Kosteusvaurio-hysteria elää

Kosteusvaurio-hysteria elää

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 25.07.2017 10:17

Kosteusvaurioiden yhteys terveyshaittoihin on yhä epäselvä – lääkäritkin pelkäävät leimautuvansa puhuessaan homeoireistaan Kosteusvaurio myrkyttää sisäilmaa, mutta yhteys terveyshaittoihin ei ota varmistuakseen. Tämä on saanut monet lääkärit epäilemään oireita psyko-somaattisiksi. (Tilaajille) - Mari Heikkilä 25.7.2017 2:00, päivitetty 6:56 http://www.hs.fi/tiede/art-2000005301980.html

OPETTAJA yritti palata töihin, päätyi kuuden tunnin jälkeen sairaalaan. Hoasin homeinen asunto sairastutti koko perheen – Yskin niin kovaa, että minulta murtui kylkiluu. Peijaksen sairaalassa kärsitään home- ja kosteusoireista – Työntekijöiden mukaan asiasta on kielletty puhumasta. Tässä muutamia lööppejä Helsingin Sanomista.
Kosteusvauriot koskettavat kaikkia. Jokainen tietää ainakin yhden koulun tai muun julkisen rakennuksen, jossa epäillään kosteusvauriota. Suurimmalla osalla on tuttuja, jotka kertovat oireilevansa kosteusvauriorakennuksessa. Monet oireilevat myös itse.
Aihe herättää kiivasta keskustelua. Oireista ja syistä liikkuu monenlaisia huhuja ja teorioita. Lääkärit ovat erimielisiä, niin myös tutkijat. Mitä siis oikein tiedetään kosteusvaurioiden terveysvaikutuksista – ja mitä ei?

Kosteus herättää mikrobit

LÄHDETÄÄN liikkeelle siitä, mistä tutkijat ovat samaa mieltä. Rakennuksen kosteusvaurio on terveysriski. Tätä ei kiistä kukaan. Kosteusvaurio lisää hengitystieoireilua ja astmaa. Näin todetaan muun muassa Maailman terveysjärjestön WHO:n raportissa ja tuoreissa suomalaisissa Käypä hoito -suosituksissa.
Asunnon liiallinen kosteus parantaa mikrobien elinmahdollisuuksia. Tämä johtuu siitä, että kaikki eliöt tarvitsevat vettä – ja siellä missä on vettä, on aina myös elämää. Kuivissa oloissa mikrobit pysyttelevät lepotilassa, esimerkiksi itiöinä. Kosteat rakenteet tarjoavat niille mahdollisuuden kasvaa. Mikrobeille kelpaa elinympäristöksi melkein mikä tahansa: kipsi- tai lastulevy, puu, eriste, muovimatto, betoni, tiili ja niin edelleen.
Tutkimuksissa kosteusvaurioista on löytynyt niin homeita, bakteereja, hiivoja kuin ameboja. Kosteus suosii myös pölypunkkeja.
Viime vuosikymmeninä tutkijat ovat ahkerasti tunnistaneet mikrobien tuottamia myrkkyjä, toksiineja, joiden on epäilty johtavan kosteusvaurio-oireisiin. Niitä tunnetaan jo satoja. Monet myrkyistä ovat todella pahoja. Tästäkin tutkijat ovat samaa mieltä.
Yksimielisiä tutkijat ovat myös siitä, että vain pienen osan hometalo-oireilusta selittää homeallergia. Ja siitä, että kosteusvauriot pitää korjata jo rakennuksen kestävyydenkin vuoksi.
Melko paljon siis tiedetään. Silti tilanne on kaikkea muuta kuin selvä.

Tutkija ei voi oireilla

TYÖ­TER­VEYS­HUOLLON ja ympäristö­lääke­tieteen profes­sori Tuula Putus huokaa. Istumme Turun yliopiston bio­kemian laitoksen labora­toriossa. Juttua valmistel­lessani kysyin Putukselta, tietäisikö hän lääkäriä tai alan tutkijaa, joka olisi itse sairastunut kosteusvaurion vuoksi ja voisi kertoa tarinansa.
”Tiedän montakin”, Putus vastasi. ”Osa heistä on joutunut vaihtamaan työpaikkaa. Nyt on vain niin, etteivät he suostu puhumaan asiasta julkisesti. He eivät halua puhua kosteusvaurioista edes yleisellä tasolla, saati kertoa omia kokemuksiaan.”
Kosteusvaurioihin liittyy piirre, joka on tuttu psykiatrisista sairauksista: monet eivät tuo oirehdintaansa ilmi, koska pelkäävät leimautumista. Putuksen mukaan syynä on se, että osa lääkäreistä ja tutkijoista kohtelee sairastuneita hysteerikkoina ja pitää kosteusvaurio-oireita psykosomaattisina.
”Jos tutkija tai lääkäri kertoisi avoimesti kärsivänsä kosteusvaurio-oireista, hän menettäisi uskottavuuttaan. Se on kuin panisi foliohatun päähän”, Putus sanoo ja myöntää, että reagoi itse toisinaan tutkiessaan pölyisiä hometaloja.
Miten tähän on tultu? Jos tutkijat ovat kerran yksimielisiä siitä, että kosteusvaurio voi aiheuttaa hengitystieoireita ja astmaa, miksi ihmiset leimautuvat luulotautisiksi?

