Mirri kirjoitti:ritalin kirjoitti:...Hesarin jutussa nuoria miehiä kuvataan sitoutumishaluttomiksi ja väitetään, että nuoret miehet pyörittävät useaa naista kerralla ja elävät hetkessä...
Voisitko siteerata tänne Hesarin artikkelista kohdat, joissa kuvataan ja väitetään tuollaista kuin kerroit. En löytänyt niitä.
Haastatellut kaksi miestä kertovat sitoutumishaluttomuudesta, tarkemmin sanottuna haluttomuudesta hankkia lapsia, mutta heidän perustelunsa ovat inhimillisiä ja ymmärrettäviä. Eivät psykopaattisia ollenkaan.
tässä kopio
Nuoret miehet eivät sitoudu, kun tinderöitynyt seurustelukulttuuri tarjoaa aina uuden vaihtoehdon – Jaakko kertoo, miksi erosi, kun tyttöystävä alkoi vaatia lapsia
Miesten lapsihaaveiden romahtamista selittävät epävarmuus tulevasta, riskienhallinta, pelko ja raskaalta vaikuttava lapsiperhearki, kaksi nuorta miestä kertoo HS:lle. Asiantuntija uskoo, että moni pelkää sydämensä särkymistä.
Tilaajille
Yhä useampi nuori mies epäröi perheen perustamista. (KUVA: KIMMO TASKINEN / HS)
Annina Vainio HS
Julkaistu: 12.3. 2:02 , Päivitetty: 12.3. 7:21
ASIA oli hiertänyt suhteessa jo pitkään. Nainen tiesi varmasti haluavansa lapsia, mies ei. Se ei ollut eron ainoa syy mutta yksi painavimmista.
Uudellamaalla asuvan korkeakoulutetun Jaakon, 33, kanta omaan jälkikasvuun on yhä epävarma.
”Ei ole suurta halua saada omia lapsia, mutta ei sellaistakaan tunnetta, että en ikinä haluaisi. Ikäni kuitenkin alkaa olla sellainen, että jos lapsia haluaa, pian alkaa olla aika”, hän sanoo.
Suomessa on paljon muitakin Jaakon kaltaisia nuoria miehiä, selviää Väestöliiton tutkimuksista. Niiden mukaan lapsia haluavien 30–34-vuotiaiden miesten määrä on romahtanut 30 prosenttiyksikköä vuosikymmenessä.
Vuonna 2007 heitä oli vielä 65 prosenttia, kun vuonna 2018 vastaava luku oli 35 prosenttia.
HS kertoi kuun alussa, että Helsingin deittailukulttuurissa kukoistaa nyt uusi ilmiö, jossa entistä useampi mies ei ole valmis sitoutumaan suhteeseen kunnolla.
Jutussa kolme korkeakoulutettua sinkkunaista kuvaili nykysuhteita ”häilyväksi hommaksi”.
Mikä nuoria miehiä vaivaa?
SITOUTUMATTOMUUS parisuhteeseen on miehen keino yrittää hallita riskejä, sanoo perhesosiologi ja psykoterapeutti Heli Vaaranen Väestöliitosta.
Hänestä nuoren miehen haluttomuus perheen perustamiseen on normaalia ja loogista riskienhallintaa.
Ihmisen käytös peilaa usein sitä, mitä koko yhteiskunnassa tapahtuu.
”Erokulttuuri on levinnyt kaikkialle. Moni on eroperheen lapsena nähnyt, miten vaikea tilanne on, kun tehdään ensin onnellisesti perhe ja suunnitellaan ja toivotaan kaiken onnistuvan. Ja sitten se ei onnistukaan.”
Vaarasen arvion mukaan moni vaikean eron seurauksia, esimerkiksi tyytymättömiä eroisiä, vierestä seuraava saattaa tehdä päätelmän, että pariutuminen ja perheen perustaminen ovat taloudellinen ja sosiaalinen riski – ja riski myös omille unelmille.
”Jos henkilö ei ole nähnyt esimerkkiä asiallisesta konfliktin ratkaisusta, jäljelle jää vain sotatila. Silloin syyllisiä olemme me aikuiset. Emme ole pystyneet näyttämään, että ero on normaalin elämän aika normaali tragedia, josta voi selviytyä asiallisesti.”
Vaarasen mukaan moni pari riitautuu erotessaan, koska eroa pidetään epäonnistumisena, johon pitää löytää syypää.
Silloin riitaan keskitetään paljon voimavaroja sen sijaan, että lapsille opetetaan, että näinkin voi käydä ja silti selvitä.
”Sydän on hyvin särkyvää materiaalia.”
SITOUTUMISKAMMOSSA voi myös olla kyse puhtaasti pelosta.
