Tuiskun väitös (2017)"ruumiillisesta" näyttelemisestä ym.
Hannu V. Tuisku ([2010 - 2015] 2017; väitös): http://www.uniarts.fi/tapahtumat/090220 ... stilaisuus
Developing embodied pedagogies of acting for youth theatre education: Psychophysical actor training as a source for new openings. (pdf 184 p.)
(24.2.2017) Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu (TeaK), Hki
Tiivistelmä (p. 13) helda.helsinki.fi/teak.
Tämä laadullinen, pedagoginen tutkimus tarkastelee kokonaisvaltaisesti ruumiillisten näyttelemisen harjoittelutapojen ominaislaatua ja etiikkaa sekä niiden käyttöä jatkumossa, joka ulottuu nuorten teatteriopetuksesta ammattinäyttelijöiden harjoitteluun. Kokonaisvaltaisesti ruumiillisilla näyttelemisen harjoittelutavoilla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa lähestymistapaa, joka painottaa esiintyjän tuntevan ruumiin keskeisyyttä teatterillisessa tapahtumassa, ajatusta ruumiin ja mielen kietoutumisesta yhteen inhimillisessä kokemuksessa ja yksilöllisen kokemuksen loputtoman laajaa monisäikeisyyttä. Tässä tutkimuksessa esitetyt ajatukset ovat syntyneet sekä käytännön työskentelyn että haastattelujen ja kyselyjen kautta. Kyseessä olevien kurssien opiskelijoina, haasteltavina ja kyselyihin vastaajina sekä kirjoittajan harjoittelu- ja keskustelukumppaneina on ollut sekä lukio- ja korkeakouluopiskelijoita että ammattinäyttelijöitä ja tutkijoita. Tämän tutkimuksen valossa nuorten teatteriopetuksessa on tarvetta kokonaisvaltaisen ruumiillisille näyttelemisen harjoittelutavoille vaihtoehtona perinteisille harjoittelutavoille. Tämä tutkimus tähdentää, että jatkossa tutkimuksen tehtävänä on kehittää edelleen näyttelijän harjoittelun terminologiaa ja arvioida harjoittelun etiikkaa, sekä nuorten teatteriopetuksessa että ammattinäyttelijöiden harjoittelussa. Kokonaisvaltaisesti ruumiillisia harjoittelutapoja voidaan kehittää ns. psykofyysisen näyttelijän harjoittelun traditioiden pohjalta, mutta näitä traditioita tulee arvioida kriittisesti ja perinpohjaisesti ennen soveltamista. Tämä tutkimus esittää myös, että henkilökohtaisen kasvun näkökulma on tärkeää ottaa huomioon harjoittelua suunniteltaessa. Tämä käsillä oleva kommentaari keskittyy näyttelijän harjoittelun problematiikkaan, ei nuorten teatteriopetukseen yleisemmällä tasolla. Laajempi näkökulma nuorten teatteriopetukseen on esillä tähän tutkimukseen kuuluvissa alkuperäisjulkaisuissa.
List of original publications [2010 - 2015] (p. 14)
“Diving In: Adolescent’s Experiences of Physical Work in the Context of Theatre Education”, International Journal of Education & the Arts 2010, 10:11.
https://files.eric.ed.gov/fulltext/EJ908861.pdf (31 p.; ks. alla)
“The Transitional State and the Ambivalences of Actor Training”, Performing Ethos: An International Journal of Ethics in Theatre & Performance 2015, 6:1-2, 63-79.
“Exploring Bodily Reactions: Embodied Pedagogy as an Alternative for Conventional Paradigms of Acting in Youth Theatre Education”, Youth Theatre Journal 2015, 29:1, 15−30.
“The Youth Theatre Movement as Part of Actors’ Education: A Finnish Perspective”, Theatre, Dance and Performance Training 2015, 6:3, 339−352.
Developing embodied pedagogies of acting for youth theatre education: Psychophysical actor training as a source for new openings. (pdf 184 p.)
(24.2.2017) Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu (TeaK), Hki
Tiivistelmä (p. 13) helda.helsinki.fi/teak.
Tämä laadullinen, pedagoginen tutkimus tarkastelee kokonaisvaltaisesti ruumiillisten näyttelemisen harjoittelutapojen ominaislaatua ja etiikkaa sekä niiden käyttöä jatkumossa, joka ulottuu nuorten teatteriopetuksesta ammattinäyttelijöiden harjoitteluun. Kokonaisvaltaisesti ruumiillisilla näyttelemisen harjoittelutavoilla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa lähestymistapaa, joka painottaa esiintyjän tuntevan ruumiin keskeisyyttä teatterillisessa tapahtumassa, ajatusta ruumiin ja mielen kietoutumisesta yhteen inhimillisessä kokemuksessa ja yksilöllisen kokemuksen loputtoman laajaa monisäikeisyyttä. Tässä tutkimuksessa esitetyt ajatukset ovat syntyneet sekä käytännön työskentelyn että haastattelujen ja kyselyjen kautta. Kyseessä olevien kurssien opiskelijoina, haasteltavina ja kyselyihin vastaajina sekä kirjoittajan harjoittelu- ja keskustelukumppaneina on ollut sekä lukio- ja korkeakouluopiskelijoita että ammattinäyttelijöitä ja tutkijoita. Tämän tutkimuksen valossa nuorten teatteriopetuksessa on tarvetta kokonaisvaltaisen ruumiillisille näyttelemisen harjoittelutavoille vaihtoehtona perinteisille harjoittelutavoille. Tämä tutkimus tähdentää, että jatkossa tutkimuksen tehtävänä on kehittää edelleen näyttelijän harjoittelun terminologiaa ja arvioida harjoittelun etiikkaa, sekä nuorten teatteriopetuksessa että ammattinäyttelijöiden harjoittelussa. Kokonaisvaltaisesti ruumiillisia harjoittelutapoja voidaan kehittää ns. psykofyysisen näyttelijän harjoittelun traditioiden pohjalta, mutta näitä traditioita tulee arvioida kriittisesti ja perinpohjaisesti ennen soveltamista. Tämä tutkimus esittää myös, että henkilökohtaisen kasvun näkökulma on tärkeää ottaa huomioon harjoittelua suunniteltaessa. Tämä käsillä oleva kommentaari keskittyy näyttelijän harjoittelun problematiikkaan, ei nuorten teatteriopetukseen yleisemmällä tasolla. Laajempi näkökulma nuorten teatteriopetukseen on esillä tähän tutkimukseen kuuluvissa alkuperäisjulkaisuissa.
List of original publications [2010 - 2015] (p. 14)
“Diving In: Adolescent’s Experiences of Physical Work in the Context of Theatre Education”, International Journal of Education & the Arts 2010, 10:11.
https://files.eric.ed.gov/fulltext/EJ908861.pdf (31 p.; ks. alla)
“The Transitional State and the Ambivalences of Actor Training”, Performing Ethos: An International Journal of Ethics in Theatre & Performance 2015, 6:1-2, 63-79.
“Exploring Bodily Reactions: Embodied Pedagogy as an Alternative for Conventional Paradigms of Acting in Youth Theatre Education”, Youth Theatre Journal 2015, 29:1, 15−30.
“The Youth Theatre Movement as Part of Actors’ Education: A Finnish Perspective”, Theatre, Dance and Performance Training 2015, 6:3, 339−352.