Syntyy hankala cocktail

KIISTAKAPULOITA on useita. Suurin erimielisyys tutkijoiden välillä vallitsee siitä, altistuvatko ihmiset kosteusvauriorakennuksissa niin merkittävästi, että se selittää oirehdinnan. Asbestin ja radonin haitalliset terveysvaikutukset oli aikoinaan melko helppo osoittaa todeksi, koska kyseessä oli kummassakin tapauksessa yksi, mitattavissa oleva yhdiste ja selvä sairaus.
Kosteusvauriosta tutkijat eivät vielä kunnolla tiedä, mikä on vaikutusmekanismi ja mikä altiste. Lisäksi kosteusvauriot ovat erilaisia.
Epäiltyjä on iso joukko: kosteusvauriomikrobit itse, niiden itiöt, mikrobien tuottamat toksiinit, niistä irtoavat hajoamishiukkaset ja pölypunkit. Toisaalta mikrobit hajottavat rakennusmateriaaleja, jolloin niistä voi irrota hiukkasia ja kemikaaleja.
Kyse voi olla myös edellä mainittujen ainesten seoksesta, hometalo-cocktailista. Kuopiolaistutkijat osoittivat viime vuonna, että suomalaisissa kosteusvauriotaloissa yleisesti esiintyvät mikrobit ja toksiinit voimistavat toistensa haitallisia vaikutuksia. Tätä testattiin ihmisen makrofagisoluissa, jotka käynnistävät tulehduksia hengitysteissä. Yhteisvaikutus tuli esiin jo hyvin pienillä pitoisuuksilla.

Siedätys ei onnistu

TOINEN iso kysymysmerkki ovat ihmisten oireet. Ne ovat epämääräisiä ja vaihtelevat yksilöstä toiseen. Osa samoissa tiloissa oleskelevista oirehtii, osa ei. Tutkijat eivät ole pystyneet kehittämään verikoetta tai muuta laboratoriotestiä, jolla voitaisiin todeta, että ihminen on altistunut kosteusvauriolle.
Vaikka astma on osoitettavissa oleva sairaus, sitäkin on useimmiten vaikea todistaa kosteusvaurion seuraukseksi. Ainoa keino ovat pef-mittaukset, puhallustestit. Niissä potilaan uloshengityksen huippuarvoja seurataan päivän mittaan eri tiloissa.
Potilailta voidaan tutkia myös home- tai pölypunkkiallergiaa. Testeissä käytetään kuitenkin tyypillisesti neljää homeallergeenia, vaikka niitä on luokiteltu yli sata. Jotkut tutkijat ovatkin epäilleet, että homeallergiat saattavat olla oletettua yleisempiä. Tutkimusten perusteella arviot yleisyydestä vaihtelevat 5:n ja 20 prosentin välillä.
Jos potilaalla on homeallergia, siedätys voisi periaatteessa toimia, kuten siitepöly- tai ampiaisallergioissa. Tätä on jo maailmalla testattukin muun muassa Alternaria-sukuisilla homeilla, mutta vaisulla menestyksellä. Siedättäminen ei ole onnistunut, ja kokeita on jouduttu keskeyttämään haittavaikutusten vuoksi. Homeista on vaikea tehdä tehokkaita mutta turvallisia siedätysuutteita. Usein ne ovat liian myrkyllisiä.
Sietokykyä ei paranna sekään, että oleilee kosteusvauriorakennuksessa. Se auttaa yhtä vähän kuin koivuallergikkoa ulkoilu siitepölyaikaan.
Kun astmaatikot ja allergikot on suljettu pois, jää jäljelle suuri joukko suomalaisia, jotka oirehtivat kosteusvauriorakennuksessa. Heille lääkärit eivät voi toistaiseksi antaa diagnoosia. Tarjolla on vuonna 2015 diagnoosijärjestelmään perustettu uusi alaluokka R68.81: Jatkuva tai toistuva poikkeuksellinen herkkyys ympäristön tavanomaisille tekijöille. Se ei ole sairaus.

