"
Lewis-Williamsin ja Dowsonin mukaan entoptiset havainnot etenevät kolmessa vaiheessa.
Ensimmäinen vaihe tuottaa geometrisia tai abstrakteja kuvioita: ruudukoita, ristikoita, kuusikulmioita, aaltoviivoja, siksakviivoja, kirkkaita pisteitä tai täpliä ja sisäkkäisiä kaaria tai spiraaleja.
Kalliotaiteen koostumusta tutkineen yhdysvaltalaisen Keith Cleversleyn mukaan näitä kuvioita on kalliopinnoilla noin kaksi kertaa enemmän kuin ihmisten, eläinten, esineiden tai tapahtumien kuvia. Muuntuneen tajunnantilan ensivaihe oli helpoin tavoittaa muinoin niin kuin nykyäänkin.
Toisessa vaiheessa muuntunut tietoisuuden tila syvenee ja havaitsija alkaa tulkita ensivaiheen kuvioita omien kokemustensa ja uskomustensa mukaisesti. Silloin siksakki voi muuntua vaikka käärmeeksi.
Myös olotila vaikuttaa. Nälkäinen tulkitsee pyöreän muodon appelsiiniksi, seksuaalisesti aktiivinen naisen rinnaksi tai janoinen kupilliseksi vettä.
Kolmatta vaihetta edeltää usein kulku tunnelin tai pyörteen läpi. Sen jälkeen ihminen tuntee elävänsä oudossa, alati muuttuvassa maailmassa, jota hallitsevat hallusinaatiot. Ne ovat unia voimakkaampia, kestävät pitkään ja säilyvät muistissa kauan kokemuksen jälkeen toisin kuin unien kuvajaiset.
Tämän vaiheen havainnot täyttyvät muuntuneista ihmisistä ja oudoista olennoista, kuten hengistä ja hirviöistä. Kokijan ruumiinosat venyvät, ja hän voi lentää tai muuttua eläimeksi.
Hallusinaatioita voi esiintyä kaikkien aistien alueilla, ja aistimukset voivat myös sekoittua toisiinsa. Äänet saattavat tuoksua tai tuottaa makuelämyksen.
Lewis-Williamsin mukaan niin geometrinen kuin antropomorfinen kalliotaide selittyy näillä entoptisilla näyillä. Sisällölliset erot, joita kuvissa esiintyy, johtuvat siitä, että tekijöiden kulttuurit ovat poikenneet toisistaan. Entoptiset havainnot nimittäin kumpuavat kulttuurista, jossa havaitsija elää.
Käynnistyy apuneuvoilla
Miten aivot synnyttävät muuntuneen tietoisuuden tilan, on tieteelle edelleen suuri arvoitus. Se tiedetään, että muuntuneisiin tiloihin liittyy laajoja muutoksia aivojen hermotoiminnassa.
Ensinnäkin visuaalisen aivokuoren normaali aktiivisuus estyy. Tämän seurauksena takaraivolohkon näköaivokuori alkaa itsekseen tuottaa abstrakteja hallusinaatioita.
Lisäksi otsalohko menee ”kiinni”, mikä vähentää kontrollia ja typistää kriittistä ajattelua. Ohimolohkon aktivoituminen näyttää liittyvän henkiolentojen aistimiseen ja muihin hallusinaatioihin. Päälakilohko voi luoda vääristyneen kokemuksen kehon tilasta tai ajasta ja paikasta.
Muuntuneen tietoisuuden tilaan voi päästä erilaisin keinoin, jotka ihmiskunta on tuntenut kymmeniätuhansia vuosia.
Samaanit käyttivät apunaan huumaavia kasveja, kuten meskaliinia tuottavaa kaktusta, sieniä ja viljan torajyviä, joiden sisältämä dietyyliamidi tunnetaan nykyään lsd:nä. Myös rytmikäs tanssi tai raju rummutus auttoi transsiin, samoin syvä väsymys, paasto, meditointi tai eristäytyminen ympäristöön, josta puuttui aistiärsykkeitä.
