Kalle Achté 90-vuotias.

Kalle Achté 90-vuotias.

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 13.09.2018 22:34

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005818914.html
Kuva
Kalle Achtésta tuli psykiatrian professori jo 40-vuotiaana. ”Lääkärin tehtävä on auttaa potilasta häntä kuunnellen
ja kunnioittaen”, Achté sanoo. (KUVA: JUKKA GRÖNDAHL / HS)
Psykiatrisessa hoitotyössä on tarvittaessa osattava käyttää lääkkeitä terapian tukena, sanoo humaanin psykiatrian edelläkävijä Kalle Achté: ”On lääkärin hoitovirhe, jos ei näin osaa tehdä” Professori Kalle Achté edisti nykyaikaista psykiatriaa ja uudisti lääkärien koulutusta. - Veli-Pekka Leppänen 10.9.2018 2:00

KUN Kalle Achté 1950-luvulla toimi kunnanlääkärinä eri puolilla maata, hän pani merkille, miten laajasti esiintyi mielenterveysongelmia. Se tavallaan herätti nuoren lääkärin, ja hän päätti suuntautua erikoistumaan psykiatriaan.
”Tyrmistytti sekin, kun havaitsin, miten alas poljettu asia mielenterveyshäiriöt olivat”, Kalle Achté kertoo kotonaan helsinkiläisessä palvelutalossa.
Hän erikoistui psykiatriksi ja väitteli tohtoriksi menestyksellisesti, ja jo 40 vuoden iässä hänet nimitettiin psykiatrian professoriksi.

EIKÄ tullut mitään tusinaprofessoria. Achté ansioitui nykyaikaisen psykiatrian läpilyöjänä ja vauhdittajana Suomessa, lääkärien psykiatrinen opetus ja erikoistumisvaihe uudistuivat, ja alan yhteistyökontakteja maailmalle hän solmi tiuhaan.
Psykiatrinen hoito alkoi inhimillistyä, ja Achté edusti monipuolisesti sallivaa hoitofilo­sofiaa.
”Ensisijaista on totta kai aina arvostaa potilaan ihmisyyttä. Lääkärin tehtävä on auttaa potilasta häntä kuunnellen ja kun­nioittaen”, hän sanoo.
”Psykiatrisessa hoitotyössä lääkkeet ja terapia eivät ole toi­siaan poissulkevia. Terapiat ovat tärkeällä sijalla, mutta tarvittaessa tukena on käytettävä myös psyykelääkkeitä. On lääkärin hoitovirhe, jos ei näin osaa tehdä”, Achté miettii. ”Terapia ja valtavin harppauksin kehittynyt lääkehoito yhdessä tuottavat ehdottomasti parhaita tuloksia.”

MITKÄÄN uudistukset eivät koskaan mene läpi vastarinnatta, ja siihen hänkin usein törmäsi. Achtéssa piili kuitenkin hyvä yhdistelmä kärsivällistä neuvottelutaitoa ja tarmokasta toimeenpanokykyä, ja monia muutoksia saatiin aikaiseksi.
Achté ei jäänyt pelkäksi kirjoituspöytäuudistajaksi, vaan läpi vuosikymmenten hän osallistui itsekin potilastyöhön – niin sairaaloissa kuin yksityisvastaan­otollaan. Suhde kliiniseen työhön säilyi käytännön toimissa tiiviinä.
Taistelu avohoidon puolesta oli aivan keskeistä aikana, jona suljetut mielisairaalat olivat hallitseva hoitotapa. Pakkopaidat ja eristäminen olivat vielä laajalti käytössä, ja ajan myötä niistäkin luovuttiin lähes tyystin.
”Avohoito ja avopoliklinikat ovat ylivoimaisia. On inhimillistä, että potilas saa asua kotonaan. Tosin sairaalapaikkojakin täytyy olla tarjolla niitä ehdottomasti tarvitseville.”
Achté alkoi hyödyntää kuvanauhoituksia lääkärien koulutuksessa. Enää ei ollut tarpeen tuoda psykiatrisia potilaita nöyryyttävästi luentosalin kateederille, vaan eri tapauksia voitiin potilaan luvalla esitellä ja analysoida tv-ruudulta. Inhimillistämistä sekin.

RASKASTA työtä tekevän psy­kiatrin on tärkeää huolehtia myös itsestään, Achté muistuttaa. ”Vaalin omaa fyysistä kuntoani monipuolisella liikunnalla ja varaamalla riittävästi aikaa lepoon, ja alkoholia käytin vain kohtuudella.”
Urheiluun Achté on ehtinyt elämässään panostaa jopa runsaammin kuin lääkäri määräsi. Finlandia-hiihdot ja Sulkavan soudut vilahtelevat hänen puheessaan. Nuoruudessaan hän harrasti aktiivisesti useampia yleisurheilulajeja.
Psykiatrin työssä Achté näki ja tutki paljon ihmisen kärsimystä ja murhetta. Niiden vastakohtia, onnen ja tasapainon elementtejä, pohtiessaan hän korostaa elämän vakaita perustekijöitä, perheen, yhteisön ja ystävyyksien merkitystä.
”Itselleni suurinta onnea ovat olleet kolme tytärtäni, heidän lapsensa ja lapsenlapsensa. Lapset ovat ilon lähde. Onnea on tuonut myös työ, josta olen suuresti nauttinut. Se oli palkitsevaa ja teinkin töitä hirveän paljon.”
”Onnellinen on ihminen, jota eivät syyllisyydentunteet paina ja jolla on hyvät ihmissuhteet”, professori Achté kiteyttää.
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Kalle Achté 90-vuotias.

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 13.09.2018 23:14

Kuka? Kalle Achté
- Syntynyt 1928 Mikkelissä.
- Lääketieteen lisensiaatti 1954 ja tohtori 1961, Helsingin yliopisto. Hermo- ja mielitautien erikoislääkäri 1960 ja psykiatrian erikoislääkäri 1966.
- Psykiatrina Hyksissä 1957 – 61, Hesperian sairaalan apulaisylilääkäri 1961 – 65 ja ylilääkäri 1966 – 67, Hyksin psykiatrian klinikan ylilääkäri 1968 – 92.
- Helsingin yliopiston psy­kiatrian professori 1968 – 92 [kilpahakijoina (mm.) Alanen ja Stenbäck +], tiedekunnan dekaani 1978 – 81.
- Laaja tieteellinen tuotanto. Lukuisia luottamustoimia Suomessa ja maailmalla.
- Suomalaisen tiedeakatemian jäsen, 1982. Saksan kansallisen Leopoldina-tiedeakatemian jäsen, 1973.
- Asuu Helsingissä, leski, kolme tytärtä, seitsemän lastenlasta ja kolme lastenlastenlasta.
- Täyttää tiistaina 11. syyskuuta 90 vuotta. Juhlii perhepiirissä.
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki


Paluu Psykologiaa ja psykopatologiaa



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 9 vierailijaa

cron