Luotettava tieto puuttuu

PROFES­SORI, immu­nologi Harri Alenius vastaa puheluun Tuk­holmasta, missä hän työskentelee Karo­liinisen insti­tuutin profes­sorina. Hän nimeää ongel­maksi sen, ettei kosteus­vaurio-oireilun syistä ole luotet­tavaa tietoa.
Laboratorio-oloissa kosteusvauriomikrobit ja niiden toksiinit kyllä aiheuttavat tulehduksia soluissa ja koe-eläimissä, mutta tilanne on keinotekoinen.
”Haasteena on saada laboratorio-olot vastaamaan altistumista kosteusvauriokohteissa, joissa mikrobien ja toksiinien pitoisuudet ovat lähes poikkeuksetta erittäin pieniä”, Alenius sanoo.
Fysiologista selitystä yritettiin hakea viime vuonna julkaistussa Työterveyslaitoksen, Biotekniikan instituutin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteishankkeessa – laihoin tuloksin.
Tutkimukseen osallistui oireilevia ja oireilemattomia opettajia niin terveistä kuin kosteuden vaurioittamista kouluista. Kaikilta otettiin veri- ja solunäytteitä, ja niistä etsittiin sekä altistukseen viittaavia merkkiaineita että poikkeavaa geenitoimintaa, sillä sairaus näkyy yleensä geeneissä. Merkkiaineita ei havaittu, eivätkä oireilevien ja oireilemattomien geeniprofiilit juuri eronneet.
Kun kaikkien koulujen tulokset koottiin tilastollisesti yhteen, löytyi vain yksi poikkeus. Homekoulujen opettajilla erään serotoniinigeenin toiminta oli muuttunut. Geeni kytkeytyy keskushermoston häi­riöihin, kuten masennukseen ja ahdistukseen. Ero ei kuitenkaan varmistunut suuremmassa potilasjoukossa.
Kukaan ei siis ole toistaiseksi osoittanut, että mikrobien tai toksiinien ja ihmisten oireilun välillä vallitsee syy - seuraussuhde.
Tähänastisten tutkimusten perusteella Alenius katsoo, että kosteusvauriot aiheuttavat lähinnä ärsytysoireita ja jossain määrin pahentavat astman oireita. Psykologisilla tekijöillä saattaa olla suurempi merkitys kuin on kuviteltu.
Aleniuksen mukaan ei ole ihme, että oireilu Suomessa on niin laajaa, sillä asia on jatkuvasti esillä mediassa. On luonnollista, että ihmiset huolestuvat.
”Syytä vakavan sairauden pelkoon ei ole. Potilaiden oireet pitää kuitenkin hoitaa asianmukaisesti, ovat ne seurausta mistä tahansa – ja kosteusvauriot pitää korjata.”

Tietoa on riittävästi

TUULA Putuksen mielestä on turha pohtia, miten suuri osuus oirehdinnasta on psykologista – eikä psykologiaa ainakaan saa käyttää syynä huonoon hoitoon.
”Jotkut epäilevät sairastavansa syöpää ja ovat siksi peloissaan, eikä heitäkään jätetä hoitamatta. Jos potilaalla on turhia pelkoja, kyllä hän rauhoittuu parhaiten sillä, että lääkäri tutkii hänet kunnolla.”
Putuksen mukaan kosteusvauriomikrobien kyvyistä aiheuttaa sairauksia on tietoa jo riittävästi. Eläin- ja solukokeita on kertynyt 1940-luvulta lähtien.
”Ei kissan keuhkosoluilla laboratoriomaljassa varmasti ole minkäänlaista sielunelämää tai luulotautia.”
Homeiden aiheuttamat infektiot, myrkytykset, keuhkotulehdukset ja allerginen alveoliitti eli homepölykeuhko ovat vanhoja tuttuja maataloudessa ja eläinlääketieteessä. Jo yli 60 vuotta sitten havaittiin, että kosteissa heinissä ja pehkuissa viihtyvä kosteusvauriomikrobi Stachybotrys chartarum aiheutti hevosille vaikeita oireita ja jopa tappoi niitä. Kosteusvaurioista niin ikään tuttu Aspergillus fumigatus johtaa nykyäänkin suuriin menetyksiin siipikarjatiloilla ja voi aiheuttaa keuhko- ja poskiontelotulehduksia ihmisillä.
Toisaalta vasta-argumentti löytyy helposti: pölyinen maatalousympäristö on eri asia kuin koulurakennus tai toimisto.
Voimmeko mitenkään tietää, esiintyykö rakennuksen sisäilmassa niin paljon homemyrkkyjä tai muita altisteita, että ne voivat sairastuttaa ihmisen?

