Acting out
Lähetetty: 23.10.2010 23:53acting out (engl.; saks. agieren), ageeraus, ajeeraus; on defenssi.
1) Alun perin psykoterapia-tilanteessa transferenssin mobilisoima vastarinnan muoto, jossa potilas toimii impulsiivisesti muistamisen sijaan.
2) Acting outin käyttö on laajentunut koskemaan yleensäkin impulsiivista toimintaa, jonka taustalla on piilotajuisia konflikteja.
Ihminen "ajaa ulos" sisäisiä ristiriitojaan, ts. on omien tiedostamattomien yllykkeittensä ajama osin dramaattiseen tyyliin. Acting out voi tapahtua terapian "sisällä", josta välillä käytetään nimitystä acting in, tai terapian "ulkopuolella". Terapeutti voi osaltaan olla aktioissa mukana, osin responssina potilaan acting outiin, jolloin hän mit-ageeraa.
Esimerkkeinä terapian sisällä tapahtuvasta acting outista voivat olla mm. maksujen unohtamiset, asiakkaan jatkuvat myöhästelyt ja terapiaan tulon unohtamiset tai muut DNA:t (did not attend). Asiakas ei tavallisesti tiedosta toimiensa irrationaalistuutta vaan rationalisoi niitä esim. hajamielisyydellä tai aikataulu-asioilla. Esimerkkejä terapian ulkopuolelta: Potilas ei tiedosta isästä siirtynyttä transferenssi-vihamielisyyttään terapeuttiin. Tunnin jälkeen hän menee ärsyttämään poliisia ja joutuu pamputettavaksi. Tai mies-potilas ihastuu nais-terapeuttiinsa ja alkaa iltaisin jahdata naisia. Olennaista em. ageerauksissa on, että tällainen ”psykopaattinen” käytös ei ole asianomaiselle tyypillistä vaan että se voi tulla hänelle itselleenkin yllätyksenä.
On kuitenkin diagnostisia ryhmiä, joille ageerauksen-kaltainen toiminnallisuus on luonteenomaista olivatpa he terapiassa tai eivät. Mm. siksi acting outin käsite on laajentunut koskemaan yleensäkin impulsiivista toimintaa, jonka taustalla on piilotajuisia tekijöitä. Nykyisellään tämä näyttäisi olevan acting out -termin pääasiallinen käyttö.
Acting outin hiljaisempi muoto mutta terapian kannalta haitallinen on lisä-terapeutin käyttö: Potilas ottaa jonkun tutun uskotukseen ja puhuu terapiaan liittyvistä kysymyksistä hänen kanssaan. (Ystävien terapiaa koskevan uteliaisuuden jonkinasteinen tyydyttäminen on kuitenkin luonnollista.) Mutta ageerauksen kuvaan kuuluu, että asiakas ei puhu terapeutille mitään "tuhmuudestaan". Kehittyy split. Potilas jakaa terapia-suhteeseen liittyvän transferenssin: varsinaiseen terapiaan kuuluvat asiat ja apu-terapiaan kuuluvat asiat. Voi käydä niin, että oikeasta terapeutista tulee paha, kun taas apu-terapeutti on se, joka "ymmärtää".
Acting outin suhteen on käynyt samoin kuin esim. transferenssin ja vasta-transferenssin: Ilmiötä on aluksi pidetty psykoterapian kannalta "negatiivisena", sitten terapiaan mahdollisesti kuuluvana ”luonnollisena” (vastarinta-)ilmiönä ja viimein – mahdollisesti myös määritelmän muutoksen myötä – jopa "positiivisena"' seikkana (ainakin sikäli, että potilaasta mahdollisesti saadaan hyödyllistä tietoa yms.).
Freudilla agieren tuli ensi kertaa esiin Doran tapauksessa (1905 b). Tämä 18-vuotias neito (Ida Bauer 1882 – 1945) oli Freudilla psykoanalyysissä vajaan kolmen kuukauden ajan lokakuusta joulukuuhun 1900 mutta lopetti hoidon kesken transferenssi-vaikeuksien vuoksi. Freud muistutti Doraa herra K.:sta, jolle Dora halusi kostaa. Sie [Dora] agierte so ein wesentliches Stück ihrer Erinnerungen und Phantasien, anstatt es in der Kur zu reproduzieren. (G.W. V: 283; S.E. VII: 119).
Tästä lähtien (1905) agieren on kokenut inflaation, ja sitä on acting outina käytetty mitä moninaisimpien impulsiivisten toimintojen yhteydessä. Impulsiivinen tekee ensin ja ajattelee sitten. Esim. ryyppykaverit ensin kaulailevat ja sitten toinen lyö toista puukolla silmään. (Sen sijaan spontaani tietää mitä tekee.) Impulsiivisuudet "hiljaisemmat" muodot ovat salatumpia: Mies on menossa kotiin mutta sammuu odottaessaan hissiä. - Living outilla tarkoitetaan sisäisten tekijöiden konstruktiivista ulosajoa.
