Psykopatologia.munfoorumi.com

Gödel ja tanssija Adele Pokert avioituivat Wienissä vuonna 1938.
Erakoitunut filosofi jätti hämmentävän perinnön – Vain muutama ihminen osaa lukea Kurt Gödelin muistiinpanoja, ja nyt Helsingin yliopiston tutkijat löysivät niistä ”ison pommin” Gödelin 1930-luvun ajatuksista on suora yhteys tietokoneisiin. Hänen muistiin-panojensa pikakirjoitusta osaa maailmassa viisi ihmistä. Heistä yksi on Jan von Plato. - Timo Paukku, HS 3.4.2019 2:00 https://www.hs.fi/tiede/art-2000006056532.html - Kommentit 27.

TÄMÄ lause on epätosi. - ”Jos tuo lause on tosi, se on sisältönsä mukaisesti epätosi. Jos lause taas on epätosi, se on tosi!”, sanoo Helsingin yliopiston filosofi Jan von Plato. Tuo lause on von Platon mukaan hyvä esimerkki ristiriitaisesta tai itseensä viittaavasta lauseesta. Filosofit ovat pohtineet tämän tapaisia logiikan ja kielen ongelmia pitkään, jo antiikin Aristoteleesta lähtien. - Yksi heistä oli näissä mestari, itävaltalainen matemaatikko ja filosofi Kurt Kurt Friedrich Gödel (1906 – 1978). Hän todisti vuonna 1931, että matematiikkaa ei voida osoittaa ristiriidattomaksi, ei edes matematiikan itsensä keinoin.

GÖDELIN löytö oli iso isku matemaatikkojen ja loogikkojen yhteisölle. Hän sentään esitti todisteen logiikan kielellä. Ja sehän ei erehdy. Todistus on jäänyt historiaan Gödelin epätäydellisyyslauseena. Sitä ja muita Gödelin töitä on älyllisinä saavutuksina verrattu Albert Einsteinin suhteellisuusteorioihin 1905 ja 1915. - Filosofit ovat ehtineet tutkia ja pohtia kirjakaupalla ja vuosikymmeniä Gödelin muitakin väitteitä. Ja lisää tulee. - Gödel-tutkimuksen yksi tärkeä aineisto ovat Gödelin muistiin-panot. Hän kirjasi ajatuksiaan ja teorioitaan koko ajan muistivihkoihin. Vihko kulki aina Gödelin mukana. Hän vei ne kaikki Yhdysvaltoihin Princetonin yliopistoon, jonne hän pakeni 1940 natsi-Saksasta. Siellä Princetonin yliopiston kirjastossa Gödelin vihkot odottavat tulkitsijoita. Sivuja on tuhansia.

GÖDELIN muistiinpanoissa on yksi iso ongelma. Ne on kirjoitettu nykypäivän ihmiselle vaikeasti. Teksti on saksalaista pikakirjoitusta, jota sanotaan Gabelsbergerin pikakirjoitukseksi. Maailmassa on tiettävästi vain viisi filosofia, jotka osaavat lukea Gödelin muistivihkojen pikakirjoitusta sujuvasti. Sen tietää yksi heistä, Jan von Plato.
(- -)

Filosofi Jan von Plato (s. 1951 Hki) hahmottaa loogikko Kurt Gödelin ajattelua hänen muistiinpanoistaan.
Työ ei lopu, sillä sivuja on tuhansia. (KUVA: OUTI PYHÄRANTA / HS)

Jalankulkija 3.4.2019 7:15 "Hän todisti vuonna 1931, että matematiikkaa ei voida osoittaa ristiriidattomaksi, ei edes matematiikan itsensä keinoin."
Tähän yksi selvennys. - Tarkkaan ottaen Kurt Gödel osoitti, että yhtä matemaattista järjestelmää ei voi osoittaa ristiriidattomaksi sen omilla säännöillä ja ehdoilla.
Yksi matemaattinen järjestelmä on mahdollista osoittaa ristiriidattomaksi aina, jos todistelun matemaattisia ehtoja laajennetaan. Laajempi matemaattinen
järjestelmä voi osoittaa suppeamman järjestelmän täysin ristiriidattomaksi.

Kun Gödel oli vakuuttunut, että hänet oli myrkytetty, hän lopetti syömisen ja kuoli pois.

Jospa Gödelin matemaattinen filosofiakin (oli) on harhaista? - Paranoidisella ajattelulla ja luovalla ajattelulla voi olla yhteisenä ajattelun trial (& error) -luonne. Erona on kuitenkin se, että luova koettelee ja voi hylätä kun taas paranoidinen fiksautuu tiettyyn kuvioon.

Tietokoneiden iterointimenettely ja algoritmit pohjimmiltaan perustuvat siis hullun höpinöihin!

TÄMÄ lause on epätosi.

Minusta tuo ei edes ole mikään lause. Siinä on vain laitettu sanoja peräkkäin ilman mitään ajatusta. Se viittaa itseensä, jolloin tulos on blanco eli ei mitään, ei edes nollaa.

Palle kirjoitti:

TÄMÄ lause on epätosi.

Minusta tuo ei edes ole mikään lause. Siinä on vain laitettu sanoja peräkkäin ilman mitään ajatusta. Se viittaa itseensä, jolloin tulos on blanco eli ei mitään, ei edes nollaa.

Eikös tuo lause esiinny toisinaan matematiikassa lausekkeiden jälkeen?

Lisäys. Viitataan tuolloin edeltäviin lausekkeisiin. Ei käytetä sanaa "tämä".

TÄMÄ lause on epätosi. - Hesarissa alku on isoilla vain siksi, että alkaa uusi kappale.

Hilppa kirjoitti:

Palle kirjoitti:

TÄMÄ lause on epätosi.

Minusta tuo ei edes ole mikään lause. Siinä on vain laitettu sanoja peräkkäin ilman mitään ajatusta. Se viittaa itseensä, jolloin tulos on blanco eli ei mitään, ei edes nollaa.

Eikös tuo lause esiinny toisinaan matematiikassa lausekkeiden jälkeen?

Lisäys. Viitataan tuolloin edeltäviin lausekkeisiin. Ei käytetä sanaa "tämä".

Jos käytetään Occamin partaveihtä, jäljelle jää "epätosi". Jos sana ei viittaa muuhun kuin itseesä, siinä ei ole mieltä.

En ole vielä lukenut aloitusta, mutta itse huomasin Gödelin jutuista niihin joskus 2007 vuonna perehtyessäni, että hän todisti matemaattisesti Jumalan olemassaolon. Tiedeyhteisöä ja yliopistomaailmaa hallitsevat ateistit ovat sittemmin salanneet tämän tiedon.

Edit. Nyt luin aloituksen ja jatkan siitä... Niin Gödelhän inspiroitui Bertrand Russellin työstä ja epäonnistumisista. Gödelhän ei ollut mikään epäonnistuja, tai virheisiin jumittuja, vaan hän selitti syyt niihin ongelmiin, joita Russell oli kohdannut: https://fi.wikipedia.org/wiki/Russellin_paradoksi
Gödel ei ollut ainoa, joka tuli samoihin tuloksiin, sillä Ludwig Wittgenstein oli toinen filosofi, joka selitti syitä Russellin epäonnistumisiin. Wittgenstein selitti asioita kielenfilosofisista lähtökohdista, kun taas Gödel selitti niitä matemaattisista lähtökohdista. Molemmat päätyivät kuitenkin käytännössä samaa tarkoittavaan lopputulokseen.