Myrkkyjä testataan jo

KATSOMME Turun yliopiston tohtoritutkijan, biokemisti Janne Atosuon kanssa luminometrin kuvaruutua. Menossa on koe, jossa testataan, miten huonepölyn myrkyt vaikuttavat Escherichia coli lux -bakteeriin. Osa näytteistä hohtaa vihreinä. Joidenkin valo on himmentynyt tai kokonaan sammunut.
Kyseinen kolibakteerikanta on muokattu. Sen perimään on lisätty lux-geeni. Sen ansiosta bakteeri tuottaa vihreää valoa – kunnes altistuu myrkyille, nääntyy ja kuolee.
Menetelmä mittaa näytteen kokonaistoksisuutta. Se ei erottele, mikä huonepölyssä on niin myrkyllistä, että bakteerit menehtyvät. Tutkittavat pölynäytteet on kerätty useista paikoista kosteusvauriorakennuksesta. Niistä on tehty laimennussarjat, jotta nähdään, miten valontuotanto asteittain hiipuu. Laboratoriokokeen tulos on valmis parissa tunnissa.
Atosuo uskoo, että menetelmää voitaisiin hyödyntää kosteusvauriokorjausten priorisoinnissa.
”Toivomme, että tulevaisuudessa voimme sanoa, mitkä rakennukset vaativat välitöntä korjausta ja missä vaurio on niin vähäinen, että korjaaminen voi hetken odottaa.”
Samantyyppistä testiä kosteusvauriotalojen myrkyllisyyden tutkimiseen on jo pidempään kehittänyt Helsingin yliopiston mikrobiologian emeritaprofessori Mirja Salkinoja-Salonen. Hänen menetelmänsä osoittaa, miten sian siittiöt menettävät liikkuvuutensa, kun ne kärsivät myrkyistä.
Tammikuussa 2017 Salkinoja-Salonen kollegoineen julkaisi lupaavia tuloksia 15 koulua ja 232 opettajaa käsittäneestä tutkimuksesta. Niiden perusteella opettajat oirehtivat enemmän luokkahuoneissa, joista kerätyt pölynäytteet kurittivat sian siittiöitä pahiten. Testi siis osoitti yhteyden oirehdinnan ja pölyn myrkyllisyyden välillä.
Tutkijat ovat löytäneet myös menetelmiä, joilla kosteusvauriomikrobien toksiineja voi havaita pölynäytteistä. Kuopion yliopistossa myrkkyjä etsitään massaspektrometrialla, ja samantyyppisiä menetelmiä kehitetään Yhdysvalloissa ja Ruotsissa.
Mittausmenetelmiä saattaa siis olla näköpiirissä. Tosin tähänkin liittyy kiistoja. Ei ole yksimielisyyttä siitä, miten kannattaa mitata ja mitä.

Yhdessä vaikutus vahvistuu

EI riitä, että hometaloista löytyy myrkyllistä pölyä. Pitäisi myös määrittää raja-arvot eli selvittää, miten paljon on liikaa. Sitä varten pitäisi ymmärtää, mitä ihmiselimistössä tapahtuu.
Koska tieto on vajavaista, voidaan vain spekuloida.
On mahdollista, että kosteusvaurio-oireilu johtuu tavanomaisesta ärsytysmekanismista. Hometalon pöly voi ärsyttää hengitysteitä ja aiheuttaa lievän tulehdusreaktion samaan tapaan kuin liikenteen epäpuhtaudet tekevät. Ilman tunkkaisuus, suuri hiilidioksidipitoisuus ja muut ilmastointiin liittyvät ongelmat voivat lisätä oireita.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava tutkija Anne Hyvärinen uskoo, että kyse on monen tekijän yhteisvaikutuksesta.
”Todennäköisesti oirehdintaan vaikuttavat sisäilman mikrobit ja toksiinit yhdessä, mutta myös henkilön yksilölliset ominaisuudet, immunologinen tila, herkkyys ja perimä.”
Syytä on haettu myös ilmastosta, pitkästä kylmästä talvesta, koska kosteusvaurio-oireilu on Suomessa erityisen yleistä. Normaalisti ulkoilma on tulvillaan erilaisia siitepölyjä, homeita ja itiöitä. Useimmissa muissa maissa näin on läpi vuoden, mutta meillä ulkoilman mikrobialtisteet katoavat lumen tultua lähes tyystin. On mahdollista, että tämä herkistää elimistön puolustusjärjestelmää. Tilannetta ei paranna se, että hengityselimet joutuvat talvisin muutenkin koville kuivan huoneilman ja pakkasten vuoksi.
Hyvärinen on sitä mieltä, että iso osa suomalaisista saa oireita syystä, ei vain pelon vuoksi. Hän paljastaa, että hänellä itsellään on ammattiastma. Hän on saanut sen kosteusvauriomikrobeja tutkiessaan. Hyvärinen ei koe, että häntä olisi kosteusvaurioyhteyden vuoksi leimattu tai että hänen asiantuntijuuttaan olisi mitenkään kyseenalaistettu.
”En ole koskaan vältellyt puhumasta aiheesta. Tuttavat jopa hyödyntävät minua ’homekoirana’, kun ovat vaihtamassa asuntoa.”

Luvassa sormenjälkiä

HYVÄRINEN on tulevaisuuden suhteen toiveikas. Hän on viime vuosikymmeninä nähnyt, miten paljon alalla on menty eteenpäin – siitäkin huolimatta, että moni iso asia on yhä auki. Hän uskoo, että ongelmavyyhdit avautuvat yksi kerrallaan.
Hyvärisen mukaan yhden kiinnostavan välineen asian selvittämiseen tarjoaa uuden sukupolven sekvensointi eli nsg, next generation sequencing.
Tässä menetelmässä tutkijat keräävät huoneesta näytteitä, eristävät niistä dna:n ja tutkivat rakennuksen koko mikrobikoostumuksen. Parhaimmillaan yhdysvaltalaistutkijat ovat pystyneet jäljittämään, kuka on käynyt huoneessa ja missä kohtaa. Jokaisella ihmisellä on näet oma mikrobiomi samaan tapaan kuin sormenjälki, ja pudotamme bakteereita jatkuvasti ympäristöömme.
Parhaillaan Hyvärinen selvittää kollegoineen menetelmän käyttöä suomalaisten kosteusvauriorakennusten tutkinnassa.
”Selvitämme eri rakennusten mikrobikoostumuksia. Se tuo uutta tietoa siitä, mille mikrobeille altistumme ja mikä on niiden merkitys terveydelle. Voimme myös tutkia, millaisia aineenvaihduntatuotteita mikrobit valmistavat.”
Toiveena on kehittää menetelmä, jolla voitaisiin saada vihiä myös kosteusvaurion sijainnista, hieman samaan tapaan kuin homekoira saa hajuaistillaan.

