Valkoisella heteromiehellä ei ole oikeutta olemassaoloon

[Sievä Sigismund]

Taitaisi Mirrikin kulkea edelleen tyohivirsuissa ja rohdinpaidassa ilman vihatun valkoisen miehen keksintöjä.

[Ryysy]

Onko tuo ylläkirjoitettu nyt osa sitä valkoisen heteromiehen etuoikeutettua asemaa?

[Sievä Sigismund]

Kyllä. Euroopan tieteen tekniikan kehitys oli huimaa, kun alettiin luopua uskonnon ylivallasta ja alettiin ennakkoluulottomasti tutkia luonnon ilmiöitä. Siitä syntyi etulyöntiasema, jota hallitsijat käyttivät lähes koko maapallon valtaamiseen.

Sitä feministit käyttävät nyt valkoiseen miehen syyllistämiseen, vaikka häikäilemättömin maailman valloittaja oli kuningatar Victoria.

[Mirri]

Kuningatar Viktorian valta oli muodollinen, ja todelliset vallankäyttäjät olivat miehiä - parlamentaarikkoja.

Tiede-lehti artikkelissaan vuodelta 2010 kertoo asiasta näin:

Pääministerit taipuivat suorastaan masokistin innolla Viktorian itsekkäisiin oikkuihin, kun hän esitti vaatimuksiaan ministereistä, uusista vaaleista ja ulkopolitiikasta. Todellisuudessa Britannian hallitsijalla ei enää ollut valtaa ollenkaan: hän sai sanoa sanansa vain, jos sitä erikseen kysyttiin.
Jo vuoden 1688 loistava vallankumous, Glorious Revolution, oli aloittanut kehityksen kohti perustuslaillista monarkiaa, jossa hallitsijan valtaa säänneltiin tarkoin ja lait sääti demokraattisesti valittu parlamentti.
1800-luvulla, kun porvaristo ja tasavaltalaisuus vahvistuivat, hallitsija menetti lopullisesti asemansa poliittisena voimatekijänä. Siitä pitäen Britannian hallitsija on ollut muodollinen valtionpäämies, joka ei osallistu päivänpolitiikkaan.

https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/ar ... _aikansa_n

Keulakuva vailla valtaa, kuten artikkelin väliotsikossa sanotaan.

[Sievä Sigismund]

Jutussa liioitellaan Britaniaa demokratian kehtona. Kyllä Victorialla oli vielä valtaa. Britannia on monarkia edelleen, vaikka Elisabetin valta on huomattavasti niukempaa kuin Victorialla aikoinaan.

[Kyllästynyt]

... Sitä feministit käyttävät nyt valkoiseen miehen syyllistämiseen, vaikka häikäilemättömin maailman valloittaja oli kuningatar Victoria.

Ei ollut. Ei edes lähelle. Tunnut tarkoituksella unohtavan niin Hitlerin, Stalinin kuin Belgian kuninkaan Leopold II:nkin.

Mutta mitäpä sinulla muuta agendaa on koskaan ollutkaan, kuin syyttää naisia kaikesta siitä mikä sinun mielestäsi maailmassa on pielessä.

[Mirri]

Jutussa liioitellaan Britaniaa demokratian kehtona. Kyllä Victorialla oli vielä valtaa. Britannia on monarkia edelleen, vaikka Elisabetin valta on huomattavasti niukempaa kuin Victorialla aikoinaan.

En ole niin hyvä historian tuntija, että tietäisin liioitellaanko vai ei, mutta sen käsitän, että sinä liioittelet paljon pahemmin:
"Sitä feministit käyttävät nyt valkoiseen miehen syyllistämiseen, vaikka häikäilemättömin maailman valloittaja oli kuningatar Victoria."

