Psykopatologia.munfoorumi.com

Ryysy kirjoitti:Toimiiko tämä? http://www.oecd.org/pisa/test/

trisse kirjoitti:

Ryysy kirjoitti:Toimiiko tämä? http://www.oecd.org/pisa/test/

Minkä tuloksen itse sait jos se sinulla toimii?

Koulussa poikien pään sisään yrittävät naisopettajat, joiden oma lapsuus on keskittynyt tyttöjen hoivaleikkeihin ja kasvavan tytön kokemusmaailmaan
Peruskoulu on syvästi epäonnistunut sukupuoliin kohdentuvassa yhdenvertaisessa tehtävässään.

PERUSKOULUN syntyajatus 1970-luvulla tähtäsi kaikille yhteiseen mahdollisuuteen edetä koulupolulla sosiaalisesta kasvutaustasta riippumatta. Viimeisimmät Pisa-tulokset kertovat karua kieltään suomalaisten poikalasten peruskoulutodellisuudesta.

Peruskoulu täyttää pian 50 vuotta. Koulun aikajanalla yhteisen koulun ajatusta on kirkastettu poistamalla koulun sisältä tasokurssit. Opettajakuntaa ovat muuttaneet sukupuolikiintiöiden poisto, ja eettisuskonnollista kasvatusroolia ovat vähentäneet tunnustuksellisen uskonnonopetuksen poisto.

Ihannekoulusta huolimatta tyttöjen ja poikien suoritusero ongelmanratkaisuissa on maailman huippua. Yhteiseen kouluun rakennettu järjestelmä on osoittautumassa määrätyiltä osin kuilun rakennustaidon mestarinäytteeksi ja eriarvoistavaksi instituutioksi. Vain naisnäkökulmaisen oppimiskoodiston omaavat pojat selviävät muiden jäädessä mitaleja vaille.

Peruskoulun arkista oppimista ja opetussisältöjä koordinoivat menestyjäopettajat, joista suurin osa on naisia. Poikien oppimisen maailmaa rakentavat akateemiset ihmiset, joilta puuttuvat seisaaltaan pissaamisen kokemukset sekä Valtteri Bottaksen tai Partik Laineen sankariuran seuraamisen tunteet oman isän kanssa.

Poikien pään sisään yrittävät opettajat, joiden oma lapsuus on keskittynyt tyttöjen hoivaleikkeihin ja kasvavan tytön kokemusmaailmaan. On mahdoton yhdistelmä onnistua kohtaamaan lukemisesta kiinnostumaton poika Neiti Etsivä -positiosta.

Poikien peruskouluepäonnistumiseen kiirehtivät vastaamaan sekä OAJ että Opetushallituksen johto. Toinen taho pohti erityisopetuksen riittämättömyyttä, toinen esitti pojille kovennettua oppimusvaatimusta. Ovatko maan johtavat yhdenvertaisen oppimisen mahdollisuudet todellakin tässä: pojat syntyvät erityisoppilaiksi tai heiltä edellytetään kovennettua kurinalaisuutta suhteessa verrokkisukupuoleen?

Kun tarkastellaan peruskoulun jälkeistä poikalasten tulevaisuuspolkua, mieheksi kasvaneet pojat johtavat edelleen tilastoja asunnottomuudessa, liikennejuoppoudessa tai vaikkapa maksuhäiriömerkinnöissä.

Suomen juhlavuotena keskustelu tasa-arvosta sivuuttaa täysin poikien negatiivisuuspolun ääripäät. Suomi 100 on hiljaa poikien koulueriarvoisuudesta.

Puoli vuosisataa yhdenvertaista koulua alkaa olla riittävä matka uudistaa perusteellisesti mitä tahansa instituutiota. Monista onnistumisista huolimatta peruskoulu on syvästi epäonnistunut sukupuoliin kohdentuvassa yhdenvertaisessa tehtävässään.

Onnistunut yhdenvertaisuus näkyy myös mittareissa. Suomalaisuuden ihanne yhdenvertaisuudesta on peruskoulun kautta saamassa yhden syvimmistä ongelmistaan. Aavistan peruskoulun olevan aikajanansa loppupäässä, mikäli ihanteena edelleen on kaikkien yhteinen yhteiskunta.

Jukka Kujala

kasvatustieteen tohtori, Turku