Taloja osataan jo hoitaa

VAIKKA ihmisten oireita ei vielä kunnolla ymmärretä, taloja osataan jo parantaa. Näin sanoo sisäilma-asiantuntija, mikrobiologi Titta Manninen Vahanen Rakennusfysiikasta. Hän on kyllästynyt tilanteen surkutteluun Suomessa. Tiedepuolen kiistoista huolimatta rakennusalalla asiat edistyvät.
”Ei tämä ole mikään ratkaisematon ongelma. Ei meillä ole enää pulaa tiedosta.”
Mannisen mielestä rakennusalan yhteistyö sujuu hyvin. Ympäristöministeriön vuonna 2009 käynnistämä Hometalkoot-ohjelma vei asioita eteenpäin. Mukana oli satoja alan asiantuntijoita, ja tulokseksi saatiin hyvät yhteiset ohjeet talojen tutkimisesta ja korjaamisesta. Vuonna 2015 asumisterveysasetus vielä loi pätevyysvaatimukset alan toimijoille, joten nykyisin kouluja, päiväkoteja ja sairaaloita tutkivalla on alan erikoiskoulutus.
Ammattilaiset havaitsevat jo rakennekuvien ja esitietojen perustella rakennuksen riskikohdat. Siitä edetään tarpeen mukaisiin tutkimuksiin, kuten kosteuden, ilmanvaihdon toimivuuden ja kemiallisten epäpuhtauksien kartoitukseen. Yleensä tilanne selviää rakenteita avaamalla.
”Eihän kirurgikaan tee töitä, jos ei avaa potilasta”, Manninen vertaa.
Sisäilmakeskuksen rakennusterveysasiantuntija, insinööri Veli-Matti Pietarinen on Mannisen kanssa samaa mieltä: rakennusalalla on selvät sävelet siitä, miten taloja pitää korjata. Toiminta on myös entistä suoraviivaisempaa.
”Vielä kymmenen vuotta sitten rakennuksista otettiin paljon sisäilmanäytteitä, nykyisin tutkitaan suoraan rakenteita. Ja kun ongelmakohta löytyy, se korjataan nykytietämyksen mukaisesti.”
Myös asenteet ovat Pietarisen mielestä viime vuosina muuttuneet.
”Kaupungit ja kunnat haluavat selvittää ongelmat, eikä niitä enää lakaista maton alle. On kallista, jos ihmiset ovat poissa töistä sisäilmaongelmien vuoksi.”
Pietarisen mukaan rakennuksella on auton tapaan tietty tekninen käyttöikä. Sitä voidaan jatkaa peruskorjauksilla, mutta jos niitä ei tehdä riittävän ajoissa, rakenteisiin voi muodostua vaurioita. Eri asia tietenkin on, löytyykö korjaamiseen rahaa.
”Aina pitää harkita, onko korjaaminen järkevää ja miten paljon se lisää käyttöikää. Joskus on kannattavampaa purkaa ja rakentaa uusi.”

Artikkeli on julkaistu Tiede-lehden numerossa 5/2017.

Kommentit 3
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Kosteusvaurio-hysteria elää

ViestiKirjoittaja Mirri » 25.07.2017 13:15

Kuten jutussa sanotaan: taloja osataan jo hoitaa. Hoitaminen ei kuitenkaan ole ihan halpaa puuhaa, ja se vasta kalliiksi tulisi, jos ihmiset alkaisivat vaatia korvauksia terveytensä menettämisestä. Niinpä on edullista se, että pidetään yllä sopivasti epätietoisuutta; kun ei voida varmasti sanoa ihmisten sairastelun johtuvan sisäilmaongelmista, ei tarvitse pelätä korvausvaatimuksia. Ei esimerkiksi kunnilla ole varaa siihen, että ne kustantavat vaurioituneiden rakennustensa hoitamista ja lisäksi joutuisivat maksamaan korvauksia terveytensä menettäneille ihmisille.

Hysteria tosiaan elää, jos rakennusten kosteusvaurioiden vuoksi sairastuneet lääkärit pitävät suunsa kiinni pelätessään leimautuvansa hulluiksi. Raha on uskomaton mahti; se jos mikä synnyttää hysteriaa. Pelätään niin, ettei uskalleta puhua, vaikka ammattilaisena tiedetään jopa omakohtaisesti sisäilmaongelmien aiheuttamien terveyshaittojen olevan totta.
Avatar
Mirri
 
Viestit: 21979
Liittynyt: 01.01.2012 19:18

Re: Kosteusvaurio-hysteria elää

ViestiKirjoittaja Sievä Sigismund » 25.07.2017 13:15

Ei tupakankaan terveysvaikutuksia ole vielä todistettu.