”Sydän on hyvin särkyvää materiaalia. Jos nuorella miehellä on takanaan yksi tai kaksi sydämen särkymistä, hän on aivan varmasti kauhuissaan sitoutumisen edessä – niin kuin varmasti naisetkin olisivat”, Vaaranen sanoo.
Mies saattaa niin ikään tuntea epäluuloa koko naissukupuolta kohtaan.
Vaaranen tapaa työssään pariterapeuttina paljon miehiä, jotka pelkäävät petytyksi tulemista. Pelko voi nousta suuremmaksi kuin parisuhteen tarjoama ilo, onni ja rauha.
”Luottamus naissukupuoleen ylipäätään, naisen uskollisuuteen ja toimintaan parisuhteessa voi olla heikko. Silloin jäljellä jää vain pelkoa ja epäluottamusta. Se johtuu omista kokemuksista ja siitä, mitä näkee ja kuulee ympärillään”, Vaaranen sanoo.
Hänen mukaansa tällaisessa tilanteessa parisuhde ei näyttäydy houkuttelevana vaan asiana, joka tuo enemmän riskejä kuin jos elää yksin.
Uskottomuus on Väestöliiton Finsex-tutkimuksen mukaan vähentynyt ja myös uskottomuuteen hyväksyvästi suhtautuvien määrä pienentynyt. Miehillä on enemmän parisuhteen ulkopuolisia kumppaneita kuin naisilla.
TÄHÄN juttuun haastatellut nuoret miehet ovat pohtineet paljon sitä, miksi perheen perustaminen arveluttaa.
Jaakko ja 30-vuotias Tomi korostavat molemmat, että he eivät halua puhua muiden miesten puolesta, koska omat ajatukset tuntuvat melko jäsentymättömiltä.
”En kunnolla tiedä, miksi oma lapsi ei kiinnosta. Yksi suuri tekijä on epävarmuus tulevasta. Työt ovat taas pian katkolla, eikä jatkosta ole mitään tietoa. En myöskään ylipäätään halua heittäytyä impulsiivisesti asioihin”, Jaakko kertoo.
Jaakosta mieheltä odotetaan, että tämä käy töissä, menestyy ja tuo suurimmaksi osaksi elannon talouteen. Sen lisäksi pitäisi olla vahva ja vankka kumppanin tukija, empaattinen ja dialoginen puoliso, läsnä oleva herkkä ja hellä isä mutta myös auktoriteetti ja kurinpitäjä.
”Olisiko minusta tuohon kaikkeen? Ei tunnu siltä. Ennen oli tavallaan helpompaa. Mainitsemani odotukset ja haasteet ovat toki samoja nykyään myös naisilla.”
JAAKKO on nähnyt elämässään tilanteita, joissa vanhempien kaikki henkiset resurssit menevät oman taloudellisen tilanteen ja elämänhallinnan miettimiseen. Se heijastuu helposti lapseen.
”Olen huomannut myös, että lapsen syntymän jälkeen ihmisten elämä alkaa usein pyöriä lähinnä lapsen tarpeiden ympärillä. En ole ihan varma, haluanko sitä tässä kohtaa elämääni. Että valvotaan yöt ja ollaan kiukkuisia.”
Pitkissä parisuhteissa elänyt Jaakko ei allekirjoita ajatusta, että hän haluaisi kokeilla muita vaihtoehtoja yhteen kumppaniin sitoutumiseen sijaan.
”En vain halua olla siinä tilanteessa, että aika ajaa ohi, jumiutuisin yhteen puolison kanssa ja olisimme katkeria vanhuksia.”
UUDELLAMAALLA asuva Tomi on seurustellut nykyisen tyttöystävänsä kanssa yli vuoden ja pitää lapsen hankintaa melko epätodennäköisenä. Yksi syy on yleinen epävarmuus tulevaisuudesta ja maailman tilasta.
”Tuntuisi aika julmalta tehdä lapsi ja todeta, että ’maapallo elää vielä ehkä 50 vuotta’. Pidän lapsettomuutta myös ilmastotekona: meitä vain on liikaa.”
Tomi ei myöskään ole koskaan kokenut olevansa kotonaan lasten kanssa.
HS:n aiemmassa artikkelissa naiset epäilivät, että miehet eivät halua sitoutua, koska Tinderin kaltaiset deittisovellukset luovat mielikuvan, että mahdollisuuksia on rajattomasti.
Tomin mielestä valintojen monimuotoisuus ja määrä voivat osin madaltaa kynnystä jatkaa ”shoppailua”, mutta koko totuutena hän ei sitä pidä.
