Sarjahukuttajasta tehtiin harvinainen vaarallisuusarvio, jossa pengotaan ihmisen koko elämä – ”Tutkijatiimillä on ainutlaatuiset valtuudet saada kaikki tieto” Vaarallisuusarvioita tehdään vuosittain vain muutama, mielentilatutkimuksia noin sata.
- Jukka Harju 20.2.2018 19:41 https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005575463.html - Kommentit 18
TIISTAINA Itä-Suomen hovioikeudessa ilmeni, että sarjahukuttamisjutussa syytettyä Pekka Seppästä on pidettävä ”erittäin vaarallisena toisen hengelle, terveydelle ja vapaudelle”. Asia tuli esiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mielentilatutkimuksessa 52-vuotiaasta Seppäsestä. Oikeudessa käsiteltiin Pohjois-Karjalassa tapahtuneita hukkumistapauksia, joista Seppänen jo käräjillä tuomittiin 14,5 vuoden vankeuteen. Seppäsenkin läpikäymä vaarallisuusarvio on hyvin harvinainen toimenpide, jollaisia tehdään Suomessa vain muutama vuodessa. Ne tehdään aina mielentilatutkimuksen yhteydessä, joita valmistuu nykyisin noin sata vuodessa. Arvio tehdään tuomioistuimen pyynnöstä ihmisistä, joiden taustalla on vakavia ja toistuvia väkivallantekoja. Psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma kertoo, että arvioon tarvitaan erittäin laaja tietopohja ihmisen koko elämästä. Hän kommentoi vaarallisuusarvion tekemistä yleisellä tasolla, ei Seppäsen tapausta. Mielentilatutkimuksen ja sen aikana tehtävän vaarallisuusarvion teko kestää enintään kaksi kuukautta, harvinaisissa erityistapauksissa enintään neljä kuukautta. Sillä saadaan hyvinkin tarkka kuva ihmisen elämästä ja tilasta tutkimuksen aikana.
”TUTKIJATIIMILLÄ on ainutlaatuiset valtuudet saada kaikki asianomaista koskeva tieto, mitä maailmasta löytyy. Siellä on esimerkiksi eläkekertymä, sosiaalipuolen paperit, terveyspuolen paperit, mahdolliset Puolustusvoimien asiakirjat, rikoshistoria, koulutustiedot, ihan kaikki minkään salassapidon estämättä”, Lauerma sanoo. Tutkimus on tiimityötä, jota vetää oikeuspsykiatrian erikoislääkäri. Siihen kuuluu myös testaamisen hyvin hallitseva psykologi ja sosiaalityöntekijä, joka kokoaa ihmisen tiedot. Hoitajat puolestaan tarkkailevat potilasta osasto-oloissa tarvittaessa vuorokauden ympäri. Joissain hyvin harvinaisissa tapauksissa, jos potilas on esimerkiksi ulkomaalainen, saatetaan pyytää tarkentavia lausuntoja myös kulttuuriantropologilta tai politiikan tutkijalta. Samoin omaisille ja tutuille voidaan lähettää kaavakkeita täytettäviksi, ja heitä voidaan haastatella. ”Saatuun tietoon tulee tietysti suhtautua soveliaan kriittisesti, koska omaisiin voi kohdistua painostusta tai heillä voi olla erityisiä kaunoja tutkittavaa kohtaan.”
MITEN tarkkaan arvioon vaarallisuudesta sitten voidaan päätyä? Lauerma sanoo, että tulevaisuuden ennustaminen on aina epävarmaa ja ihmisen elämä on täynnä epävarmuustekijöitä, jotka voivat muuttaa sen kulkua. ”On selvää, että siinä voidaan puhua vain tietystä riskitasosta. Ei meillä missään tapauksessa ole kristallipalloa käytössä, mutta on mahdollista tehdä suuntaa antava arvio ihmisen väkivaltariskin suuruudesta”, hän sanoo. Jos henkilö todetaan vaaralliseksi, sillä voi olla iso vaikutus vankeusrangaistukseen. Jos ihminen on todettu vaaralliseksi, hän pysyy vankilan seinien sisällä paljon normaalia pidempään, sillä hän voi anoa pääsyä ehdonalaiseen vasta istuttuaan viisi kuudesosaa tuomiostaan. Tällöinkin kyse siis on vain anomisesta, ei automaattisesta pääsystä ehdonalaiseen. Vaarallisuusarvioitaviksi joutuvat ihmiset harvoin heittäytyvät hankaliksi tutkimuksen aikana, Lauerma kertoo. ”Ihmiset ovat yleensä jollain lailla kiitollisia tai ainakin suhtautuvat myönteisesti, kun joku on heistä näin tavattoman kiinnostunut. Vastaan haraaminen on harvinaista. Toki joukossa on niitä, jotka pyrkivät antamaan itsestään jollain lailla suuntaan tai toiseen todellisuudesta poikkeavan kuvan. Mutta sen tunnistamiseen on metodeja.”
HUKUTTAMISISTA syytetyn Seppäsen tapaus on poikkeuksellinen henkirikosvyyhti. Hukkumiskuolemat tapahtuivat vuosina 2007 – 2014 Liperissä syytetyn mökin läheisyydessä. Hänen lähipiirissään olleet ihmiset ovat olleet oikeuden mukaan alisteisessa suhteessa Seppäseen ja pelänneet häntä. Pelon vuoksi osa halusi oikeudessa todistaa sermin takaa niin, ettei Seppänen nähnyt heitä. Pohjois-Karjalan käräjäoikeus ( https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005055251.html ) tuomitsi vuosi sitten tammikuussa 1965 syntyneen Seppäsen vankeuteen kahdesta taposta, kolmesta tapon yrityksestä, heitteillepanosta ja törkeästä kuolemantuottamuksesta 14,5 vuoden vankeuteen. Hovioikeus antaa tuomionsa tapauksessa ensi tiistaina.