4.2. Sadistinen persoonallisuus(häiriö) Sadistisen persoonallisuushäiriön diagnostiset tutkimus-kriteerit Sadistic personality disorder (SPD), DSM-III-R: 371 (369—371) A Läpikäyvä julman, alentavan ja aggressiivisen käyttäytymisen malli
(pattern), joka on alkanut varhaiseen aikuisuuteen mennessä ja tulee toistuvasti esiin ainakin neljällä (
4+/8) seuraavista tavoista (1—8):
1 On ollut fyysisesti julma tai väkivaltainen jonkun ihmisen suhteen, jotta saisi häneen dominantin otteen (ei pelkästään jonkun persoonattoman edun saamiseksi, kuten esimerkiksi rahojen ryöstämiseksi).
2 Alentaa tai nöyryyttää toista muiden läsnäollessa.
3 On kurittanut jotakuta kontrollissaan olevaa raa'alla tavalla (esimerkiksi lasta, opiskelijaa, vankia tai potilasta).
4 On huvittunut tai saa mielihyvää muiden psyykkisestä tai fyysisestä kärsimyksestä (eläimet mukaan lukien).
5 On valehdellut tarkoituksena vahingoittaa muita tai tuottaa heille tuskaa (ei pelkästään saavuttaakseen jonkun muun päämäärän).
6 Saa muut tekemään tahtonsa mukaan pelottelemalla heitä (uhkailulla tai jopa kauhulla).
7 Rajoittaa läheisten autonomiaa, esimerkiksi ei salli puolison lähteä yksin ulos tai ei salli teini-ikäisen tyttären osallistua juhliin.
8 On "lumoutunut" väkivallasta, aseista, kamppailulajeista, vahingoittamisesta tai kidutuksesta.
B Käyttäytyminen (
A:ssa kuvattu) ei ole ollut suuntautuneena vain yhteen ihmiseen (esimeriksi puolisoon tai lapseen) eikä sen tarkoituksena ole ollut pelkästään sekseksuaalinen kiihottuminen (kuten seksuaalisessa sadismissa).
Huom. Koodaa (jompi kumpi):
DSM
-IV 301.9 Muu persoonallisuushäiriö NOS:
Sadistinen persoonallisuus(häiriö).
DSM
-5 301.89 Muu määritetty persoonallisuushäiriö:
Sadistinen persoonallisuus(häiriö).
2016: 21.