KU: TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE MYÖNNETÄÄN HARVOIN TYÖTTÖMÄLLE

[vibeke]

11.2.2019 https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/ ... yottomalle

[Mirri]

Ennakkoluulot näkyvät lääkäreiden lausunnoissa.

Työttömät pääsevät selvästi työssä olevia harvemmin työkyvyttömyyseläkkeelle, vaikka molempien työkyky olisi alentunut samanasteisesti. Työttömillä liki yhdeksän hakemusta kymmenestä hylätään. Työssä olevien työkyvyttömyyseläkehakemuksista hylätään noin joka kolmas.
Lääkäreiden osaamisessa on vakavia puutteita, katsoo kuntoutuslääkäri Raija Kerätär. Lääkärin pitäisi ajatella vain ihmisen terveystilannetta ja hänen työkykyään, mutta samaan aikaan lääkäri tiedostaa terveydenhuollon rajalliset voimavarat.
Lääkäri saattaa tietämättäänkin arvottaa yhtälöä, missä tekijöinä ovat vähät resurssit ja työttömän terveyspalvelut tai kuntoutus.

Tarpeiden vähättelyä

Heikossa asemassa olevat ovat Kerättären mukaan väheksyttyä joukkoa. Osa lääkäreistä suhtautuu työttömiin asenteellisesti.
Työttömiä pidetään työtä vieroksuvina ja heidän tarpeitaan vähätellään. Esimerkiksi diabetes ja kehitysvammat jäävät huomaamatta. Lyhyiksi jääneitä työsuhteita tai keskeytynyttä koulutusta saatetaan pitää työttömän omana syynä, laiskuutena, vaikka syynä olisi todellisuudessa psykososiaalinen sairaus, jota voisi hoitaa muun muassa lääkityksellä.
Työttömän terveydentilan huolellinen arviointi olisi tärkeää senkin takia, että työttömät käyvät terveydenhuollon vastaanotoilla selvästi vähemmän kuin työssä olevat. Mitä pidempään työttömyys kestää, sitä harvemmin lääkäriin turvaudutaan. Syyllisyys, häpeä ja omillaan pärjäämisen kulttuuri saavat ihmisen välttämään lääkäriä.

Osaamisessa puutteita

Työttömän työkyvyn arviointia pidetään ongelmallisena. Näin vastaa yli puolet yleislääketieteeseen erikoistuneista lääkäreistä.
Tutkimuksen mukaan etenkin moniongelmaisten työttömien kohdalla hoitavan lääkärin johtopäätökset ovat epäselviä ja lääketieteen logiikassa on usein puutteita.
Kelassa työkyvyttömyyseläkehakemuksista arvioita antavat kertovat, että noin joka kolmannessa tapauksessa jää epäily, että työkyvyn arviointia ei ole tehty asianmukaisesti tai moniammatillista tai monialaista tietoa ei ole käytetty. Nämä hakemukset hylätään.

Sairauksia tunnistamatta

Pitkäaikaistyöttömien työkyvyn heikkenemistä ei Kerättären mukaan tunnisteta riittävästi.
Pitkäaikaistyöttömillä on hänen mukaansa tunnistamattomina paljon persoonallisuushäiriöitä, neuropsykiatrisia häiriöitä ja päihderiippuvuutta. Lisäksi joukossa on monisairaita ja kroonisia kipupotilaita. Osa henkilöistä ei tunnista itse ongelmia toimintakyvyssään.
Kerätär huomauttaa, että terveydenhuoltopalveluissa odotetaan, että asiakas hakeutuu pyytämään palveluja. Asiakkaan oletetaan tietävän palveluista ja olevan riittävän toimintakykyinen.
Jollei pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten ongelmia terveydenhuollossa tunnisteta ja niitä korjata, työllisyysasteen nosto ei Kerättären mukaan onnistu.

Vain joka kymmenes palaa töihin

Vain joka kymmenes pitkään työttömänä olleista palaa vakaalle työuralle. Yhtenä syynä on, että työttömät eivät ole järjestelmällisen terveydenhuollon piirissä.
Työttömyys lisää selvityksen mukaan ihmisen sairastavuutta. Pitkäaikaistyöttömillä on ahdistusta, masennusta, aivoverenkiertohäiriöitä ja sydän- ja verisuonisairauksia enemmän kuin työssä olevilla. Kolmasosalle yli kaksi vuotta työttömänä olleista kehittyy vakavia työkykyongelmia.

Kerätär ja johtaja Tuija Oivo selvittivät viime vuonna työministeriön toimeksiannosta työttömien ja osatyökykyisten terveystilannetta. Raportti Osatyökykyisten reitit työllisyyteen valmistui marraskuussa. Kerätär puhui pitkäaikaistyöttömien terveysongelmista tammikuussa Lääkäripäivillä.

https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/ ... yottomalle

[Mirri]

On niin tärkeää ja vakavaa tekstiä, että uskaltauduin siteeraamaan kirjoituksen kokonaan tänne. Päästään lukemaan ja sulattelemaan ilman klikkailuja.

[eea]

11.2.2019 https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/ ... yottomalle

Vibsu! Mitä kuuluu?

