Psykopatologia.munfoorumi.com

Palle kirjoitti:Mustamaalaukseen ehkä ja peättömien tietojen levittämiseen, kuten #MeToo hysteriassa on tapana.
Eikö olekin muuten mielenkiintoista, että feministit ovat hiljaa Oulun lasten joukkoraiskauksista? Ei ole noussut pienintäkään #MeToo ilmiötä.

Kun näyttelijä Pihla Viitala kuvasi Suomen sisällissotaan sijoittuvaa Käsky-elokuvaa, ohjaaja Aku Louhimies pani hänen iholleen torakan toukkia.
Toukat eivät näkyneet vaatteiden alta, mutta niiden tarkoitus oli saada Viitalan olo niin epämukavaksi, että tunne välittyisi katsojille.

Viitala esitti punavankia, jolla oli karu kohtalo: hän virui sellissään, hänet joukkoraiskattiin ja melkein teloitettiin.
Torakat olivat yksi Louhimiehen metodeista. Koska vuonna 1918 selleissä oli vilissyt torakoita, niitä piti vilistä myös Viitalan vaatteissa ja hiuksissa. Ohjaaja opetti, että eläytymällä aidosti roolihahmon nahkoihin näyttelijäsuoritus olisi paras mahdollinen.

Muita metodeja olivat se, että ohjaaja kuiski Viitalan korvaan, kuinka huono tämä oli. Ohjaaja pakotti Viitalan syömään ruokaa, johon tämä oli oksentanut. Hän myös maskeerasi pääosan esittäjäänsä kaatamalla kahvia tämän päähän, sylkemällä tämän tukkaan ja läpsimällä tämän poskia punakammiksi.
Kerran Louhimies jätti naisnäyttelijät yöksi metsään ilman ruokaa ja lämmitystä, jotta nämä näyttäisivät riutuneilta seuraavan päivän joukkoteloituskohtauksessa.

Pahin muisto Viitalalle jäi siitä, kun lapsinäyttelijä juoksi hysteerisenä hänen luokseen. Kävi ilmi, että ohjaaja oli kuiskannut lapselle tämän vanhemman juuri kuolleen saadakseen tämän itkemään.
Käsky oli 24-vuotiaan Pihla Viitalan ensimmäinen kokemus pitkästä elokuvasta. Sen jälkeen hän sanoo olleensa melkein 50 elokuva-, tv- ja teatterituotannossa, eikä ole koskaan kokenut yhtä nöyryyttävää ja alistavaa tapaa ohjata.

Aku Louhimies kiistää asioiden tapahtuneen Viitalan kuvaamalla tavalla.
Hänen mukaansa torakoiden piti näkyä vain kuvissa. Hän kieltää sylkeneensä tai valehdelleensa lapselle vanhemman kuolemasta. Hänen mukaansa kaikista toimintatavoista on näyttelijöiden kanssa sovittu.
Viitala sanoo, että mistään edellä mainitusta ei ollut sovittu.

TÄSSÄ JUTUSSA puhuvat Aku Louhimiehen elokuvissa näytelleet naiset: Pamela Tola, Jessica Grabowsky, Matleena Kuusniemi ja Pihla Viitala.
He ovat saaneet tarpeekseen siitä, miten yksi Suomen menestyneimmistä ja tunnetuimmista ohjaajista käyttää valtaansa vuodesta toiseen ilman, että kukaan puuttuu siihen.
He kertovat toistuvasta alistamisesta, joka kohdistuu etenkin naisiin ja on heidän mukaansa joskus sadistista.

Kokemuksiaan alentavista koekuvauksista ja roolituksista jakavat myös Lotta Lehtikari, Saija Lentonen, Rebecca Viitala ja Manuela Bosco.

Elokuva-alan häirintätapauksista käynnistyneen #metoo-liikkeen rohkaisemina Suomen eturivin naisnäyttelijät haluavat nostaa keskusteluun sen, mitä ohjaaja saa ja ei saa näyttelijöilleen tehdä.
He kieltäytyvät tekemästä enää töitä Louhimiehen kanssa.

Juttuun on kuultu myös kuvausryhmien jäseniä ja miesnäyttelijöitä. Kaikki näyttelijät eivät uskalla puhua asiasta julkisuudessa, vaikka he olisivat Louhimiehen otteista kärsineet.
Hinta, jolla Louhimiehen elokuvat ovat syntyneet, on ollut usein kova.

Mirri kirjoitti:

Palle kirjoitti:Mustamaalaukseen ehkä ja peättömien tietojen levittämiseen, kuten #MeToo hysteriassa on tapana.
Eikö olekin muuten mielenkiintoista, että feministit ovat hiljaa Oulun lasten joukkoraiskauksista? Ei ole noussut pienintäkään #MeToo ilmiötä.

Päätit sitten vallata tämänkin ketjun itsellesi.

Olisin jättänyt viestissäni mainitsematta me too -kampanjan, jos olisin tajunnut sinun käyttävän tilaisuuden häikäilemättömästi hyväksesi.

Psykopatologia kirjoitti:Blogi: Heikki Porkka, pe 5.7.2019 13:39 Ohjaaja Aku Louhimies vastaan päätoimittaja Jouko Jokinen (yle)
https://www.oikeamedia.com/o1-113900
Aku Louhimieheen kytkeytyvä, suurta huomiota keväällä 2018 saanut Ylen uutisointi on edennyt poliisitutkintaan päätoimittaja Jouko Jokisen (yle) osalta.
(- -)

aprikoosi kirjoitti:Ylen jutullaon harhaanjohtava otsikko. Esitutkinnan rajoittamispäätöksestä ei voi tehdä tulkintaa, että Ylen toimittajat "eivät syyllistyneet rikokseen". Rajoittamispäätös tehtiin, koska ei saatu tahallisuudesta sellaista näyttöä, että syytekynnys ylittyisi.