ip-banni kirjoitti:Täyskikuuhan sitä aina onkin Lapissa kaamoksen aikaan.
Jos Lapissa on lumi, niin etelä on täynnä katu-ja tie- ja mainosvaloja.
Kaamos
Kaamos eli polaariyö on sydäntalven aikaa, jolloin aurinko ei nouse horisontin takaa näkyviin ollenkaan. Kaamos-sana tuli suomen kieleen verrattain myöhään. Sen alkuperä on saamen kielessä, sillä pohjoissaameksi pimeyden aika on skábma.
Nykykäytännön mukaan auringon katsotaan laskeneen, kun sen yläreuna on laskenut horisontin alle. Aiemmin auringonnousut ja -laskut ilmoitettiin auringon keskipisteen mukaan. Kaikista pohjoisimmassa Suomessa kaamos kestää marraskuun lopulta tammikuun puolimaille. Inarissa kaamos alkaa keskimäärin 3.12. ja loppuu 11.1.
Hämärää kestää niin kauan kuin nouseva tai laskenut aurinko on alle kuusi astetta horisontin alapuolella. Vaikka kaamoksen aikaa aurinko ei nousekaan, keskipäivällä on usean tunnin ajan hämärää. Ensimmäisinä ja viimeisinä kaamospäivinä hämärä kestää lähes kuusi tuntia. Yleisestä luulosta poiketen kaamoksen eteläraja ei kulje tarkalleen napapiirillä, vaan hieman Sodankylän eteläpuolella. Ympäristön muodot vaikuttavat myös pimeän ajan kestoon, esimerkiksi Ylläksellä Äkäslompolossa kaamos kestää lähes yhtä pitkään kuin Suomen pohjoisimmassa kunnassa Utsjoella, koska Äkäslompoloa ympäröivät tunturit.
Pimeä aika tarjoaa elämyksiä. Pohjoisessa kaamos ei ole pimeää, vaan taivaalla loimuavat revontulet ja maassa loistava lumipeite tuovat valoa luontoon. Toisaalta taas jopa kolmannes suomalaisista kärsii jossain määrin pimeydestä. Lievimmillään se on kaamosväsymystä mutta pahimmillaan kaamokseen liittyy myös vuoden ajasta riippuvaista masennusta. Sen oireet on tunnettu jo kauan, ja ilmiöstä on käytetty vanhastaan muun muassa nimeä lappsjuka. Tutkittu ja tunnustettu sairaus se on ollut noin kolmekymmentä vuotta.
Tutkimuksien mukaan kaamosmasennuksen hallitsevia piirteitä ovat epätyypilliset masennusoireet, joita ovat liikaunisuus, ruokahalun kasvu ja painon nousu. Kaamosmasennuksen aiheuttajana on pidetty valon vähäisyyttä talvisin. On arvioitu, että joulu- ja tammikuu koetaan miellyttävämmiksi kuin pimeät loka- ja marraskuu, jolloin lunta ei vielä yleensä ole tuomassa valoa. Lumi lisää näkyvän valon määrää huomattavasti. Tutkimusten mukaan saamelaisten kärsivät kaamosmasennuksesta muuta väestöä harvemmin.
ip-banni kirjoitti:Täyskikuuhan sitä aina onkin Lapissa kaamoksen aikaan.
Jos Lapissa on lumi, niin etelä on täynnä katu-ja tie- ja mainosvaloja.
Paluu Psykologiaa ja psykopatologiaa
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 7 vierailijaa