[vibeke]

Kaikenlaista kuormittavaa kuuluu, kuten usein.

Työttömiä pidetään työtä vieroksuvina ja heidän tarpeitaan vähätellään. Esimerkiksi diabetes ja kehitysvammat jäävät huomaamatta.

Tutkimuksen mukaan etenkin moniongelmaisten työttömien kohdalla hoitavan lääkärin johtopäätökset ovat epäselviä ja lääketieteen logiikassa on usein puutteita.
Kelassa työkyvyttömyyseläkehakemuksista arvioita antavat kertovat, että noin joka kolmannessa tapauksessa jää epäily, että työkyvyn arviointia ei ole tehty asianmukaisesti tai moniammatillista tai monialaista tietoa ei ole käytetty.

Jopa kehitysvammat jäävät huomaamatta. Samat lääkärit ilmeisesti osaavat diagnosoida työssäkäyviä oikein. Silloin kyse ei voi olla osaamisesta vaan asenteista.

Tuli mieleen, että nuo asenteet ja ongelmat näkyvät (kaltaisteni) rupusakkipotilaiden saamassa kohtelussa monessa muussakin asiassa. Samat ongelmat lääkärinlausunnoissa, tulipa lausunto mitä asiaa varten tahansa. Ihan kuin ei haluttaisi, että potilas saa mitä on hakemassa. Voi olla tiedostamatonkin halu sabotoida, ja laatii sitten lausunnon mitenkuten.

[Mirri]

Minäkin uskon, että asenteet vaikuttavat hyvin vahvasti.

Mielestäni erittäin tärkeä asia tiedostettavaksi on, että lääkärit toimivat yhdenlaisina yhteiskunnan asenneilmapiirin äänitorvina. Lääkärit ovat yleisten asenteiden tulkkeja ja toteuttajia, halusivat tai eivät. Toisin sanoen ei ole kysymys heidän henkilökohtaisista asenteistaan, vaan yhteiskunnan asenteista. Lääkäreiden on pakko kuunnella ja myötäillä yleistä asenneilmapiiriä, eikä heillä ole muita vaihtoehtoja, jos haluavat työskennellä lääkäreinä yhteiskunnan sisällä.

[eea]

Työttömillä työkyvyn arvioon voisi kuulua joku 2-4 viikon työrupeama jotain melko helppoa ja mutkatonta työtä. Arkistointia, siivousta tms. vähän tapauksesta riippuen. Siinä tulisivat esille työhön liittyvät ongelmat joita ei muissa yhteyksissä tule näkyviin.

[ritalin]

Lääkäreillä oli aikoinaan asennevamma minunkin kohdallani, vaikka olin urheilua aktiivisesti harrastava opiskelija. Heidän mielestään olin nisteihin verrattavaa, luonnonvalinnassa karsittavaa paskaa. Ja kyse oli siis fyysisestä sairaudesta, johon olisi oikea hoito auttanut.
Lääkäreiden asenne on se, että jos olet opiskelija, tai työtön, niin sinut tapetaan, vaikka olisit kuinka terve. Siellä on sellainen sarjamurhaamisen kulttuuri. On kehittynyt tällainen häiriintyneen seksuaalisuuden kulttuuri... joukkotuhonnan kulttuuri...

[Roso]

Seuraan. Itselläni vahva epäilys, etten vielä pitkään aikaan voi tehdä oman alani töitä. Toivoa elättelen, että ehkä jotakin muuta. Nimim. Työtön

[ip-banni]

Eli sun ei pitäisikään päästä työkyvyttömyyseläkkeelle, koska ehkä pystyt tekemään jotain työtä.

[Roso]

No, ei luojan kiitos vielä. Mutta musta tuntuu, että helpompi aloittaa pienin askelin. Esim.
kuntouttava työtoiminta, osa-aikainen työ tai kokonaan uudelle alalle, esim. siivousala tms., missä oletan, ettei tarvitse liikaa sosialisoida. Myös kauppatyöntekijän hommaa olen miettinyt, mutta siihen en ehkä pysty. Liikaa ihmisiä, ellei sitten jotain hyllyttämistä. Olin aiemmin kuntoutusrahalla orjatyössä, mutta se lopetettiin kesken. Ensin sitä oli viisi päivää viikossa, sitten kolme. Mä yritin kovasti olla siellä, mutta usempaan kertaan passittivat kotiin takaisin. Tuohon aikaan oli univaikeuksia, jonka vuoksi torkahtelin tuolla orjatyössä ja stressiä, minkä.vuoksi itkeskelin välillä.. Sitten myöhemmin sain ketipinorit ka ne auttoi siihen, että unirytmi hieman parani. Mutta en mä vielä luovuta. Ja toivon, että lääkärit ja muut samaa mieltä.

[Hilppa]

Osatyökykyisten määrä, ongelman laajuus ja monimuotoisuus on vasta vastikään tiedostettu ja alettu suunnitella ratkaisuja.

[eea]

Vaikea keksiä mikä ratkaisu olisi kun koko ajan vaan tehostetaan työntekoa. Osatyökykyinen työntekijä nähdään hidasteena työpaikalle ja muille työntekijöille