Keskusrikospoliisi teki uhka-arvion vakavista mielenterveysongelmista kärsivästä 51-vuotiaasta miehestä syksyllä 2015. Uhka-arvion taustalla oli miehen uhkaava käytös.
- Hän on vaarallinen, vaikka osaakin esittää tervettä ja yhteiskuntakelpoista. Olen huomannut, että psykiatrien ammattiylpeys ei salli sitä, että ”ylihuolestuneet” sukulaiset antavat heille hoito-ohjeita, Iltalehden haastattelema lähisukulainen sanoo.
Sievä Sigismund kirjoitti:- Hän on vaarallinen, vaikka osaakin esittää tervettä ja yhteiskuntakelpoista. Olen huomannut, että psykiatrien ammattiylpeys ei salli sitä, että ”ylihuolestuneet” sukulaiset antavat heille hoito-ohjeita, Iltalehden haastattelema lähisukulainen sanoo.
Niuvanniemen ylilääkäri Kari Ojala: Laitospaikkoja tarvitaan lisää – ”Ei ole realismia, että kaikki voitaisiin hoitaa avohoidossa”
Helsingin perjantainen yliajotapaus on nostattanut keskustelun mielenterveyspalveluista.
Minna Passi HS
Julkaistu: 31.7. 15:10
Etenkin kunnalliselle puolelle tarvitaan lisää pitkäaikaiseen mielenterveyskuntoutukseen soveltuvia laitospaikkoja, sanoo valtion mielisairaalan Niuvanniemen ylilääkäri Kari Ojala.
Laitoshoidon riittävyys nousi keskusteluun viikonloppuna, kun paljastui, että Helsingin yliajotapauksesta epäillyllä miehellä on ollut mielenterveysongelmia.
Mies oli määrätty tahdonvastaiseen hoitoon vuonna 2004, kun hän oli sytyttänyt tulipalon isänsä asunnossa. Lisäksi nimettömänä pysytellyt omainen kertoi muista hoitojaksoista Iltalehden haastattelussa.
Maanantaina poliisi tiedotti, että mies on siirretty terveydenhoitoviranomaisten huostaan. Poliisi ei avannut asiaa sen tarkemmin.
Niuvanniemen ylilääkäri Kari Ojala ei ota kantaa yksittäistapaukseen, mutta sanoo yleisellä tasolla, että ei ole realistista, että kaikki potilaat voitaisiin hoitaa avohoidossa.
”Osa potilaista tarvitsisi pidempiaikaista sairaalahoitoa. Sellaisia paikkoja on kunnissa hirvittävän vähän. Se luo painetta siihen, että potilaita kirjoitetaan ulos liian aikaisin niin, että potilas ei ole vielä valmis tai hoitotulos ei ainakaan kanna pitkään.”
Ojala kertoo, että Niuvanniemessä ei ole tulospaineita kotiuttaa potilaita liian aikaisin. Niuvanniemessä ja Vanhan Vaasan sairaalassa hoidetaan muun muassa syyntakeettomana rikoksista tuomitut oikeuspsykiatrian potilaat.
”Jokaisen potilaan kohdalla on tavoitteena, että täältä kuntoudutaan pois. On kuitenkin myös useampia vuosikymmeniä kestäviä ja melkein elinikäisiä hoitojaksoja.”
Tyypillisesti potilas siirtyy valtion mielisairaalasta ensin tahdosta riippumattomaan hoitoon kotikuntansa psykiatriseen sairaalaan, kun potilas on Niuvanniemessä edistynyt riittävästi.
Kotikunnassa tehdään potilaalle avohoidon suunnitelma, kun vapautuminen tulee ajankohtaiseksi.
Vapautuessaan oikeuspsykiatrisilla potilailla on tyypillisesti valvotun avohoidon jakso. Tuolloin potilaalla on velvollisuus käydä säännöllisesti esimerkiksi erikoislääkärin vastaanotolla.
Ojala kertoo, että osa potilaista hakeutuu sairaalasta vapauduttuaan myös valvottuun tukiasumiseen, mutta se on vapaaehtoista.
Ojalan mukaan valvotun avohoidon jakson pituus vaihtelee potilaan mukaan, mutta on tyypillisesti noin vuoden mittainen. Sallitun valvontajakson pituutta ei ole säännelty tarkkaan, mutta taustalla vaikuttaa vanha ohjeistus, jonka mukaan vuosi olisi riittävä määrä.
”Nyt käytäntö alkaa hiljalleen muuttua. Silti myös lainsäädäntö kaipaisi uudistusta”, Ojala kertoo.
Ojalan mukaan oikeuspsykiatrian potilaiden valvottu avohoito olisi hyvä saada kirjattua mielenterveyslakiin ja se tulisi ottaa hoitomuodoksi laitoshoidon oheen.
Ojalan mukaan jossain tapauksissa sairaalahoito voitaisiin korvata kokonaan valvotulla avohoidolla, jolloin sekä potilas että yhteiskunta hyötyisivät.