Asiat, joissa isoilla yrityksillä on taloudellisia etuja valvottavanaan, eivä tahdo selvitä millään tutkimuksilla.

Tutkijat joutuvat kinuamaan rahoitusta yrityksiltä, joten rahoittajan etujen vastaisia tuloksia ei pitäisi löytyä, muuten tutkijan ura päättyy lyhyeen.
Sievä Sigismund
 

Re: Kosteusvaurio-hysteria elää

ViestiKirjoittaja ritalin » 25.07.2017 23:31

Lääkärit ovat ainakin 1990-luvulta lähtien olleet niin vahvasti rahavallan jatkeita ja orjia, etteivät ne suostu tunnustamaan mitään sellaista, mikä on taloudellisesti sopimatonta. Kun sairaus on sopimaton, syy on potilaassa. Tällöin voidaan tarvittaessa käyttää psykiatriaa rankaisutoimenpiteenä.
ritalin
 
Viestit: 967
Liittynyt: 24.02.2017 19:23

Re: Kosteusvaurio-hysteria elää

ViestiKirjoittaja Mirri » 26.07.2017 11:32

Ritalin, ainakaan kosteusvaurioasiassa väitteesi ei pidä paikkaansa. Lääkärit ovat ainakin 90-luvulta lähtien hoitaneet vakavasti sairastuneita potilaita, ja he ovat tienneet - myös diagnosoineet - rakennusten sisäilman epäpuhtauksien (tai 'allergeenien') aiheuttamia oireita. He ovat tienneet potilaidensa oireiden liittyvän jonkin tietyn rakennuksen sisäilmaan, vaikka toki he eivät ole voineet tietää mikä rakennuksessa on ollut vialla sen aiheuttaessa niin hankalia oireita.

On aivan toinen juttu se, että lääkärit eivät välttämättä kehtaa tuoda julki, että itsekin oireilevat ja ovat ehkä peräti sairastuneetkin jonkin tietyn rakennuksen sisäilmaongelmien vuoksi.
Avatar
Mirri
 
Viestit: 21979
Liittynyt: 01.01.2012 19:18

Re: Kosteusvaurio-hysteria elää

ViestiKirjoittaja Sievä Sigismund » 30.07.2017 22:07

Tupakka, kosteusvauriot, tuulimyllyjen infraäänet. ym Miksi niitä ei saada ratkaistua?

Kyseessä on vahvojen tahojen taloudelliset edut vastakkain pienten ihmisten terveyden kanssa. Isot yritykset jyräävät niin, että valtiot eivät uskalla säätää lakeja eikä oikeusistuimet jakaa tuomioita.

Lex Nokia oli hyvä esimerkki korporaatioiden vallasta.
Sievä Sigismund
 

Re: Kosteusvaurio-hysteria elää

ViestiKirjoittaja Hilppa » 31.07.2017 20:46

Raittiissa ulkoilmassa hengittäen nautittu metsämaan mikrobien eli sädesienien tuoksu hoitaa ihmistä ja ehkäisee depressiota. Kuiva sisäilma voi pölyjen, homeiden itiöiden, uusien rakennusmateriaalien kemikaalien ja jopa patogeenisten mikrobien ja niiden erittämien toksiinien vuoksi aiheuttaa ärsytysoireita. Hyvä vaan ei liian voimakas ilmanvaihto on välttämätön sisätiloissa, mutta ongelmallinen järjestää ihanteellisesti Suomen ilmasto-olosuhteissa, koska olemme talviaikaan tottuneet hieman liian lämpimiin olosuhteisiin sisätiloissa.
Viimeksi muokannut Hilppa päivämäärä 31.07.2017 20:57, muokattu yhteensä 1 kerran
Hilppa
 

Re: Kosteusvaurio-hysteria elää

ViestiKirjoittaja Katla » 31.07.2017 20:50

Meillä on varaa oireilla ja saada hoitoa kuviteltuihin oireisiin. Muualla mailmassa tuskin kiinnitetään huomio joka pölypalloon nurkissa. Ihmeesti ne ihmiset vaan elää kaikenlaisissa mörskissä, kun ei kukaan kerro, että ihottuma nilkassa onkin tappava home altistuma.pöh.
Katla
 

Re: Kosteusvaurio-hysteria elää

ViestiKirjoittaja Hilppa » 31.07.2017 21:03

Sisäilmaongelma voi olla monen tekijän yhdysvaikutuksen aiheuttama. Hyvä sisäilman kiertojärjestelmä on tärkeä ilmasto-olosuhteissamme, kun talvella on kuiva pakkasilma ja sisäilma pidetään lämpimämpänä kuin 20 astetta. Kuiva ilma ja koneellinen ilman kierto on erittäin vaikea järjestää siten, että ihmiset eivät saisi edes pieniä haittoja, kuten kuivasilmäisyyttä, mikä sekin voi olla hyvin kiusallinen työperäinen vaiva toimistotyöläisillä.
Hilppa
 

