Psykopatologia.munfoorumi.com

Äitiyspakkauksen juuret ovat kiertokoreissa, joihin Mannerheimin Lastensuojeluliitto hankki vauvantarvikkeita lainattaviksi vähävaraisille äideille. Liiton paikalliset osastot toimivat yhdessä kunnallisen sosiaalitoimen tai kätilön kanssa koreja tarvitsevien perheiden löytämiseksi. Palautettujen kiertokorien vaatteet pestiin ja paikattiin ja kierrätettiin seuraavalle tarvitsijalle.[5]

Äitiyspakkaus liittyy myös osuustoimintaan. Elannon toimitusjohtaja Väinö Tannerin Sveitsistä saaman idean mukaisesti Elanto alkoi jakaa vuonna 1931 kummilahjoja jäsenperheiden vastasyntyneille lapsille. Osuuskaupan lahja oli iso pahvilaatikko, jossa oli lastentarvikkeita: vaatteita, lastenhoitoa opettava kirjanen sekä säätökassan tilikirja; tilille oli valmiiksi talletettu 10 markkaa. Osuusliikkeen äitiyslaatikkoja jaettiin vuoteen 1939 saakka. Sitten ajatus äitiyspakkauksesta siirtyi valtolle.[6][7]

Äitiysavustus tuli vähävaraisten äitien saataville vuonna 1937. Taustalla oli huoli vähenevästä syntyvyydestä ja suuresta lapsikuolleisuudesta. Avustuksen saamisen ehtona oli, että äiti hakeutuu raskausaikana terveydenhuollon piiriin.[8] Kaikkien äitien saataville äitiysavustus tuli vuonna 1949. Kela on vastannut äitiyspakkauksen toimittamisesta vuodesta 1994 alkaen. Tätä ennen sen toimittivat Sosiaalihallitus (nykyinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) ja Valtion hankintakeskus.[4]

Koska äitiyspakkauksen saamisen edellytyksenä on hakeutuminen äitiysneuvolaan, se on houkutellut odottavia äitejä saamaan hoito-ohjeita ja tulemaan järjestyneen seurannan pariin.[9] Lisäksi äitiyspakkauksen on uskottu vähentäneen kätkytkuolemia.[10]