Päätyivät pyhimystarinoihin
Entoptiset aistimukset muokkasivat merkittävästi luonnonuskontoja. Niiden ansiosta transsiin vaipuneet samaanit pääsivät tuonpuoleiseen tapaamaan yhteisöjensä esi-isiä tai lepyttelemään tärkeiden saaliseläinten henkiä.
Kun samaanit palasivat matkoiltaan, kokemukset uurrettiin tai maalattiin kallioihin yhteiseksi kulttuuriperinnöksi. Jos samaanit eivät itse tehneet kuvia, heidän täytyi kuvailla matkansa vaiheet muille yhteisön jäsenille. Koska entoptiset aistimukset ovat sisäsyntyisiä, niitä ei voi nähdä kukaan muu kuin kokija itse.
Myös historiallisen ajan uskonnoista löytyy muuntuneen tajunnantilan elementtejä.
Lähes kaikkien nykyuskontojen perimätieto sisältää kertomuksia ihmisistä, jotka vetäytyivät yksinäisyyteen paastoamaan ja mietiskelemään. Kuinkahan moni näiden pyhimyksiksi päätyneiden erakoiden näkemistä enkeleistä tai riivaajista oli entoptinen harha?
Tuohon kysymykseen emme enää saa vastausta, sillä tajunnan muuntumista on tieteellisesti tutkittu vasta runsaat sata vuotta. Juuri näissä tutkimuksissa ovat selvinneet niin sisäisten näkyjen vaiheet kuin olotilatekijät, jotka näkyjä ruokkivat.
Voi tapahtua jokaiselle
Tutkimuksissa on myös käynyt ilmi, että entoptinen havainto voi syntyä kenen tahansa aivoissa, sillä tietoisuutemme ei ole mikään vakiintunut tila. Aivomme tuottavat kaiken aikaa erilaisia tietoisuuden tiloja.
Yhdysvaltalaisen neuroantropologin Charles Laughlinin mukaan normaali päivämme jakautuu 90–120 minuutin jaksoihin, joista osan aikaa suuntaamme tietoisuutemme keskittyneesti ympäristöön, osan aikaa itseemme.
Tämä sisäänpäin kääntynyt tietoisuus vaeltelee vapaasti. Se voi haaveksia tulevaisuudesta tai palata menneisiin. Usein mielikuvat syntyvät ilman mitään erityistä syytä tai tarkoitusta. Ne vain pulpahtavat tajuntaamme.
Juuri näinä hetkinä tietoisuutemme on altis muuttumaan ja kokemaan asioita, joita muinaiset ihmiset kokivat.
Kun yhdysvaltalaistutkijat vuonna 2015 kävivät läpi alan tutkimuksia, he arvioivat, että puolet maailman ihmisistä on kokenut ”jotain yliluonnollista”. Moni on nähnyt enkelin, kuolleen omaisen, maahisen tai tontun. Moni on saanut ennakkoaavistuksen, tuntenut kosketuksen tai kuullut ääniä, joille ei löydy selitystä.
Todennäköistä on, että huomattava osa näistä arkiymmärrykselle vieraista kokemuksista selittyy muuntuneessa tajunnantilassa tehdyllä entoptisella havainnolla.
Ahdistunut ihminen kuulee helposti oudossa ympäristössä pelottavia ääniä. Kauan valvonut näkee hämärässä saunassa vilahduksen saunatontusta. Rockkonsertin pauhu ja valojen välke tai hengellisen tilaisuuden rytmikäs laulu nostattaa mielen hurmostilaan. Kova kipu tai voimakas stressi loihtii esiin outoja olentoja.
Useimmiten ihmiset välttävät kertomasta kummallisista kokemuksistaan, koska pelkäävät muiden pitävän heitä hulluina tai vähintään höynähtäneinä. Näyt ovat kuitenkin osa normaalia aivotoimintaamme.
Mauno Niskanen on kalliotaidetta tutkiva psykologi.
Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018 "
https://www.tiede.fi/artikkeli/tilaajil ... at-harhoja
