ÄO laskenut Pohjoismaissa?
Lähetetty: 02.01.2018 19:41http://www.iltalehti.fi/kotimaa/2018010 ... 8_u0.shtml
Uuden tutkimustuloksen mukaan koulutuksen laatu ei ole parantunut liitutauluajoista.
(IMAGO STOCK)
Tyly tutkimustulos: suomalaisten älykkyysosamäärä on laskenut huomattavasti 1990-luvun puolivälin jälkeen Tunnetun älykkyystutkijan James Flynnin mukaan älykkyysosamäärä on laskenut myös Norjassa ja Tanskassa. - ANTTI HALONEN IL tiistai 2.1.2018 klo 10.05
Ihmisten älykkyys nousi huimaa vauhtia 1900-luvulla. Koulutusohjelman ja työelämän muuttuminen rationaalisempaan ja abstraktimpaan suuntaan on nostanut ihmisten älykkyysosamäärää kolmella pisteellä vuosikymmenessä. Pitkän aikavälin positiivista älykehitystä kutsutaan Flynnin ilmiöksi uusiseelantilaisen älykkyystutkijan James R. Flynnin mukaan. Nyt Flynn on julkaissut Michael Shayerin kanssa uuden tutkimuksen, jonka mukaan kehityksen suunta on kääntynyt laskuun Suomessa ja Skandinaviassa. Tutkimuksessa mainitaan erityisesti Suomi, Norja ja Tanska, mutta Flynn uskoo saman ilmiön pätevän myös Ruotsissa. - On selvää, että kaikissa skandinaavisissa maissa trendi on ollut laskeva vuoden 1995 jälkeen, Flynn sanoo Forskning & Framsteg -lehden jutussa.
Intelligence-tutkimuksen mukaan muutos on huomattava. Vaikka vuosittain kyse on pienestä 0,23 pisteen laskusta, 30 vuoden ennusteella keskiarvo laskee peräti 6.85 pisteellä. Tanskassa lasku on ollut hieman matalampi. Suomi häviäisi muita enemmän. - Jos ennustetaan sukupolvitasolla (30 vuotta), Suomi menettäisi 7,49 pistettä älykkyysosamäärän keskiarvosta, Tanska 6,48 pistettä ja Norja 6,50 pistettä, tutkimuksessa todetaan.
Koulutuksen laatu ei ole parantunut
Flynn uskoo, että tekijät, jotka aikanaan vaikuttivat älykkyysosamäärän nousuun, ovat menettäneet vaikutuksensa. Hänen mukaansa koulutuksen laatu ei ole enää parantunut 1980-luvun jälkeen. Syy löytyy tutkimuksen toisen kirjoittajan Michael Shayerin mukaan myös "sosiaalisesta voimasta" ja teknologiasta. Hän tarkoittaa muun muassa älypuhelimia ja pelikonsoleita. Ne ovat hänen mukaansa vaikuttaneet siihen, miten lapset kommunikoivat toistensa kanssa. Flynn esitti jo vuonna 2012 tutkimuksen, jonka mukaan älykkyyden kasvu olisi hiipumassa. Hänen mukaansa sama ilmiö on havaittu Skandinavian lisäksi esimerkiksi Saksassa, Alankomaissa ja Britanniassa. - Jos katsoo Britannian 14-vuotiaita, vain viisi prosenttia pystyy samaan kuin mihin joka neljäs pystyi vuonna 1994, Shayer sanoo Euro Newsille. Tutkijoiden mukaan Yhdysvalloissa älykkyysosamäärä kasvaa edelleen.
Älykkyyososamäärää mitataan pisteillä. Testitulosten normaalijakauman keskiarvoksi on sovittu 100. Suurimmalla osalla älykkyysosamäärä on 85 - 115. Kansainvälisen älykkyysjärjestön Mensan Suomen yhdistyksen jäsenyysraja on yli 130 pistettä, mikä on korkeampi kuin 98 prosentilla väestöstä. - Tutkimuksesta uutisoi Suomessa ensin Lännen Media.
