Kun raivo vie

[jupe]

Hannu Lauerma:
Kun raivo vie
"Vihan tunne on parhaimmillaan energisoiva ja rakentavaksi käännettävissä oleva luonnonvoima, mutta se johtaa myös paljoon pahaan.

Niinkin yksinkertainen tekijä kuin matala verensokeri altistaa varsinkin juopuneita holtittomille väkivallanteoille. Suomessa kuollaan melko usein ryyppyporukoissa tapahtuneeseen pojitteluun tai homotteluun, joka provosoi primitiivisen häpeäraivon leimahduksen ja ulkoisesti katsoen järjettömän puukotuksen.

Tekijä on yleensä järjissään nukuttuaan päänsä selväksi, mutta useimmille ei ole helppoa tulla toimeen sen tosiasian kanssa, että ainutkertainen ihmishenki on menetetty perin surkeasta ja nolosta syystä. Osalla muistikuvat vääristyvät, koska omaa syyllisyyttä ja motiivin alhaisuutta on vaikea tajuta todeksi.

Tällaista väkivaltaa saattaisi vähentää se, että alkoholikulttuuri suosisi väkevien sijasta mietoja alkoholijuomia, ja tarjolla olisi vaivatta ja kohtuuhinnalla saatavaa maistuvaa ruokaa. Pahamaineisimpia rähinäpisteitähän ovat grillikioskien jonot, joissa iltaisin otetaan yhteen hieman ennen kuin nakkisämpylä kaikilla mausteilla rauhoittaisi mieltä.

Nettiraivo on esimerkki aggressiomuodosta, jonka hallintaan evoluutio ei ole lainkaan valmistanut ihmistä. Varsin lyhyistä viesteistä puuttuvat usein pohdinnat ja varaukset, ja niistä puuttuvat joka tapauksessa äänensävyt, ilmeet ja muu non-verbaalinen viestintä.

Ongelma korostuu anonyymeillä roskapalstoilla, joissa kiusanteosta nauttivat ja sadistiset multinimimerkit nimenomaan pyrkivät provosoimaan muissa voimatonta raivoa.

Moni uskoo, että aggression purkaminen sanoilla ja teoilla on hyödyksi. Tämä suurelta osin harhaanjohtava uskomus perustuu siihen, että yllykkeen mukainen toiminta johtaa usein helpotuksen tunteeseen ja mielihyvään. Siihen saattaa joskus syntyä jopa riippuvuus.

Aggressio ei kuitenkaan ole tyydytettävissä oleva vietti kuten seksuaalisuus. Se on reagointitapa, joka mielihyvää tuottaessaan nimenomaan ruokkii itseään niin, että seuraavaan aggressiiviseen tekoon on matalampi kynnys.

Vihanhallintaa voi harjoitella. Hyvin yksinkertainen keino ongelmallisen suuttumuksen hallintaan on se, että huonosti raivoaan hallitseva henkilö opettelee laskemaan kymmeneen ennen toimintaa tai väistymään hetkeksi toiseen tilaan.

Raivokkaan nettiviestin ollessa lähdössä näppäimistöltä voi taas olla hyvä käyttää hetki sen miettimiseen, voisiko lähettämisen siirtää peräti seuraavaan päivään.

Provosoinnista helposti räjähtävän ihmisen on myös hyvä opetella miettimään, mikä ongelma tai heikkous motivoi ärsyttävästi tai mahtailevasti esiintyvää vastapeluria. Usein kyseessä on heikosti rakentunut itsetunto, joka aiheuttaa tarpeen mitätöidä muita. Samaan tarpeeseen voi johtaa jonkin pettymyksen aiheuttama tilapäinen psyykkinen taantuma, josta seuraa paine lapsenomaiseen käyttäytymiseen.

Muuhun hoitoon reagoimatonta ja vaarallista impulsiivista väkivaltaisuutta voidaan joskus hoitaa muun muassa litiumilla ja muilla mielialantasaajilla. Rauhoittavilla bentsodiatsepiineilla taas on paradoksaalinen väkivaltariskiä nostava vaikutus. Psykoosinsa vuoksi pelokkaan ja vaarallisen lähimmäisen tapauksessa antipsykoottisella lääkityksellä on hyvin vahva väkivallalta suojaava vaikutus."

Kirjoittaja on Psykiatrisen
vankisairaalan ylilääkäri.
TS 18.8.

Nettikäyttäytymisen psykologiasta palstalle kuin palstalle.

[ritalin]

Nyt taitaa Lauerma olla itse trollien uhri. Multinikkihäiriköt provosoivat juu, mutta jos toinen ei provosoidu, kuten yleensä ei provosoiduta, kaappaa multinikki tämän provosoinnin kohteen ei-rekisteröidyn nimimerkin ja alkaa kirjoittamaan sillä sellaisia viestejä, jotka viestivät provosoitumisesta. Eli multinikkihäiriköt elävät omissa fantasioissaan ja pyörittävät omaa showtaan. Lauerma ei nyt vaan pysty ymmärtämään tätä, koska hänellä ei ole riittävästi kokemusta asiasta.

[Alive]

Voi olla sellaisia, jotka keskustelevat itsensä kanssa, itse sitä tietämättä ja manipuloivat muita sekä itseänsä netissä.

[Sievä Sigismund]

Vaikuttaa sivupersoonailmiöltä.