”Aina on ihmisiä, jotka eivät tyydy siihen, mitä on, vaan haluavat aina jotain uutta. Eikä tarjonnan määrä rajoitu vain Tinderin tyylisiin palveluihin vaan muillekin elämän osa-alueille, kuten omaisuuteen. Miksi ajaa vanhalla autolla, kun uusia tehdään jatkuvasti?”
”Olisiko minusta tuohon kaikkeen? Ei tunnu siltä.”
LAPSETTOMUUS johtuu tutkimusten mukaan harvoin nuorena tehdystä yksittäisestä päätöksestä. Sitä tavallisempaa on, että lastenhankintaa on lykätty eri syistä – ja joskus aika ajaa jahkaajien ohi.
Lapsettomuudella on tutkitusti yhteys parisuhdehistoriaan.
Lapsettomille on tyypillistä joko niin sanottu ikisinkkuus tai eroon päättyneet avoliitot. ”Ikisinkuilla” ei ole lainkaan kokemusta avio- tai avoliitoista, kertoo akatemiatutkija Marika Jalovaara Turun yliopistosta.
Sopivan kumppanin puuttuminen onkin tavallisin lapsettomuudelle annettu selitys.
”Lapsettomuus on yleisintä vähän koulutetuilla miehillä ja naisilla eli niillä, joiden työmarkkina-asema voi olla heikko", Jalovaara sanoo.
Lapsettomien joukkoon kuuluu myös ihmisiä, jotka eivät edes haluaisi jälkikasvua, ja heitä, jotka eivät syystä tai toisesta voi saada omia lapsia.
Jalovaaran tutkimus perustuu rekisteriaineistoihin. Hänen mukaansa lapsettomuus on Suomessa yleisempää kuin muissa Pohjoismaissa ja se on kasvanut edelleen. Syyt kehitykseen tunnetaan huonosti.
”Itse tutkin aina miehiä ja naisia, mutta valtaosa tutkimuksesta on perinteisesti keskittynyt yksinomaan naisiin, eikä miesten lastensaannista aina saada luotettavaa tietoa”, Jalovaara kertoo.
NAISEN ikä on yksi merkittävimmistä raskaaksi tuloon vaikuttavista syistä.
Terveyskirjaston artikkelin mukaan lapsettomuusongelman mahdollisuus kasvaa iän mukana: 20–25-vuotiaista alle 10 prosenttia, 30–35-vuotiasta noin 15 prosenttia ja 35–40-vuotiasta noin 40 prosenttia kärsii tahattomasta lapsettomuudesta.
Iällä on huomattavasti pienempi merkitys miehen hedelmällisyydelle kuin naisen, mutta silti myös miesten hedelmällisyys heikkenee iän kasvaessa.
Jalovaaran mielestä kaikki miehet eivät ajattele sitä, että usein naisen ikärajat koskevat myös heitä. Siitä huolehtivat puolison valinnan mallit.
”Lapsia saaneiden puolisoiden ikäerot ovat pienehköjä. Vain muutama prosentti miehistä on saanut ensimmäisen lapsen täytettyään 40 vuotta, 45. ikävuoden jälkeen alle prosentin. Ei kannata siis luottaa siihen, ettei isäksi tulolla ole ikärajaa”, Jalovaara sanoo.
KUMPIKAAN tähän juttuun haastatelluista miehistä ei esiinny omalla nimellään. He eivät halua nykyisten tai entisten kumppanien tunnistavan heitä, ja aihe tuntuu muutenkin arkaluonteiselta.
”Miehen pitäisi geneerisen, stereotyyppisen näkemyksen mukaan olla kova panomies ja siittää maailma täyteen lapsia. Jos myöntää, ettei halua sitä, voi muiden silmissä olla epäonnistunut miehenä. Itse en ajattele näin, mutta jotkut voivat ehkä nähdä asian niin”, Jaakko pohtii.
Kaksikkoa yhdistää myös se, että vaikka oma lapsi ei juuri nyt tai lähitulevaisuudessa tunnu ajankohtaiselta, kumpikaan ei tyrmää täysin ajatusta omasta jälkikasvusta.
Jaakko tietää kaveripiiristään tapauksia, joissa kumpikin osapuoli on seurustelun alussa todennut, että ei halua lapsia mutta mieli on muuttunut, kun oikea kumppani on löytynyt.
”Mielestäni se on parempi niin päin kuin se, että asiaa ei käydä heti alussa kunnolla läpi”, Jaakko sanoo.
Moni nuori nainen päätyy ”häilyvään suhteeseen”, jossa on läheisyyttä mutta ei lupauksia
1.3. 2:00
Seuraa uutisia tästä aiheesta
Lähetetty: 15.03.2019 01:35