Psykoosiin sairastumisen ennusmerkit

[Palle]

Psykoosiin sairastumisen ennusmerkit voivat olla erilaiset nuorilla ja keski-ikäisillä

29.4.2019 08:00:00 EEST | Helsingin yliopisto

Nuoria koskevissa tutkimuksissa on havaittu, että psykoosiin sairastumista voivat edeltää lievemmät psykoottisenkaltaiset oireet. Keski-ikäisillä henkilöillä tällainen oireilu ei kuitenkaan ennakoinut psykoosisairautta yhdentoista vuoden seurannassa.

https://www.sttinfo.fi/tiedote/psykoosi ... d=69856360

[Psykopatologia]

Annamaria Wikström ([2007 - 2018] 2019): Cognitive performance and clinical features in adults with vulnerability to psychosis. https://helda.helsinki.fi/bitstream/han ... sAllowed=y (105 p.)

PsL Annamaria Wikström väittelee torstaina 2.5.2019 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Cognitive performance and clinical features in adults with vulnerability to psychosis". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biomedicum Helsinki 1, luentosali 2. Vastaväittäjänä on dosentti Erika Jääskeläinen, Oulun yliopisto, ja kustoksena on professori Kimmo Alho. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/300160

[Rakkaussoturi]

Omat psykoosia edeltäneet oireeni:
---------------------------------------------
-univaikeudet (osin syynä energiajuomat)
-raivokohtaukset ym. mielialavaihtelut
-pahat fyysiset ja psyykkiset PMS-oireet
-painajaiset
-eristäytyminen omaan huoneeseen
-pienet näkoharhat (hampaita ym.) tietyllä enkun kurssilla yliopistossa
-ihastuminen neljään henkilöön yhtäaikaa
-ihon nyppiminen
-liiallinen pänttääminen (yliopistolla 8-18/20 ja sit vielä kotona)
-piilomerkitysten näkeminen esim. ruokalan asiakastyytyväisyyskyselyssä
-vieraiden näyttäminen tutuilta
-esim. lehtoreiden luuleminen perheenjäseniksi
-pakonomainen seksuaalinen ajattelu
-itkuisuus
-päänsärky

[Mirri]

On hyvä, että nykyisin puhutaan ennakko-oireista, ja niiden olemassaolosta tiedetään. Nuorten ihmisten kohdalla niiden tunnistaminen ja ajoissa hoitoon saaminen on tosi tärkeää pitkäaikaisen psykoosisairauden puhkeamisen estämiseksi. Ei ole mitään järkeä odotella ja katsoa miten käy, jos ja kun olisi mahdollista hoitaa tehokkaasti jo ennakko-oireiden ilmetessä.

Vielä viime vuosikymmenen puolella asiasta oltiin epävarmoja, mutta nykyisin jo tiedetään: nuorten kohdalla ennakko-oireiden tunnistaminen ja hoitaminen on hyödyllistä. Jopa neuroleptihoidon aloittaminen ennen varsinaisen psykoosisairauden puhkeamista ja toteamista voi olla kannattavaa, jottei nuoren tarvitsisi sairastua mihinkään pitkäaikaiseen ja elinikäiseen, vaan selviydyttäisiin 'pelkällä säikähdyksellä'.

[Rakkaussoturi]

Mä tiesin, etten voi hyvin, mut ajattelin, et oireeni olivat hormonaalisia, vaikkakin mielialaan liittyviä. Enkä häpeän takia kehdannu mennä YTHS:n mielenterveyspuolelle (en edes varata aikaa sieltä). No, onneksi varsinainen akuutti psykoosi tuli oikein ryminällä kolmessa päivässä ja keskustassa sekavana häröiltyäni mut toimitettiin nopeasti päivystyksen kautta akuutille suljetulle osastolle.
Sairastumisen alku oli siis raju, mutta semmoisella on hyvä ennuste, varsinkin kun sain apua nopeasti.
Mutta ne lievemmät psykoosin alkuoireet on helppo sotkea masennukseen. Muutamilla tutuilla on ollu masennuslääkitys ja hoitosuhdekin, mutta psykoosi on tullut hitaasti ja yllättäen, joten esim. äänet ovat saattaneet jäädä päivittäisiksi tai ei oikein mikään antipsykootti tunnu toimivan, kun on hiljaa luisunu psykoosiin ja psykoottiset oireet ovat olleet päällä hoitamattomina pitkään.
Ja jotkut sitten taas ovatkin esittäneet tervettä ja kiistäneet sairauden olemassaolon ja oireilleet vain kotona vanhempien seurassa.
Mä olin niin sekava, että sen kyllä varmasti huomas. Mutta en ky jaksa muistella niitä aikoja enempää. Nyt menee yllättävänkin hyvin, vaikken oireeton tietenkään ole.