”Se todennäköisesti vähentäisi rikollista käyttäytymistä ja sairaalahoidon tarvetta. Ainakin tietyissä tapauksissa”, Ojala sanoo.
Lisäksi valvottua avohoitoa pitäisi nykyistä enemmän jatkaa joidenkin potilaiden kohdalla jopa vuosien ajan sairaalahoidosta vapautumisen jälkeen.
”Potilas on aika pian psykiatrisen hoidon päättymisen jälkeen itsensä varassa. Jos potilas laiminlyö lääkkeensä tai alkaa käyttää päihteitä, siinä on riskipaikka. Pystyykö avohoito ottamaan kiinni ja lähettämään eteenpäin?” Ojala pohtii.
Myös siihen pitäisi reagoida pidemmällä laitoshoidolla, jos lyhyemmät hoitojaksot alkavat toistua aiemmin oikeuspsykiatrian potilaana olleella.
”Kyllä sen pitäisi vaikuttaa riskiarvioon. Pitäisi olla mahdollisuus ottaa pidemmälle kuntouttavalle jaksolle joko kunnalliselle puolelle tai jopa valtion mielisairaalaan.”
”Ymmärrän, että yksilönvapautta arvostetaan ja kunnioitetaan, mutta se ei ole ihan koko totuus kumminkaan. Jos ongelmia alkaa olla, niihin pitäisi uskaltaa rohkeasti puuttua ja katsoa kokonaisuutta”, Ojala summaa.
Psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma kertoo, että Niuvanniemen ja Vanhan Vaasan sairaaloissa syyntakeettomina hoidettujen oikeuspsykiatristen potilaiden tekemät uusintarikokset ovat kuitenkin harvinaisia.
Hoitotulokset ovat oikeuspsykiatriassa Lauerman mukaan hyviä, mutta Lauermakin on huolissaan siitä, onko kuntapuolella tarpeeksi resursseja auttamaan häiriintyneitä ihmisiä, jotka eivät pysty sitoutumaan avohoitoon.
”Psykoottisten vankien määrä on noussut kohtuuttomasti ja yritämme selvittää, mistä se johtuu. Tutkimme asiaa parhaillaan ja syksyllä tiedämme enemmän”, Lauerma kertoo.
Mirri kirjoitti:Sievä Sigismund kirjoitti:- Hän on vaarallinen, vaikka osaakin esittää tervettä ja yhteiskuntakelpoista. Olen huomannut, että psykiatrien ammattiylpeys ei salli sitä, että ”ylihuolestuneet” sukulaiset antavat heille hoito-ohjeita, Iltalehden haastattelema lähisukulainen sanoo.
Lähisukulaiset toivottavasti ymmärtävät, että lakipykälät velvoittavat psykiatreja, eivätkä he voi laittaa potilaita 'pakkohoitoon' sukulaisten tahdon mukaan. Ei Suomessa ole mitään paikkaa, johon arvaamattomasti ja toisia ihmisiä kohtaan aggressiivisesti käyttäytyvät mt-ongelmaiset ihmiset voitaisiin laittaa talteen.
m-vaiva kirjoitti:Jos tämä teko katsottaisiin terrostiteoksi ja lähisukulaiset olisivat ilmoittaneet polisiille suunnitelmista, mies olisi alta aikayksikön otettu kiinni ja pantu vankilaan. Ennen tekoa. Sukulaiset tekivät tyhmästi, kun puhuivat mielisairaudesta, koska Suomessa mielisairaat ovat suojeltu kansanryhmä.
Sosiaali- ja terveysministeriössä on parhaillaan valmisteilla lakikokonaisuus, johon kuuluvat mielenterveyslain lisäksi päihdehuoltolaki ja itsemääräämisoikeuteen liittyvä lainsäädäntö.
Helsingissä tapahtunut yliajo on vahvistanut käsitystä siitä, että psykiatriseen hoitoon liittyvä lainsäädäntö on perattava läpi, katsoo perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.).
Sosiaali- ja terveysministeriössä on parhaillaan valmisteilla lakikokonaisuus, johon kuuluvat mielenterveyslain lisäksi päihdehuoltolaki ja itsemääräämisoikeuteen liittyvä lainsäädäntö.
Asiantuntijat eivät ole niinkään arvostelleet lainsäädäntöä, vaan heidän mielestään psykiatrisen avohuollon palvelut eivät toimi riittämättömien resurssien takia.
– Psykiatrinen avohoito on selvästi aliresursoitua, sanoo Psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma STT:lle.
Lauerma sanoo, että sairaalapaikkoja on asteittain vähennetty viidennekseen 1990-luvulta lähtien.
– Samaan aikaan avohoitoa ei ole kyetty kehittämään. Olisi hiukan yllättävää, jos ongelmia ei ilmenisi.
Paluu Psykologiaa ja psykopatologiaa
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 12 vierailijaa