[Mirri]

Loistava vallankumous (Glorious Revolution) 1688:

Vaikutukset

Mainio vallankumous on merkittävimpiä käännekohtia Englannin kuninkaan ja parlamentin valtasuhteiden kehityksessä. Parlamentti sääti Bill of Rights -lain, joka yhtäältä julisti kuninkuuden siirtyneen Jaakko II:lta Vilhelmille ja Marialle ja toisaalta rajoitti monarkin valtaa ja pysäytti kehityksen kohti absolutismia muun muassa takaamalla kansalaisille ja parlamentille tärkeitä poliittisia oikeuksia, alistamalla parlamentille kuninkaan verotusoikeuden ja oikeuden pitää maassa sotaväkeä sekä kieltämällä kuningasta puuttumasta oikeuslaitoksen toimintaan. Laki myös poisti lopullisesti mahdollisuuden katoliseen kuninkaaseen, sillä lain voimaantulosta lähtien Englannin hallitsija on vannonut kruunajaisvalassaan puolustavansa protestanttista uskoa. Vuodesta 1689 Englannissa ja myöhemmin Yhdistyneessä kuningaskunnassa on katkeamatta vallinnut parlamentaarinen monarkia.

Hollantiin vuonna 1683 paennut "liberalismin isä", filosofi John Locke pystyi tällöin palaamaan Britanniaan ja julkaisemaan kirjoittamansa Kaksi tutkielmaa hallitusvallasta, joissa hän vastusti itsevaltiutta ja esitti yksilöiden suostumuksen hallitusvallan ehdoksi. Kirjoitukset saavuttivat heti suuren suosion etenkin liberaalin whig-puolueen piirissä. Locken ajateltiin aiemmin kirjoittaneen teoksensa oikeuttaakseen vallankumouksen, mutta myöhemmin ne osoittautuivat varhemmin kirjoitetuiksi.

Finanssivallankumous

Vuoden 1688 vallankumous oli merkittävä siksi, että se mahdollisti Englannin nousun maailmantalouden ja -politiikan merkittävimmäksi valtioksi. Termi finanssivallankumous viittaa vuosien 1688–1720 uudistuksiin brittiläisessä rahajärjestelmässä. Tuolloin luotiin systeemi, missä kansallinen velka saattoi kasautua niin, että hallitus sai kulutusvoimaa ylitse verotustulojen. Tämä tuli tarpeellisena tuloksena laajoihin sotilaallisiin velvoitteisiin kuten esimerkiksi sotaan Ranskaa vastaan, vuosien 1688 ja 1815 välillä. Samaan aikaan liike-elämä, jonka tarkoitus oli kasvaa, vaati turvallisen maksujärjestelmän sekä vakaan luottojärjestelmän. Vallankumouksessa oli kolme peruselementtiä: vaihtosetelin käyttöönotto rahasiirroissa, yritysten osakekauppa, joka alkoi 1688 Lontoon pörssissä, sekä hallituksen julkaisemat ikuiset elinkorot jotka olivat vapaita maksun laiminlyöntiin liittyvästä riskistä.

Näillä hollantilaisilla uudistuksilla ja tekniikoilla oli syvällisiä taloudellisia tuloksia. Ne järjestivät institutionaalisen viitekehyksen, jossa talous aktiivisesti kasvoi, ei ainoastaan luomalla puitteet, joissa maaseudun liiketoimet voitiin siirtää ja linkittää finanssikeskukseen Lontoossa, vaan myös paljon kriittisemmin, integroimalla Lontoo Euroopan finanssikeskukseen, Amsterdamiin.

(lihavointi minun)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mainio_vallankumous

Näyttää vahvasti siltä, että Viktorialla oli hyvin vähän osuutta Brittiläisen imperiumin syntyyn. Ehkä joskus historiassa on opetettu, että kuningatar oli häikäilemätön maailmanvalloittaja, mutta nykytietämyksen mukaan asia on toisin; brittiläisen vahvuuden syyt olivat muualla kuin julmaksi sanotussa kuningattaressa. Ja tosiaan: varsinaiset vallan kahvassa olijat ovat silloisessa maailmassa olleet miehiä.

[m-vaiva]

Nykytietämys on wikipedia-tietoutta. Ennen tiedettiin toisin, kun ei ollut wikipediaa.