[Mirri]

Niin on helppo sekoittaa masennukseen. Etenkin jos psykoosisairautta edeltävä masennus on tosiasia, yhtenä ennakko-oireena muiden joukossa. Myös muut nuoruusiän ja puberteetin aiheuttamat 'oireilut' sotkevat psykoosisairauden ennakko-oireiden tunnistamista.

Mieluummin viimeiseen asti ajatellaan epämääräisen oireilun olevan normaalia ja ikävaiheeseen kuuluvaa kuin mietitään vakavien mt-häiriöiden tai psykoosivaaran mahdollisuutta. Sitten herätään liian myöhään: olisi pitänyt tunnistaa tämä ja tuo oire, olisi pitänyt ymmärtää... Olen sitä mieltä, että tässä asiassa vara ei kaada venettä; kukaan ei vahingoitu siitä, että nuorten ihmisten potentiaalisia psykoosisairauksia hoidetaan ennalta ehkäisevästi ja mieluummin liian varhain kuin liian myöhään.
Esimerkiksi puolen vuoden tai vuoden ennalta ehkäisevä neuroleptilääkitys on paljon vähemmän vahingollinen kuin se, että ihminen joutuu käyttämään neuroleptejä koko lopun ikänsä vain siitä syystä, ettei kukaan ammattilainen ole rohjennut hoitaa hänen psykoosin puhkeamiseen mahdollisesti viittaavia oireitaan ajoissa ja vakavaa psykoosisairautta torjuvasti.

Minulle tämä on kipeä aihe, koska tänä päivänäkin olen sitä mieltä, että lapseni vakava sairastuminen olisi voitu estää hoitamalla hänen 'ennusmerkkejään' ajoissa ja riittävän tehokkaasti. Ammattilaisten olisi pitänyt ymmärtää ja tunnistaa suuri sairastumisvaara ja toimia sen mukaisesti.
Valitettavasti vuonna 2007 tietämys oli toisenlaista: psykoosisairauksien ennalta ehkäisevää ja 'turhaa' hoitamista pidettiin huonona asiana. Etenkin, jos ennalta ehkäiseminen olisi vaatinut psykoosinestolääkityksen psykoosin puhkeamisen estämiseksi.

[eea]

Haluaisin sairastua psykoosiin.

[Palle]

Mix?

[Mirri]

Taitaa eea olla jostakin syystä kateellinen psykoosisairaille ihmisille. Luulee heidän elämänsä olevan jotenkin parempaa ja helpompaa kuin hänen elämänsä on, kun ei tiedä kuinka helvetilliseksi psykoosi voi siihen sairastuneen ihmisen elämän tehdä ja kuvittelee oman elämänsä helpottuvan, jos paukahtaisi psykoosi päälle. Aivan kuin psykoosipotilaat olisivat jotenkin onnellisessa asemassa häneen verrattuina.

Mutta toivotaan 'parasta': eealle kunnon psykoosia - mieluiten pitkäaikaista, vaikeahoitoista ja hankalasti oireilevaa, niin työkyvyttömyyseläkkeelle pääseminenkin on taattu.

[Rakkaussoturi]

Niin, ja eipä työkyvyttömyyseläkkeelle pääsy helppoa ole, vaikka olisi psykoosisairaus. Itse olen sairastanut 16,5 vuotta, josta 10 vuotta olen ollut kuntoutustuella (joka siis edelleen jatkuu). Rankat on diagnoosit ja oireet, mutta kun mulla on alempi korkeakoulututkinto (Hum.kand) ja ikää vain 37 vuotta (syksyllä täytän 38 v), niin en pysyvälle eläkkeelle vielä pääse. Ne ikäiseni tuttavat ja kamut, jotka ovat suorittaneet peruskoulun tai peruskoulun ja ammattikoulun, ovat kaikki jo eläkkeellä, useimmat heistä jo 5-10 vuoden ajan. Toisaalta heillä on ollut useita osastojaksoja (itselläni yksi).
Kokemuksena psykoosi oli todella epämiellyttävä, koska silloin kontrolli omaan ajatteluun ja assosiaatioihin menee täysin ja siten myös käytöskin on sekavaa. Niin, ja minuuskin voi olla hukassa ja itseä voi luulla ihan muuksi henkilöksi.
Mutta jos taiteen kautta haluaa saada käsityksen psykoosista suosittelen näitä leffoja, jotka olen nähnyt:
-Truman Show (totuus on siinä fiktiota, eli päähenkilön elämä onkin tv-sarjaa)
-Aidosti outoa (erityisesti äänen kuulemista on siinä paljon)
-Liisa Ihmemaassa (myös kirjana, ja on piirrossarja ja leffoja)

[Rakkaussoturi]

Ylen uutinen viime vuodelta (27.6.2018 klo 21:07):
Liisa Ihmemaassa -elokuvasta apua psykoosipotilaiden hoitoon
Elokuva on uusi keino psykiatristen sairauksien tutkimuksessa

Unenomaista Liisa Ihmemaassa -elokuvaa hyödynnettiin uudenlaisessa aivotutkimuksessa. Suomalaistutkimuksessa selvitettiin, mitä katsojien aivoissa elokuvan aikana tapahtuu.