.
1) Alun perin psykoterapia-tilanteessa transferenssin mobilisoima vastarinnan muoto, jossa potilas toimii impulsiivisesti muistamisen sijaan.
2) Acting outin käyttö on laajentunut koskemaan yleensäkin impulsiivista toimintaa, jonka taustalla on piilotajuisia konflikteja.
Ihminen "ajaa ulos" sisäisiä ristiriitojaan, ts. on omien tiedostamattomien yllykkeittensä ajama osin dramaattiseen tyyliin. Acting out voi tapahtua terapian "sisällä", josta välillä käytetään nimitystä acting in, tai terapian "ulkopuolella". Terapeutti voi osaltaan olla aktioissa mukana, osin responssina potilaan acting outiin, jolloin hän mit-ageeraa.
Esimerkkeinä terapian sisällä tapahtuvasta acting outista voivat olla mm. maksujen unohtamiset, asiakkaan jatkuvat myöhästelyt ja terapiaan tulon unohtamiset tai muut DNA:t (did not attend). Asiakas ei tavallisesti tiedosta toimiensa irrationaalistuutta vaan rationalisoi niitä esim. hajamielisyydellä tai aikataulu-asioilla. Esimerkkejä terapian ulkopuolelta: Potilas ei tiedosta isästä siirtynyttä transferenssi-vihamielisyyttään terapeuttiin. Tunnin jälkeen hän menee ärsyttämään poliisia ja joutuu pamputettavaksi. Tai mies-potilas ihastuu nais-terapeuttiinsa ja alkaa iltaisin jahdata naisia. Olennaista em. ageerauksissa on, että tällainen ”psykopaattinen” käytös ei ole asianomaiselle tyypillistä vaan että se voi tulla hänelle itselleenkin yllätyksenä.
On kuitenkin diagnostisia ryhmiä, joille ageerauksen-kaltainen toiminnallisuus on luonteenomaista olivatpa he terapiassa tai eivät. Mm. siksi acting outin käsite on laajentunut koskemaan yleensäkin impulsiivista toimintaa, jonka taustalla on piilotajuisia tekijöitä. Nykyisellään tämä näyttäisi olevan acting out -termin pääasiallinen käyttö.
Acting outin hiljaisempi muoto mutta terapian kannalta haitallinen on lisä-terapeutin käyttö: Potilas ottaa jonkun tutun uskotukseen ja puhuu terapiaan liittyvistä kysymyksistä hänen kanssaan. (Ystävien terapiaa koskevan uteliaisuuden jonkinasteinen tyydyttäminen on kuitenkin luonnollista.) Mutta ageerauksen kuvaan kuuluu, että asiakas ei puhu terapeutille mitään "tuhmuudestaan". Kehittyy split. Potilas jakaa terapia-suhteeseen liittyvän transferenssin: varsinaiseen terapiaan kuuluvat asiat ja apu-terapiaan kuuluvat asiat. Voi käydä niin, että oikeasta terapeutista tulee paha, kun taas apu-terapeutti on se, joka "ymmärtää".
Acting outin suhteen on käynyt samoin kuin esim. transferenssin ja vasta-transferenssin: Ilmiötä on aluksi pidetty psykoterapian kannalta "negatiivisena", sitten terapiaan mahdollisesti kuuluvana ”luonnollisena” (vastarinta-)ilmiönä ja viimein – mahdollisesti myös määritelmän muutoksen myötä – jopa "positiivisena"' seikkana (ainakin sikäli, että potilaasta mahdollisesti saadaan hyödyllistä tietoa yms.).
Freudilla agieren tuli ensi kertaa esiin Doran tapauksessa (1905 b). Tämä 18-vuotias neito (Ida Bauer 1882 – 1945) oli Freudilla psykoanalyysissä vajaan kolmen kuukauden ajan lokakuusta joulukuuhun 1900 mutta lopetti hoidon kesken transferenssi-vaikeuksien vuoksi. Freud muistutti Doraa herra K.:sta, jolle Dora halusi kostaa. Sie [Dora] agierte so ein wesentliches Stück ihrer Erinnerungen und Phantasien, anstatt es in der Kur zu reproduzieren. (G.W. V: 283; S.E. VII: 119).
Tästä lähtien (1905) agieren on kokenut inflaation, ja sitä on acting outina käytetty mitä moninaisimpien impulsiivisten toimintojen yhteydessä. Impulsiivinen tekee ensin ja ajattelee sitten. Esim. ryyppykaverit ensin kaulailevat ja sitten toinen lyö toista puukolla silmään. (Sen sijaan spontaani tietää mitä tekee.) Impulsiivisuudet "hiljaisemmat" muodot ovat salatumpia: Mies on menossa kotiin mutta sammuu odottaessaan hissiä. - Living outilla tarkoitetaan sisäisten tekijöiden konstruktiivista ulosajoa.
.