älytöntä, että samalla alueella on kaksi samankaltaista sairaanhoidon organisaatiota, jotka kilpailevat työvoimasta ja keskinäisestä luottamuksesta eivätkä pahimmillaan pidä toisiaan juuri minään.”

Pirkolan mukaan Helsingissä on ollut paljon päivystyspainetta.

”Avohoidon pitäisi olla riittävän ketterää, ettei tarvitse mennä siihen, että ihmiset tulevat istumaan päivystyksiin, kun heillä ei ole enää muuta paikkaa, mihin mennä.”

Helsingissä ja Husissa päätöstä yhdistymisestä ei vielä ole tehty, vaikka linjaorganisaatioiden tuominen kaupungin psykiatrian poliklinikoille on askel Husin mallien suuntaan. Tähän vaikuttaa myös se, millainen sote-uudistuksesta tulee Antti Rinteen (sd) hallituksen aikana.

Helsingissä on kuitenkin linjattu, että Laaksoon suunniteltava psykiatrinen sairaala on Husin ja Helsingin yhteinen, Ligi sanoo. Sairaalan on määrä valmistua 2020-luvun aikana.

Miten psykiatrinen hoito toimii Turun seudulla, jossa kaupungin psykiatria yhdistyi viime vuonna Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin?

Yhdistyminen oli valtava hanke, sanoo sairaanhoitopiirin psykiatrian toimialajohtajaa, professori Jesper Ekelund. Jos se tehtäisiin nyt, hän tiedottaisi asiasta paremmin sekä henkilöstölle että potilaille. Kahden omiin tapoihinsa tottuneen organisaation yhdistäminen on vaikeaa.

”Silti yhdistyminen on ainoa järkevä kehityssuunta.”

Kun yhdistyminen oli valmis, mielenterveyslähetteiden määrä kasvoi Turussa räjähdysmäisesti. Etenkin nuorisopsykiatriassa lähetteitä oli yhtäkkiä kaksinkertainen määrä.

”Emme vieläkään tiedä tarkalleen, mistä se johtuu. Muiden syiden lisäksi on todennäköisesti ollut jonkinlainen hoitamaton nuorten joukko, joka tuli nyt esiin”, Ekelund sanoo.

Yhdistymisen jälkeen terveyskeskuksiin on palkattu psykiatri ja psykiatrisia sairaanhoitajia.

Helsingin kaupungilla työskentelevä psykiatri harmittelee erityisesti tapaa, jolla uudistukset on tehty parina viime vuonna. Hän sanoo olevansa potilaista hyvin huolissaan.

Tiedot muutoksista ovat tulleet lyhyellä varoitusajalla, joten potilaiden hoitosuunnitelmaa ei ole voitu muokata etukäteen. Esimerkiksi kesäkuussa loppuivat yhtäkkiä toimintaterapiaryhmät, joissa masennuspotilaat kävivät retkillä tai kokoontuivat aiheenaan kirjallisuus tai kuvataide.

”Eräs koulukiusattu potilas on kymmenvuotiaasta kärsinyt vaikeasta ahdistushäiriöstä ja masennuksesta. Hänellä on ollut itsemurhayrityksiä. Hänen elämänsä oli nyt tasoittunut, koska lääkityksen ja yksilöterapian lisänä ovat olleet ryhmät. En tosiaan tiennyt, miten kertoa hänelle näiden ryhmien lakkauttamisesta”, psykiatri sanoo.

”Hoidon laatu on yhteiskunnan sivistyksen mitta.”

Kokeneen helsinkiläispsykiatrin mukaan Suomessa ajatellaan edelleen usein niin, että psyykkinen sairastuminen on enemmän ihmisen omissa käsissä kuin muu sairastuminen.

”Pitäisi lähteä yhteiskunnalliseen keskusteluun siitä, miten hoidetaan mielen sairauksia. Se on heijastumaa yhteiskunnasta. Hoidon laatu on yhteiskunnan sivistyksen mitta”, psykiatri sanoo.

”Jos psykiatriasta puhutaan ruumiillisten sairauksien kielellä, teemme koko ajan pienkirurgisia toimenpiteitä, ikään kuin meillä ei olisi ollenkaan vaativia operaatioita.”

[Mirri]

Olipa järkytys! Olen kutakuinkin tiennyt Helsingin psykiatrisen hoidon olevan pahasti rempallaan, mutta että näin pahasti. Juuri kun olen omalla kohdallani miettinyt mahdollisuuksia päästä julkisen puolen psykiatriseen hoitoon...
Aamukahvi meni miltei väärään kurkkuun lukiessani, että helsinkiläiset psykiatrian poliklinikat on muutettu avokonttoreiksi, ja että lääkärin pitää aina itse varata itselleen työhuone potilastapaamisia varten.

Asian arkaluontoisuudesta kertonee se, että haastatellut psykiatrit eivät rohkene puhua omalla nimellään, koska itse sinnittelevät kaupungin psykiatrian palveluksessa.
Pitkä artikkeli, jonka käsittämiseen täytyy syventyä tarkemmin ensijärkytyksestä toipumisen jälkeen.

[vibeke]

Kommenteissa nimimerkki "Helsingin psykiatrian työntekijä" kirjoittaa mm. huonetilanteesta:

Jutussa asiat on esitetty vain yhdeltä kantilta. Näennäishoitoa on ollut psykiatrialla vuosia ellei vuosikymmeniä. Harvoin tapahtuva sairaanhoitajan kanssa keskustelu ei ole psykiatrista asianmukaista hoitoa, vaikka lääkäriäkin säännöllisesti potilas tapaisi. Tällaista on ollut pitkään, se ei johdu nykyisistä muutoksista.

Päinvastoin, muutos mahdollistaa järkevän hoitokokonaisuuksien suunnittelun ja henkilöstön kouluttamisen, yhdenmukaisesti kaikkialla Helsingissä.

Toimintaterapian retket voivat olla mukavia, mutta psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa on mahdollista antaa vaikuttavampaa toimintaterapiaa ja resurssit syytä suunnata siihen. Retkiä järjestävät monenlaiset toimijat, psykiatrista erikoissairaanhoitoa ei.

Ei pidä paikkaansa että Kalasataman psykiatrian poliklinikalla pitää jatkuvasti vaihtaa huonetta. Kaikilla on
tietty huone, jossa valtaosa vastaanotoista tapahtuu.

[Psykopatologia]

[Kyllästynyt]

Pahvikulissihoidoksihan minä olen julkista psykiatriaa nimittänyt jo yli 20 vuotta.

Ja kuitenkin sitten taivastellaan kuinka paljon ihmisiä lähtee työkyvyttömyyseläkkeelle mm. masennusdiagnoosilla.

[ip-banni]

Osuvasti sanottu, kyllä olen minäkin ihmetellyt miten helposti pääsee masennusdiagnoosilla eläkkeelle.