Aikuisten aivoista ei löytynyt yhtään uutta neuronia. (KUVA: OKSANA KRASYUK)
Uusi tutkimus haastaa 20 vuotta vallinneen käsityksen: syntyykö aikuisiällä uusia aivosoluja vai ei? Aikuisiällä uusiutuvista aivosoluista on ehditty toivoa apua niin muistisairauksiin kuin masennukseenkin. - Johanna Junttila 10.3.2018 9:23 https://www.hs.fi/tiede/art-2000005598863.html
Kommentit 0 -> 8
JOS elit käsityksessä, että kaikki aivosolusi syntyivät lapsuudessa eikä lisää ole luvassa, on sinulta mennyt ohi useampi tutkimustulos parinkymmenen viime vuoden aikana. Jo vuonna 1998 tutkimus löysi vainajien aivoista merkkejä vasta aikuisiällä syntyneistä aivosoluista eli neuroneista. Löytö on sittemmin toistettu lukuisissa tutkimuksissa. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9809557/
Uusi tutkimus Nature-tiedelehdessä väittää nyt kuitenkin toista. Siinä Kalifornian yliopiston johtama tutkijajoukko kertoo, ettei se löytänyt tutkimiltaan 59 henkilöltä ainokaistakaan hermosolua, joka olisi syntynyt 13 ikävuoden jälkeen.
| NATURE | VOL 555 | 15 MARCH 2018 https://www.nature.com/articles/nature2 ... atnews.com
KOSKA aivosolujen ikää on mahdotonta selvittää kallon ulkopuolelta, myös tässä tutkimuksessa leikeltiin kuolleiden ihmisten aivoja. Tutkittujen ikä ulottui sikiöstä 77 vuoden ikään. Odotusten mukaisesti uusia aivosoluja syntyy tutkimuksen mukaan kiivaimmin ennen syntymää, kun aivot ovat vasta muotoutumassa. Tahti hidastuu selvästi vauvavuoden aikana: kun vastasyntyneen aivoista löytyi noin 1 600 tuoretta neuronia neliömillimetrin kokoiselta alueelta, yksivuotiaalla niitä havaittiin enää 300. Esikouluikäiseltä uusia aivosoluja löytyi neliömilliltä enää muutamia. Viimeistään murrosiässä aivosolujen tehtailu loppuu kokonaan. Tuotannon hidastuminen iän myötä on ollut tiedossa, mutta väite sen totaalisesta loppumisesta on rajussa ristiriidassa aiempien tutkimustulosten kanssa.
MONET neurotieteilijät intoutuivat kritisoimaan tutkimusta jo ennen kuin Nature ehti julkaista sen viime keskiviikkona, kertoo Stat News.
(7.3.2018) https://www.statnews.com/2018/03/07/adu ... rogenesis/
Tutkimuksen saama kritiikki osoittaa heikkouksia ja epävarmuuksia paitsi tutkimuksesta, myös sen edeltäjistä. Niiden kaikkien ongelmat liittyvät siihen, että aivosolujen syntymäpäivä on päätelty vasta niiden kuoltua. Yleisesti hyväksytty tapa selvittää aivosolujen ikää on syöttää kokeen aluksi vapaaehtoiselle koehenkilölle tiettyä merkkiproteiinia, joka kiinnittyy kypsyvien solujen dna-rihmaan. Näin hänen aivoihinsa sittemmin syntyviin soluihin jää ikään kuin aikakoodi, joka kertoo, ilmestyivätkö aivosolut ennen kokeen alkamista vai vasta sen jälkeen. Koodi päästään lukemaan, kun koehenkilö kuolee. Aiemmissa tutkimuksissa tällä metodilla on löydetty merkkejä aikuisiällä syntyneistä aivosoluista. Koska uusia soluja oli havaittu ainoastaan hippokampuksen alueelta, uusikin tutkimus tarkasteli juuri tätä aivojen osaa.
TOISIN kuin monissa edeltäjissään, tässä tutkimuksessa merkkiproteiineja ei käytetty vielä ihmisen eläessä, vaan vasta hänen kuoltuaan. Monet kriitikot ovatkin muistuttaneet, että aivosolujen syntymän eli neurogeneesin havainnointi vaikeutuu jo tunneissa kuoleman jälkeen. Tutkimusryhmä puolustaa menetelmäänsä sillä, että se kuitenkin havaitsi tuoreet aivosolut vastasyntyneiden ja pienten lasten aivoissa odotetulla tavalla. Täysin sokeaksi sitä ei siis voi syyttää. Kriitikoiden mukaan tämä tosin kertoo vain siitä, että nuorissa aivoissa neurogeneesi on helpompi havaita. Ryhmän jäsenet tarjoavat ristiriitaisten tulosten selitykseksi sitä, että merkkiaineet voivat kiinnittyä aivosolun dna:han paitsi sen syntyessä, myös sen korjatessa vaurioitunutta dna-rihmaansa. Merkkiproteiinin aikakoodi ei siis olisi osannut tehdä eroa solun rakentamisen ja remontoimisen välille.
UUSI tutkimus ei ole ainoa, joka on asettanut aikuisten neurogeneesin kyseenalaiseksi. Toista vuotta sitten australialainen tutkimusryhmä julkaisi tutkimuksen, jossa uusien aivosolujen määrän havaittiin vähenevän jyrkästi neljän vuoden iässä. Aikuisilta niistä ei löydetty merkkejä lainkaan.