Re: Kosteusvaurio-hysteria elää

ViestiKirjoittaja Katla » 31.07.2017 21:43

Mielestäni on aika vaikea seuloa syytä, nuhaan, silmäoireisiin, ihottumaan, yskään, pahoinvointiin, päänsärkyyn yms. Liian helposti ihmiset luulevat olevansa homeen uhreja, vaikka elinympäristö sinänsä kaikkine allergeeneineen ja saasteineen aiheuttaa enemmän sairauksia, kuin joku homepilkku.
Katla
 

Re: Kosteusvaurio-hysteria elää

ViestiKirjoittaja Sievä Sigismund » 31.07.2017 22:25

Hometaloissa ei ole kyse muutamasta homepilkusta, vaan pahimmillaan siitä, että koko talo mätänee.

Homeongelmat vähenisivät dramaattisesti mikäli rakentajat pantaisiin vastuuseen rakentamisen huonosta laadusta, joka on useimmiten homeongelmien perimmäinen syy.

Miksi sitten rakntajia ei panna vastuuseen? Koska ne ovat isoja ja varakkaita yrityksiä, jotka jakavat politikoille avokätisesti vaalitukea ja muuta hyvää.
Sievä Sigismund
 

Re: Kosteusvaurio-hysteria elää

ViestiKirjoittaja Hilppa » 31.07.2017 22:43

Rakennuttajan vastuu on 10 vuotta. Kiinteistön huollon täytyy myös olla vastuuntuntoista ja kunnollista.

Huomauttaisin, että tälläkin palstalla on kirjoittajia, jotka ovat menneet rakennuttajan tiedotushalpaan erehtyen luulemaan, että parvekkeiden tai saunojen rakennuttaminen ei olisi haluttua tai toivottua asunnonostajien näkökulmasta ja että ne tilat olisivat pois kalliista asumisneliöistä. Tosiasiassa saunojen tai parvekkeiden poisvalinta hyödyttää ainoastaan rakennuttajia lihottamalla gryndereiden pääoman tuottoprosenttia. Se, mikä ennen oli asuntotuotteessa lähes itsestäänselvyys, yritetään selittää tarpeettomaksi tai ei-haluttavaksi vain, jotta uudet tosiasiassa halvempiarvoiset saunattomat ja parvekkeettomat asunnot menisivät paremmin ja suuremmalla hinnalla kaupaksi kuin vanhat itse asiassa paremmat saunalliset ja parvekkeelliset asunnot, jotka pidetään halvempana markkinateknisistä syistä.
Hilppa
 

Re: Kosteusvaurio-hysteria elää

ViestiKirjoittaja Sievä Sigismund » 31.07.2017 22:50

Rakennuttajan, mutta ei rakentajan. Rakennuttajahan on käytännössä talon omistaja. Omistajan vastuu ulottuu vielä monta vuotta myymisen jälkeenkin, mutta rakentaja ei kanna mitään tai korkeintaan minimaalisen vastuun rakennusvirheistä. Suunnittelija ei senkään vertaa.
Sievä Sigismund
 

Re: Kosteusvaurio-hysteria elää

ViestiKirjoittaja Hilppa » 31.07.2017 22:54

Laillinen vastuu on rakentajalla/rakennuttajalla 10 vuotta. Omistaja laatii ennen kymmenvuotistarkastusta huolellisen puutelistan, jonka mukaisesti rakentaja korjaa tekemänsä virheet. Toisinaan puutelista on hyvin työläs ja kimurantti tehtävä laatia, mikä on sitten aivan eri tason ongelma ja kaataa vastuuta omistajan niskaan.
Hilppa
 

Re: Kosteusvaurio-hysteria elää

ViestiKirjoittaja Sievä Sigismund » 31.07.2017 23:10

Otetaanpa esimerkki rakentamisesta.

1. Kunta rakennuttaa hyväksi tuntemallaan rakennusfirmalla koulun, jonka rakennusbudjetti tietysti ylittyy ja kunta joutuu pulittamaan lisää.

2. Muutaman vuoden kuluttua koulu joudutaan sulkemaan homeongelmien takia, jotka todetaan niin pahoiksi, että koulu joudutaan purkamaan.

3. Kunta tilaa samalta tutulta rakennusfirmalta purku-urakan, joka tietysti maksaa maltaita, koska kyse on myrkyllisestä homeesta, johon työntekijät voivat altistua. Suojapuvut pääälle ja sillee.