[Mirri]

M-vaiva, oliko aiempi tietämys kuinkakin oikeaa ja virheetöntä verrattuna nykytietämykseen?
Oletan sinun olevan sitä mieltä, että vanhat historiankirjat tiesivät enemmän, paremmin ja oikeammin kuin nykyinen Wikipedia, joten sinulla varmaan on osoittaa Wikipediasta löytyvän tiedon paikkansapitämättömyys historiaan liittyvissä asioissa.

[Mirri]

Tässä yksi Wikipediassa oleva kuva, jota tuskin löytyy vanhoista historiankirjoista; kuva, joka mielestäni oikein hyvin sopii tarkasteltavaksi, kun - Sigismundin aloituksesta - pohditaan valkoisen miehen olemassaolon oikeutusta:

"Orjalaivan lastauksen mitoituskuva. 1700-luvun alkupuolella Royal Afrikan Company harjoitti tuottoisaa kolmiokauppaa, jossa vietiin Englannista manufaktuurituotteita Afrikkaan. Afrikasta lastattiin orjia Amerikkaan ja paluumatkalla tuotiin sokeria ja tupakkaa Englantiin"

https://fi.wikipedia.org/wiki/Teollinen_vallankumous

[m-vaiva]

Kaikki vanha tieto wikipediasta löytyy historiankirjoista. Mistä ne kuvat sinne kopioitaisiin, jos ei historiankirjoista?
Joku kirjoittajako ne sinne omasta päästään piirtäisi?
Kannattaa katsoa myös ne lähdeluettelot ja jos viitsii olla viisaampi, niitä voi myös lukea.

[Mirri]

Toisin sanoen Wikipediassa oleva tieto lähteineen on aika luotettavaa. Ymmärsinkö viestisi oikein, m-vaiva?

Wikipediaa kai voidaan pitää nykyaikaisena versiona entisaikojen tietosanakirjoista. Sillä erotuksella, että Wikipedia on sisällöltään paljon laajempi kuin perinteiset tietosanakirjat.

Kuvista vielä... Esimerkiksi vanhoja asiapapereita ja muita kirjallisia dokumentteja, kuten tuo tänne laittamani orjalaivan lastausohje, voidaan kuvata erilaisissa museoissa ja arkistoissa. Ei välttämättä ollenkaan niin, että asiakirjan kuva olisi jonkin kirjan sivulla, ja sieltä se sitten päätyisi kopiona Wikipediaan.

[m-vaiva]

Toisin sanoen Wikipediassa oleva tieto lähteineen on aika luotettavaa. Ymmärsinkö viestisi oikein, m-vaiva?
.

Joo, et ymmärtänyt oikein.

[m-vaiva]

https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia ... _rohkeasti
"Suomenkielinen Wikipedia toivoo, että lukijalla olisi rohkeutta muokata sivujen sisältöä. Wiki-tekniikkaan pohjautuva sivusto voi kehittyä paremmaksi vain siten, että itse tartut näppäimistöön: teet muutoksia, korjaat kielioppivirheitä ja virheellisiä tietoja, lisäät uutta, täsmennät ilmauksia ja niin edespäin".
Eli siellä voi olla virheellistä tietoa, mitä kukaan ei viitsi tai hoksaa korjata.

[Psykopatologia]

Esimerkiksi Little Big Hornin taistelu (1876) on merkitty (sekä englantilaisessa että suomalaisessa ym.) 25.- 26. 6.; po. 24.- 25. 6.

[Mirri]

Suomenkielinen Wikipedia toivoo, että lukijalla olisi rohkeutta muokata sivujen sisältöä. Wiki-tekniikkaan pohjautuva sivusto voi kehittyä paremmaksi vain siten, että itse tartut näppäimistöön: teet muutoksia, korjaat kielioppivirheitä ja virheellisiä tietoja, lisäät uutta, täsmennät ilmauksia ja niin edespäin. Toisaalta wiki-prosessi ei myöskään toimi, mikäli muokkaukset eivät paranna artikkelia. Jos teet laajoja sisältömuutoksia, pyri siis perustelemaan ne jotenkin. Lähteiden merkitseminen kuuluu hyvään käytäntöön.

