Psykopatologia.munfoorumi.com

___________________________________________________________________________________________________________

Ketjun aloittaja: t r i s
___________________________________________________________________________________________________________

1. Olen levitellyt muiden elämää törkeästi rääkyen
2. En ole aina noudattanut tiettyjä sääntöjä/lakia
3. Olen valehdellut
4. Olen haukkunut törkeästi
5. Olen kirjoitellut ihan sekopäisiä juttuja nettiin
6. Loput henk.koht.

Tris
Sun viesti kuulostaa jotenkin tutulta, hmm.

En muista. Mutta jotenkin tutun kuuloinen; voipi olla että käynyt. Jaa a.

Enköhän ole jo paljastanut riittävästi.

Enpä.

Okei. Kadun että haukuin...

No viestien lukumäärä ja tekstin määrä kertoo jotain.
Mutta enää en pysty kirjoittamaan sillä tavalla.

Tekstisi luettuani tuli huono omatunto; sillä nimittelimme sitä yhtä ainoaa kuka viittasi (emmekä päässeet luokkaretkelle jne.).
No, kun luin näkemyksesi, että ylpeä, tuli paha mieli siitä nimittelystä.

Sitä että mm. Trisselle ja Hermitille niin ilkeä.
Modena oloa, en osaa sitten yhtään sitä hommaa (en siis myöskään omien viestieni muokkausta) enkä siihen lähdekään.
Jopa vähän huvittaa (kaikki ei osaa kaikkea ) mutta ei se nyt varmaan muista kauhean kiva juttu joo ole kun "natsi moderoi"!

tris kirjoitti:Psykopaatti ei kadu mitään. Kerro jotain mitä sinä kadut osoittaaksesi muille ettet ole psykopaatti. Reilua, eh?

Pieni, melko mitätön juttu on kaduttanut minua vuosia. Lukiossa ...

On epäreilua vaatia katumaan kouluaikaisia tapahtumia. Etenkin siksi kyseinen asia on mielestäni epäreilua, koska olin eräässä koulussa koulukiusattu. Monien yhteensattumien jälkeen 2-vuotinen julma piina päättyi osaltani onnellisesti siihen, että sain vaihtaa toiseen kouluun.

Koska aloittaja ottaa aloitusesimerkissään puheeksi kouluaikaiset tapahtumat, itsekin pitäydyn niissä. Siis mitä katumista on koulukiusatulla? Sitäkö, että olin syntynyt ihmiseksi siinä kuin muutkin oppilaat, olemassa omalla luokallani oppilaan asemassa, pukeutunut toisten oppilaiden mielestä vääränlaisiin epämuodikkaisiin vaatteisiin. Vai sitäkö, että vanhempieni poliittinen suuntautuneisuus oli eri kuin kiusaajien, vaiko omaa seksuaalista suuntautuneisuuttani (, jonka kiusaajaoppilaat määrittelivät samaan sukupuoleen kohdistuvaksi), arkuuttani, kyvyttömyyttäni puolustautua häikäilemättömästi vai jotakin muuta?

En kadu mitään kyseisestä kahden vuoden ajanjaksosta enkä katso, että minulla olisi mitään kaduttavaa siitä.

Voisi kirjoittaa ymmärrettäviäkin virkkeitä, niin olisi mukavampi keskustella.

Klo 15.00
Aloituksesta: "Pieni, melko mitätön juttu on kaduttanut minua vuosia."

Mutta nykyisempää nettikriminellitoimintaa (sen sijaan) olet innokkaasti puolustellut mm. nähden sen responssina
(vain) muiden kiusaamiseen.

tris kirjoitti:Psykopaatti ei kadu mitään. Kerro jotain mitä sinä kadut osoittaaksesi muille ettet ole psykopaatti. Reilua, eh?

Pieni, melko mitätön juttu on kaduttanut minua vuosia. Lukiossa ...

tris kirjoitti:Hassua mutta juttu harmittaa yhä vähän.

Onko katumus katumusta lainkaan, koska se on muuttunut vaatimattomaksi pikku harmitukseksi vuosien varrella?

Katuminen ja harmittaminen ovat eri asioita. Subjektiivinen käsitykseni tietysti.

Katumiseen liittyy mielestäni syyllisyydentunto. Harmittaminen voi olla seurausta omasta virheestä, joka voi olla myös tahaton. Joskus ero voi olla veteen piirretty viiva, mutta katumisen käsitän kuuluvan astetta vakavampien asioiden yhteyteen.

tris kirjoitti:No voin kai sen kertoa että minua kaduttaa etten saanut aikaiseksi viedä graduani tarkastettavaksi. En jaksanut käydä läpi ohjaajan viimeisiä korjausvaatimuksia mutta myöhemmin olen alkanut tajuta että se olisi luultavasti mennyt läpi heikohkolla arvosanalla ihan sellaisenaan. Eihän jokainen maisterikaan ole mikään ruudinkeksijä ja ne lopputyöt pääsääntöisesti päästetään läpi jos niihin on aikaa ja vaivaa uhrattu.

Maria edellä jo korjasikin käsitteellisen sekaannuksen.

Minua kaduttaa, etten ole komeampi.

tris kirjoitti:Eikö katumusta ole eri tasoista kuten mitä tahansa muutakin tunnetta?

Toki minulla on tärkeämpiäkin katumuksen kohteita mutta vaikka olen ollut hyvin avomielinen netissä niin en näe sellaista avomielisyyttä viisaaksi varsinkaan sen jälkeen kun kaikkea paljastamaani on häikäilemättömästi käytetty minua vastaan. Pelkurimaiset ja heikot ihmiset käyttäneet jotka eivät ole itse uskaltaneet tai halunneet mitään kertoa ja joiden halpamaisuudella ei näytä olevan mitään rajoja.

Ulkopuoliset eivät näe "avomielisyyttäsi" rehellisenä vaan naivina (ja usein manipulatiivisena).
"Hyvin" avomielinen et suinkaan ole ollut; luultavasti joissain asioissa hyvinkin peittävä (valikoidusti).

En jouda selittämään tarkemmin.

Noinkin, mutta teet härkäsiä kärpäsiä, ja välillä jo selostuksistasi käy esiin,
että tapahtunut on omaa syytäsi, vaikka saatat syyttää muita.

Välillä katumuksessa on kyse enemmän häpeästä kuin syyllisyydestä.

Mistä tulee sanonta: "kaikkea muuta ihminen katuu, mutta ei nuorena naimistaan" ?