Maskuliinisuuden ja feminiinisyyden ydin.
Lähetetty: 15.03.2019 21:39Maskuliinisuuden ja feminiinisyyden ydin.
Maskuliinisuuden (mieheyden) ja feminiinisyyden (naiseuden) positiivisen mielenterveyden (Jahoda) mallin mukainen ydin (psykodynaaminen ote; kontekstuaalinen määritys; ideaali-tyyppi).
Mies. (1) Maskuliinisuuden ytimeen kuuluu (psyko-seksuaalinen aspekti), että miehen tulisi pystyä ja olla halukas (orgastisia) yhdyntöjä sisältävään seksuaalisen toimintaan vakinaisen nais-rakastettunsa kanssa, (2) jonka kanssa (psyko-sosiaalinen aspekti) mies pystyy ja haluaa jakaa keskinäisen luottamuksen sekä pystyy säätelemään ja jakamaan työn, virkistyksen ja suvunjatkamisen jaksot elämässään (3) turvatakseen (mahdollisille) jälkeläisilleenkin tyydydyttävän elämän.
Nainen. (1) Feminiinisyyden ytimeen kuuluu (psyko-seksuaalinen aspekti), että naisen tulisi pystyä ja olla halukas (orgastisia) yhdyntöjä sisältävään seksuaalisen toimintaan vakinaisen mies-rakastettunsa kanssa, (2) jonka kanssa (psyko-sosiaalinen aspekti) nainen pystyy ja haluaa jakaa keskinäisen luottamuksen sekä pystyy säätelemään ja jakamaan työn, virkistyksen ja suvunjatkamisen jaksot elämässään (3) turvatakseen (mahdollisille) jälkeläisilleenkin tyydydyttävän elämän.
Yllä kuvatusta genitaalisesta "onnistumisesta" huolimatta ihmisellä voi kuitenkin olla (mielenterveyden negatiivisen mallin mukaisia) oireita ja neuroottisia häiriöitä (oraalisia, anaalisia, fallis-genitaalisia, narsistisia ym.). Positiivinen malli kuitenkin painottaa sitä, mhin ihminen pystyy oireista yms. huolimatta (esimerkiksi Freudin lieben und arbeiten).
Seksuaalisuuden ydinmalli ei kuitenkaan takaa mm. onnellisuutta: Joku ei ehkä ole löytänyt oikeanlaista rakastettua, tai onnelliseen suhteen on voinut ajan kanssa tulla säröjä esimerkiksi toisen osapuolen puutteiden pohjalta. Pitemmissä rakkaussuhteissa onnellisuuden suhteen onnistunutta seksiä olennaisempaa on (keskimäärin) persoonallisuuksien sopusointu.
Kun puhutaan miehistä ja naisista differentioidusti, keskustelu menee herkästi paljolti kulturelleihin stereotypioihin kuten tyypillisiin ammatteihin, jotka kuitenkin ovat mieheyden ja naiseuden kannalta sekundaarisia ja joilla ei välttämättä ole juuri mitään tekemistä alla olevan aidon maskuliinisuuden ja feminiinisyyden kanssa. Kun käytetään esittämääni ydin-mallia, so. primaarisempia tekijöitä, ko. stereotypiat karsiutuvat. Tässä mielessä esimerkiksi kovanyrkkinen naispoliisi voi olla yhtä onnistuneesti eroottinen kuin kuin enkelisorminen ompelijatar.
26.3.2019 Pertti Luukkonen, FL, psykologi
Maskuliinisuuden (mieheyden) ja feminiinisyyden (naiseuden) positiivisen mielenterveyden (Jahoda) mallin mukainen ydin (psykodynaaminen ote; kontekstuaalinen määritys; ideaali-tyyppi).
Mies. (1) Maskuliinisuuden ytimeen kuuluu (psyko-seksuaalinen aspekti), että miehen tulisi pystyä ja olla halukas (orgastisia) yhdyntöjä sisältävään seksuaalisen toimintaan vakinaisen nais-rakastettunsa kanssa, (2) jonka kanssa (psyko-sosiaalinen aspekti) mies pystyy ja haluaa jakaa keskinäisen luottamuksen sekä pystyy säätelemään ja jakamaan työn, virkistyksen ja suvunjatkamisen jaksot elämässään (3) turvatakseen (mahdollisille) jälkeläisilleenkin tyydydyttävän elämän.
Nainen. (1) Feminiinisyyden ytimeen kuuluu (psyko-seksuaalinen aspekti), että naisen tulisi pystyä ja olla halukas (orgastisia) yhdyntöjä sisältävään seksuaalisen toimintaan vakinaisen mies-rakastettunsa kanssa, (2) jonka kanssa (psyko-sosiaalinen aspekti) nainen pystyy ja haluaa jakaa keskinäisen luottamuksen sekä pystyy säätelemään ja jakamaan työn, virkistyksen ja suvunjatkamisen jaksot elämässään (3) turvatakseen (mahdollisille) jälkeläisilleenkin tyydydyttävän elämän.
Yllä kuvatusta genitaalisesta "onnistumisesta" huolimatta ihmisellä voi kuitenkin olla (mielenterveyden negatiivisen mallin mukaisia) oireita ja neuroottisia häiriöitä (oraalisia, anaalisia, fallis-genitaalisia, narsistisia ym.). Positiivinen malli kuitenkin painottaa sitä, mhin ihminen pystyy oireista yms. huolimatta (esimerkiksi Freudin lieben und arbeiten).
Seksuaalisuuden ydinmalli ei kuitenkaan takaa mm. onnellisuutta: Joku ei ehkä ole löytänyt oikeanlaista rakastettua, tai onnelliseen suhteen on voinut ajan kanssa tulla säröjä esimerkiksi toisen osapuolen puutteiden pohjalta. Pitemmissä rakkaussuhteissa onnellisuuden suhteen onnistunutta seksiä olennaisempaa on (keskimäärin) persoonallisuuksien sopusointu.
Kun puhutaan miehistä ja naisista differentioidusti, keskustelu menee herkästi paljolti kulturelleihin stereotypioihin kuten tyypillisiin ammatteihin, jotka kuitenkin ovat mieheyden ja naiseuden kannalta sekundaarisia ja joilla ei välttämättä ole juuri mitään tekemistä alla olevan aidon maskuliinisuuden ja feminiinisyyden kanssa. Kun käytetään esittämääni ydin-mallia, so. primaarisempia tekijöitä, ko. stereotypiat karsiutuvat. Tässä mielessä esimerkiksi kovanyrkkinen naispoliisi voi olla yhtä onnistuneesti eroottinen kuin kuin enkelisorminen ompelijatar.
26.3.2019 Pertti Luukkonen, FL, psykologi