Lukijalta tarvitaan aktiivista, osallistuvaa asennetta. Jos huomaat virheen, älä jää miettimään ”Miksei näitä sivuja oikolueta?”, vaan korjaa asia itse. Wikipedian artikkeleita voi kuka tahansa helposti muokata, joten pallo on sinulla. Ajan kuluessa vähäisistäkin yksittäisistä muokkauksista kasvaa yllättävän suuri virta, jossa artikkelit hioutuvat paremmiksi. Lukijalta virheiden metsästys ja artikkelien parantelu vaatii tietenkin hieman viitseliäisyyttä, mutta lopputulos on vaivan arvoinen – kuten varmasti pidempään Wikipediaa käytettyäsi huomaatkin.

Jos törmäät laadultaan heikkotasoiseen artikkeliin, tynkäartikkeliin, vitsiksi tarkoitettuun kirjoitukseen tai ilmiselvään höpöhöpöön, korjaa havaitsemasi epäkohta. Huonon tai epäasiallisen kirjoituksen voit korvata omalla loisteliaalla sanankäytölläsi.

Kirjoittajilla on usein tiedostettu tai tiedostamaton halu ”omistaa” kirjoittamansa teksti – jopa estää sen muokkaaminen. Sellainen ei Wikipediassa kuitenkaan ole mahdollista. Wikin käytäntöihin kuuluu rajaton korjaus- ja paranteluvapaus. Alkuperäisen kirjoittajan tunteita ei tarvitse tässä suhteessa ottaa huomioon. Tunteenomaista tarrautumista omaan tekstiinsä on hyvä oppia tietoisesti välttämään. Tekstiin voi ja saa tehdä rajujakin muutoksia, mutta vain silloin kun se parantaa lopputulosta – ja tietenkin myös muut muokkaavat sinun kirjoituksiasi armottomasti. Siitä on turha ottaa itseensä. Muista, että meillä kaikilla on yhteinen tavoite: tehdä Wikipediasta niin hyvä palvelu kuin suinkin on mahdollista. Sitä paitsi kirjoitukset eivät katoa kokonaan, vaan säilyvät artikkelin historiassa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia ... _rohkeasti

[Mirri]

Luulen ja arvelen, että Wikipedian sisällön kriittinen tarkastelu on kovaa ja armotonta.
Toisin kuin perinteisissä tietosanakirjoissa Wikipediassa asiantuntijat/ammattilaiset ja muut asioihin perehtyneet ihmiset pääsevät korjaamaan ja muokkaamaan havaitsemiaan virheitä. Noin ajatellen Wikipedian sisältö voi olla jopa luotettavampaa (lue: kontrolloidumpaa) kuin mitä tietosanakirjojen sisältö niiden kukoistuskautena on ollut.

Tieto- ja oppikirjat ovat syntyneet harvojen ja valikoituneiden ihmisten toimesta; tietosanakirjatkin on hyväksytty oikeiksi ja luotettaviksi vain jos kirjoittajajoukko on ollut tarkkaan valittu ja hyväksytty. Wikipedian kohdalla on toisin...

[Sievä Sigismund]

Menepäs korjaamaan Wikipediassa virheitä niin todellisuus lävähtää tuulettimeen.

[Ryysy]

Omia (uusi aihe/otsake) Wikipedia-artikkeleitani korjailtiin kyllä oikein isolla kädellä sen jälkeen, kun niistä kirjoitin. Jokusen vuoden ne siellä saivat olla, mutta yhtäkkiä huomasin, että "hetkinen, joku on tehnyt ihan eri jutusta kirjoitelman". Nimim. opiskelumielessä tai vaikka kettuillakseen voi sinnekin suoltaa vaikka millaista epätietoutta.