Uuden tutkimustuloksen mukaan koulutuksen laatu ei ole parantunut liitutauluajoista.
(IMAGO STOCK)
Tyly tutkimustulos: suomalaisten älykkyysosamäärä on laskenut huomattavasti 1990-luvun puolivälin jälkeen Tunnetun älykkyystutkijan James Flynnin mukaan älykkyysosamäärä on laskenut myös Norjassa ja Tanskassa. - ANTTI HALONEN IL tiistai 2.1.2018 klo 10.05
Ihmisten älykkyys nousi huimaa vauhtia 1900-luvulla. Koulutusohjelman ja työelämän muuttuminen rationaalisempaan ja abstraktimpaan suuntaan on nostanut ihmisten älykkyysosamäärää kolmella pisteellä vuosikymmenessä. Pitkän aikavälin positiivista älykehitystä kutsutaan Flynnin ilmiöksi uusiseelantilaisen älykkyystutkijan James R. Flynnin mukaan. Nyt Flynn on julkaissut Michael Shayerin kanssa uuden tutkimuksen, jonka mukaan kehityksen suunta on kääntynyt laskuun Suomessa ja Skandinaviassa. Tutkimuksessa mainitaan erityisesti Suomi, Norja ja Tanska, mutta Flynn uskoo saman ilmiön pätevän myös Ruotsissa. - On selvää, että kaikissa skandinaavisissa maissa trendi on ollut laskeva vuoden 1995 jälkeen, Flynn sanoo Forskning & Framsteg -lehden jutussa.
Intelligence-tutkimuksen mukaan muutos on huomattava. Vaikka vuosittain kyse on pienestä 0,23 pisteen laskusta, 30 vuoden ennusteella keskiarvo laskee peräti 6.85 pisteellä. Tanskassa lasku on ollut hieman matalampi. Suomi häviäisi muita enemmän. - Jos ennustetaan sukupolvitasolla (30 vuotta), Suomi menettäisi 7,49 pistettä älykkyysosamäärän keskiarvosta, Tanska 6,48 pistettä ja Norja 6,50 pistettä, tutkimuksessa todetaan.
Koulutuksen laatu ei ole parantunut
Flynn uskoo, että tekijät, jotka aikanaan vaikuttivat älykkyysosamäärän nousuun, ovat menettäneet vaikutuksensa. Hänen mukaansa koulutuksen laatu ei ole enää parantunut 1980-luvun jälkeen. Syy löytyy tutkimuksen toisen kirjoittajan Michael Shayerin mukaan myös "sosiaalisesta voimasta" ja teknologiasta. Hän tarkoittaa muun muassa älypuhelimia ja pelikonsoleita. Ne ovat hänen mukaansa vaikuttaneet siihen, miten lapset kommunikoivat toistensa kanssa. Flynn esitti jo vuonna 2012 tutkimuksen, jonka mukaan älykkyyden kasvu olisi hiipumassa. Hänen mukaansa sama ilmiö on havaittu Skandinavian lisäksi esimerkiksi Saksassa, Alankomaissa ja Britanniassa. - Jos katsoo Britannian 14-vuotiaita, vain viisi prosenttia pystyy samaan kuin mihin joka neljäs pystyi vuonna 1994, Shayer sanoo Euro Newsille. Tutkijoiden mukaan Yhdysvalloissa älykkyysosamäärä kasvaa edelleen.
Älykkyyososamäärää mitataan pisteillä. Testitulosten normaalijakauman keskiarvoksi on sovittu 100. Suurimmalla osalla älykkyysosamäärä on 85 - 115. Kansainvälisen älykkyysjärjestön Mensan Suomen yhdistyksen jäsenyysraja on yli 130 pistettä, mikä on korkeampi kuin 98 prosentilla väestöstä. - Tutkimuksesta uutisoi Suomessa ensin Lännen Media.