Kiusaajan suojeleminen ja tukeminen
Yhteisö voi suojella kiusaajaa. Jos kiusaajalla on vain muutama vakituisempi uhri porukassa, on valtaosan mielestä kiusaaja ihan harmiton tyyppi, tai jopa ihan mukava tyyppi. Sitten vain kovaäänisesti puolustellaan ja parhainpäin selitellään kiusaajan toimia ja motiiveja. Mielipide muuttuu luonnollisesti, jos itse joutuu joskus kiusaajan hampaisiin. Siihen asti ei usealtakaan heru sympatiaa tai kiinnostusta kiusaajan uhrien asemaan. Osa ihmisistä on paksunahkaisempia, eivätkä loukkaannu niin herkästi, vaikka kiusaaja yrittää parhaansa. Onko se sitten oikein, että nämä paksunahkaisemmat sanelevat säännöt, että kuinka paljon kiusaajalta törkeyksiä suvaitaan, tai eristetäänkö hänet yhteisöstä? Ja mitä painoarvoa tällaisissa asioissa voi olla ihmisillä, joita kiusaaja ei ole vielä koskaan kiusannut? Tietenkin moderaattorit ja ylläpitäjät ovat kautta aikain poistelleet räikeimpiä herjoja ja uhkauksia, jotka eivät täten ole edes kantautuneet itse herjatun korviin asti. Tai muuten vain on jäänyt lukematta juuri se viestiketju, jossa kiusaaja on räyhännyt juuri sinulle. Eli kaikki hyvin? Ymmärtäkää, paijatkaa, suvaitkaa! Mutta kuinka usein, kuinka montaa kiusaaja, kuinka kauan? Kai siinäkin joku raja voi olla? Vai eikö saa olla? Jos ei, niin miksei sietokyvyllä saa olla rajaa? Kuka määrittelee ne rajat? Kenellä on siihen oikeus? Nykyäänhän sekä kouluissa, työpaikoilla että netissäkin äänekäs enemmistö, joka puolustelee ja paijaa kiusaajaa, on se enemmistö, joille kiusaaja ei ole aiheuttanut harmia. Sievä juttu kerta kaikkiaan!

