Psykopatologia.munfoorumi.com

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Sei ... 5261228032

Seitsemänkymppiset fiksumpia kuin ennen
Jani Kaaro

Tämän päivän seitsemänkymppiset pärjäävät älykkyystesteissä paremmin, kuin seitsemänkymppiset 1970-luvulla pärjäsivät. Samalla dementian varhaisten oireiden tunnistamisesta on tullut entistä vaikeampaa, väittää ruotsalaistutkimus.

Göteborgin yliopiston tutkimuksessa vertailtiin älykkyystestin tuloksia kahdella vanhusten ryhmällä. Ensimmäinen ryhmä oli syntynyt vuosina 1901–1902 ja heille oli tehty älykkyystesti vuonna 1971. Toinen ryhmä oli syntynyt 1930-luvun alussa ja he olivat suorittaneet älykkyystestin vuonna 2000.

Tulokset osoittivat, että 2000-luvun seitsemänkymppiset saivat huomattavasti paremmat tulokset älykkyystestissä, kuin 1971-luvulla testatut vanhukset. (- -)

http://neurosciencenews.com/70-years-ol ... nt-page-1/

70 Years Old and Smarter Than Ever

A large study of 70-year-olds born in either 1901-1902, or 1930, provides evidence that the population of 70-year-olds in 2000 did much better on intelligence tests than the 70-year-olds of 1971-72.

Intelligence tests have often been used as effective methods for detecting dementia in older populations. This new data suggests that intelligence tests may not be as effective in this population of 70-year-olds as it was for earlier generations in detecting higher risk for dementia. The research article below offers more detailed information. (- -)

Johtuuko tuo ero testeistä, testaajista vai testatuista?

Testatuista. - Flynn-efekti voi sotkea (myös).

7-kymppiset ovat tänä päivänä muutenkin parempikuntoisia kuin 40 vuotta sitten. Miksi sitten ei päänupiltaan?

Nykypäivän 70-vuotiaat ovat koulutetumpia kuin vastaavanikäiset ennen. Isoisoäitini oli käynyt vain kiertokoulua, mutta isovanhempani ovat käyneet jopa kansakoulun ja keskikoulun. Lieneekö opiskelulla vaikutusta näihin tuloksiin?

Nykyajan ihmiset ovat harjaantuneempia tekemään erilaisia testejä kuin ennen. Jotkut tekevät niitä jopa harrastuksekseen. esim Sudokut, ristisanat ymym...

Kehitysmaitten alhaisemmat luvut johtunevat mm. lapsena koetusta nälänhädästä, jonka tiedetään vaikuttavan negatiivisesti älykkyyden kehitykseen.

Kysymys kuuuluu ovatko nykyajan 7-kymppiset älykkäämpiä vai vain oppineet tekemään erilaisia testejä?

Minusta yleisen terveydentilan nousu vaikuttaa positiiviseen suuntaan.

Kysymys on kiperä, ja ilmeisesti väestön yleinen keskimääräinen älykkyystaso on aikojen saatossa noussut
ravitsemuksen ym. myötä.

Jos mennään keskiajalle, vain pieni eliitti, luultavasti vain alle promille, nautti niitä ravitsemuksellisista ym.
eduista, jotka nykyään ovat teollistuneissa maissa lähes kaikilla. Voidaan todeta - karkeasti ja yksinkertaistaen -
että eliitin älykkyys ei ole kovin paljon muuttunut sadoissakaan vuosissa mutta että rahvaan älyllinen taso on
noussut. Tällöin jos lasketaan keskiarvo, on väestön älyllinen taso (keskimäärin) noussut.

"Tasapäisyys" merkitsee nousua keskiarvossa, koska tasapäistyminen on tapahtunut nimen omaan alapäässä,
jossa hajonta on niukentunut. Alapään häntä on yhä enemmän karsiutunut.

Osin nykyistä tasoa laskee se, että syntymäheikkoja jää henkiin pätevän hoidon vuoksi. Mutta se ei riitä vasta-
kompensoimaan esimerkiksi keskiajan massiivisen puutteen vaikutusta, jossa rahvas eli.

Ei eliitin suhteen, mutta koko väestön suhteen on.

Eräs asia tässä tutkimuksessa hämää minua. Tutkittiinko mahdollisen dementian puhkeamisen toteamismahdollisuuksia älykkyystestien avulla? Jos näin, ehkä oli helpompaa havaita dementian puhkeaminen erilaisilla testeillä vuosisadan alun ihmisissä kuin 30-luvun alussa syntyneissä, koska testin suoritusajankohdat ovat oleellisesti erilaiset kummallekin ryhmälle. Dementiasta puhutaan nykyisin paljon ja sairaus on tehty tunnetuksi, mitä se ei ollut vielä 70-luvulla. Koska dementiasta ja sen ilmenemisesta tiedetään ja tiedotetaan enemmän nyt kuin 70-luvulla, vanhuksetkin ovat siitä tietoisempia nyt kuin olivat 70-luvulla. Dementia on sairaus, jonka ihminen pyrkii viimeiseen asti piilottamaan muilta ja nykyisin monet vanhukset pyrkivät harjaannuttamaan itsessään sellaisia ominaisuuksia, joiden uskotaan ehkäisevän dementiaa. Näin ei ollut vielä 70-luvulla.

"(- -)
Göteborgin yliopiston tutkimuksessa vertailtiin älykkyystestin tuloksia kahdella vanhusten ryhmällä. Ensimmäinen ryhmä oli syntynyt vuosina 1901–1902 ja heille oli tehty älykkyystesti vuonna 1971. Toinen ryhmä oli syntynyt 1930-luvun alussa ja he olivat suorittaneet älykkyystestin vuonna 2000.

Tulokset osoittivat, että 2000-luvun seitsemänkymppiset saivat huomattavasti paremmat tulokset älykkyystestissä, kuin 1971 testatut vanhukset.
(- -)"

Ei tuoda esiin, mitä normitietoja käytettiin vuonna 2000: tuon vuoden (2000) vai vuoden 1971.

Pahimmassa tapauksessa tulokset eivät ole tilastollisesti vertailukelpoisia. Kliinisiä arvioita voidaan kuitenkin tehdä.

http://www.neurology.org/content/75/9/7 ... 00fb57318a
(- -)
Results:
At age 70, cohort 1930 performed better on psychometric tests, and had fewer recent memory problems compared to cohort 1901–1902. During 5-year follow-up, 5.0% in cohort 1901–1902 and 4.4% in cohort 1930 (p = 0.742) developed dementia, and 15.7% in cohort 1901–1902 and 4.4% in cohort 1930 died (p < 0.001). Recent memory was associated with incident dementia in both cohorts. Low scores in nonmemory tests were associated with incident dementia in cohort 1901–1902, but not in cohort 1930. Recent memory problems and lower scores in nonmemory tests were associated with 5-year mortality in cohort 1901–1902, but not in cohort 1930.

Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi tietomäärän heikkous (yms.) ennusti dementiaa ja kuolemia 1901 - 1902 -kohortissa
mutta ei kohortissa 1930. So. nykyiset dementtisetkin ovat jyvällä maaliman tapahtumista (yms.).

Mitä tarkalleen ottaen ovat nonmemory tests? Voidaanko suomentaa sanalla älykkyystestit?

Ei. Ne ovat kognitiivisia testejä, jotka pohjautuvat (yleiseen) tietoon ja kokemukseen
ja joissa lyhyen muistin osuus on niukka; esimerkiksi "miksi junassa on veturi?".