Osallistujat olivat psykoosiin ensimmäistä kertaa sairastuneita sekä terveitä ihmisiä. Heille näytettiin elokuvasta runsaan seitsemän minuutin pätkä.

Tim Burtonin Liisa Ihmemaassa (2010) valittiin tutkimusmateriaaliksi sen sisällön vuoksi.

– Haluttiin elokuva, joka sisältää normaalia vuorovaikutuksellista materiaalia, mutta toisaalta unenomaisempaa ärsykemateriaalia. Siinä mennään todellisuudesta irrallaan olevaan maailmaan. Toisaalta Liisa Ihmemaassa ei ole liian ahdistava potilaille, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Teemu Mäntylä sanoo.

Psykoosilla tarkoitetaan tilaa, jossa todellisuudentaju on heikentynyt ja ihmisellä on huomattavia vaikeuksia erottaa, mikä on totta ja mikä ei.

Elokuvan katselu tuo aivoista uudenlaista tietoa
Elokuva on uusi keino psykiatristen sairauksien aivotutkimuksessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos käytti sitä ensimmäisten joukossa.

– Tämä voi tuoda uusia näkökulmia psykoosipotilaiden aivotutkimukseen. Perinteisesti aivokuvantamista on tehty melko yksinkertaisilla ärsykkeillä, muistitehtävillä tai tunteiden tunnistamisen tehtävillä, Teemu Mäntylä sanoo.

Elokuvan katselun avulla tutkimuksessa voidaan selvittää aivojen toimintaa monipuolisemmin kuin yksinkertaisilla tehtävillä. Myös musiikkia käytetään vastaavanlaisissa tutkimuksissa.

Psykoosipotilaiden aivoissa näkyi enemmän eroja
Katsojien aivojen toimintaa Liisa Ihmemaassa -elokuvan aikana tutkittiin toiminnallisella aivokuvantamisella (fMRI:llä). Tutkittavat makasivat kuvantamislaitteessa ja katsoivat elokuvaa.
Elokuvaa katsoessa samat alueet tutkittavien aivoissa aktivoituivat. Terveiden verrokkien aivoissa oli keskenään hyvin samankaltaista aktiivisuutta. Ensipsykoosipotilaiden aivoissa keskinäisiä eroja näkyi kuitenkin selvästi enemmän.

Eroja esiintyi varsinkin sellaisilla alueilla, jotka yhdistävät erilaisia toiminnallisia aivoverkostoja tai liittyvät esimerkiksi tiedon abstraktimpaan prosessointiin, muistista hakemiseen ja sosiaaliseen havainnointiin.

– Näillä aivojen alueilla aktiivisuus oli vähemmän samankaltaista potilaiden kesken kuin verrokkien kesken, Teemu Mäntylä sanoo.

Myös aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että ensimmäisen kerran psykoosiin sairastuneilla potilailla ja pitkään skitsofreniaa sairastaneilla on paljon poikkeamia aivojen toiminnassa muihin ihmisiin verrattuna. Eroavaisuuksiin on vaikuttanut tehtävä, jota tutkittavat ovat kuvantamisen hetkellä tehneet.

Tavoitteena entistä yksilöllisempi hoito
Tutkimuksessa oli mukana 51 psykoosiin ensimmäistä kertaa sairastunutta aikuista. Heidän lisäkseen mukana oli runsaan 30 ihmisen verrokkiryhmä.

THL:n tutkimus on osa laajempaa tutkimusta, jolla tuotetaan uutta tietoa psykoosien syistä ja niiden mahdollisimman varhaisesta tunnistamisesta. Tutkimus on tehty yhteistyössä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sekä Aalto-yliopiston kanssa.

Tavoitteena on, että tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää psykoosipotilaiden entistä yksilöllisemmän hoidon kehittämisessä.

– Toivotaan, että tulevaisuudessa hoidon valikoimiseen voidaan saada parempia välineitä, Teemu Mäntylä sanoo.

Tutkimus on julkaistu Biological Psychiatry -lehdessä.