Saarinen: Karaktääri, depressio & paranoidisuus (väitös).

[Psykopatologia]

Aino Saarinen (2018): The relationships of temperament, character, and depressive symptoms with paranoid ideation (väitöskirja). https://helda.helsinki.fi/bitstream/han ... sequence=1 (72 p.)

T i i v i s t e l m ä

Tutkimuksessa tarkasteltiin i) temperamentin ja luonteen yhteyttä paranoidiseen ajatteluun aikuisuudessa ii) eksplosiivisen temperamenttiprofiilin yhteyttä itseohjautuvuuteen ja yhteistyöhakuisuuteen, ja sosiaalisen tuen ja kiintymystyylin muokkaavaa vaikutusta tähän yhteyteen iii) masennusoireiden ja paranoidisen ajattelun yhteisvaihtelua myöhäisnuoruudesta keski-ikään saakka yleisessä väestössä.

Tutkittavat (n = 2028, 2137, ja 2109 tutkimuksissa I‒III) valittiin v. 1980 alkaneen prospektiivisen Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät -tutkimuksen aineistosta. Paranoidista ajattelua ja masennusoireita mitattiin useaan kertaan 20 vuoden seurannan aikana v. 1992‒2012, ja temperamentti ja luonne, sosiaalinen tuki sekä kiintymystyyli mitattiin useaan kertaan v. 1997‒2012. Tutkimuksessa käytettiin pitkittäisasetelmiin soveltuvia monitasomalleja, joissa kontrolloitiin tutkittavien ikä, sukupuoli sekä sosioekonominen asema lapsuudessa ja aikuisuudessa.

Yksittäisistä temperamenttidimensioista korkea elämyshakuisuus, korkea harmin välttäminen ja matala palkintoriippuvuus sekä eksplosiivinen temperamenttiprofiili (sisältäen korkean elämyshakuisuuden, korkean harmin välttämisesen ja matalan palkintoriippuvuuden) olivat yhteydessä korkeampaan paranoidiseen ajatteluun. Luonnedimensiot vaikuttivat välittävän tätä yhteyttä. Korkea itseohjautuvuus, korkea yhteistyöhakuisuus sekä matala henkisyys suojasivat paranoidiselta ajattelulta yksilöitä, joilla oli temperamenttisidonnainen alttius paranoidisuudelle. Eksplosiivinen temperamentti oli yhteydessä matalampaan itseohjautuvuuteen ja yhteistyöhakuisuuteen kuin muut temperamenttiprofiilit, mutta korkealla sosiaalisella tuella ja turvallisella kiintymystyylillä oli positiivinen vaikutus luonteen kehittymiseen eksplosiivisen temperamentin omaavilla yksilöillä. Lisäksi havaittiin, että masennusoireet liittyivät korkeampaan paranoidiseen ajatteluun etenkin myöhäisnuoruudessa ja varhaisaikuisuudessa. Tarkasteltaessa masennuksen oireryhmiä havaittiin, että korkea negatiivinen asennoituminen sekä vakavat toimintakyvyn vaikeudet liittyivät korkeampaan paranoidiseen ajatteluun nuoruudesta keski-ikään saakka, kun taas somaattisten oireiden yhteys paranoidiseen ajatteluun ilmeni vasta varhaisaikuisuuden jälkeen. Masennusoireet näyttivät liittyvän voimakkaammin piirretason paranoidiseen ajatteluun kuin hetkellisiin paranoidisiin tiloihin.

Tietyt variantit yksittäisistä persoonallisuusdimensioista ja eksplosiivinen temperamenttiprofiili vaikuttivat ilmentävän alttiustekijöitä paranoidiselle ajattelulle. Kuitenkin supportiiviset ja luottamukselliset sosiaaliset suhteet olivat yhteydessä kypsempiin luonnepiirteisiin (eli korkeaan itseohjautuvuuteen ja korkeampaan yhteistyöhakuisuuteen), jotka puolestaan suojasivat paranoidisen ajattelun kehittymiseltä yksilöitä, joilla oli temperamenttisidonnainen riski paranoidiselle ajattelulle. Masennusoireiden yhteys paranoidiseen ajatteluun ilmeni etenkin myöhäisnuoruudessa ja varhaisaikuisuudessa.

Yksilöt, joiden temperamenttiin sisältyy alttiustekijöitä paranoidiselle ajattelulle, saattaisivat hyötyä interventioista, jotka kehittävät kykyjä muodostaa luottamuksellisia ja supportiivisia sosiaalisia suhteita. Tällaiset interventiot voisivat auttaa heitä sisäistämään kypsemmät käsitykset itsestä ja interpersonaalisista suhteista, jotka puolestaan saattaisivat kehittää paranoidiselle ajattelulle altistavien temperamenttipiirteiden itsesäätelyä ja pienentää riskiä paranoidiselle ajattelulle. Yksilöt, joilla ilmenee samanaikaisesti masennusoireita ja paranoidista ajattelua, saattaisivat hyötyä neurokognitiivisesta kuntoutuksesta, sosiaalisten taitojen harjoituksista sekä yhteisöllisistä hoitomuodoista, jotka lisäisivät sosiaalista aktiivisuutta ja kehittäisivät metakognitiivisia taitoja.

Doctoral Programme in Population Health, Department of Psychology and Logopedics, Faculty of Medicine, University of Helsinki, Finland

FM Aino Saarinen väittelee perjantaina 13.4.2018 kello 12.15 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa, auditorium XII, päärakennus.

[Psykopatologia]

Helsingin yliopistossa psykologia ja logopedia ovat jo muutaman vuoden olleet lääketieteellisessä tiedekunnassa.