4. Kunta rakennuttaa tutulla firmalla uuden koulun, joka maksaa taas maltaita.

5. Muutaman vuoden kuluttua alkaa ilmetä homeongelmia.

Suurin piirtein noin se tämän päivän arjessa menee.
Sievä Sigismund
 

Re: Kosteusvaurio-hysteria elää

ViestiKirjoittaja Hilppa » 02.08.2017 19:13

Ylläoleva Sievä S:n esimerkki rakentamisesta on oiva esimerkki, mihin vallankäyttäjien harjoittamat kaverikaupat pahimmillaan johtavat.
Hilppa
 

Re: Kosteusvaurio-hysteria elää

ViestiKirjoittaja Mirri » 02.08.2017 19:28

Hilppa kirjoitti:Rakennuttajan vastuu on 10 vuotta. Kiinteistön huollon täytyy myös olla vastuuntuntoista ja kunnollista.

Huomauttaisin, että tälläkin palstalla on kirjoittajia, jotka ovat menneet rakennuttajan tiedotushalpaan erehtyen luulemaan, että parvekkeiden tai saunojen rakennuttaminen ei olisi haluttua tai toivottua asunnonostajien näkökulmasta ja että ne tilat olisivat pois kalliista asumisneliöistä. Tosiasiassa saunojen tai parvekkeiden poisvalinta hyödyttää ainoastaan rakennuttajia lihottamalla gryndereiden pääoman tuottoprosenttia. Se, mikä ennen oli asuntotuotteessa lähes itsestäänselvyys, yritetään selittää tarpeettomaksi tai ei-haluttavaksi vain, jotta uudet tosiasiassa halvempiarvoiset saunattomat ja parvekkeettomat asunnot menisivät paremmin ja suuremmalla hinnalla kaupaksi kuin vanhat itse asiassa paremmat saunalliset ja parvekkeelliset asunnot, jotka pidetään halvempana markkinateknisistä syistä.

Hilppa, milloin on ollut mainitsemasi ennen, jolloin saunat ja parvekkeet ovat olleet kerrostaloasunnoissa lähes itsestäänselvyys; mistä vuosikymmenestä alkaen?

Tässä yksi vilkas saunakeskustelu vuodelta 2016; Hei kerrostalossa asuva, onko se asuntokohtainen sauna niin tärkeä?:
http://www.vauva.fi/keskustelu/2731133/ ... 1481127935
Viimeksi muokannut Mirri päivämäärä 02.08.2017 19:38, muokattu yhteensä 1 kerran
Avatar
Mirri
 
Viestit: 21979
Liittynyt: 01.01.2012 19:18

Re: Kosteusvaurio-hysteria elää

ViestiKirjoittaja Hilppa » 02.08.2017 19:37

Mirri kirjoitti:
Hilppa kirjoitti:Rakennuttajan vastuu on 10 vuotta. Kiinteistön huollon täytyy myös olla vastuuntuntoista ja kunnollista.

Huomauttaisin, että tälläkin palstalla on kirjoittajia, jotka ovat menneet rakennuttajan tiedotushalpaan erehtyen luulemaan, että parvekkeiden tai saunojen rakennuttaminen ei olisi haluttua tai toivottua asunnonostajien näkökulmasta ja että ne tilat olisivat pois kalliista asumisneliöistä. Tosiasiassa saunojen tai parvekkeiden poisvalinta hyödyttää ainoastaan rakennuttajia lihottamalla gryndereiden pääoman tuottoprosenttia. Se, mikä ennen oli asuntotuotteessa lähes itsestäänselvyys, yritetään selittää tarpeettomaksi tai ei-haluttavaksi vain, jotta uudet tosiasiassa halvempiarvoiset saunattomat ja parvekkeettomat asunnot menisivät paremmin ja suuremmalla hinnalla kaupaksi kuin vanhat itse asiassa paremmat saunalliset ja parvekkeelliset asunnot, jotka pidetään halvempana markkinateknisistä syistä.

Hilppa, milloin on ollut mainitsemasi ennen, jolloin saunat ja parvekkeet ovat olleet kerrostaloasunnoissa lähes itsestäänselvyys; mistä vuosikymmenestä alkaen?

Lähes tarkoittaa Mirri lähes. Parvekkeita ja jopa saunoja tehtailtiin 80-luvulta ja parkekkeita jopa 70-luvulta lähtien. Nyt ollaan tultu käänteeseen, jolloin niitä ei enää voida sanoa tehtailtavan.
Hilppa
 

Re: Kosteusvaurio-hysteria elää

ViestiKirjoittaja Mirri » 02.08.2017 19:42

Eli moni vanhaa ja arvokasta kerrostaloasuntoa esimerkiksi Helsingistä halajava on valmis maksamaan maltaita saunattomasta ja usein myös parvekkeettomasta kerrostalokodista.

(19:56)
Oikotie.fi - asunnonmyyntisivustolta selviää, että vain kolmasosassa helsinkiläisistä tällä hetkellä myynnissä olevista kerrostaloyksiöistä ja -kaksioista on sauna. Rajasin haun hissillisiin kerrostaloihin ja jätin uudiskohteet pois, joten otos sisältää monen ikäisiä ja monen hintaisia asuntoja.
Avatar
Mirri
 
Viestit: 21979
Liittynyt: 01.01.2012 19:18

Re: Kosteusvaurio-hysteria elää

ViestiKirjoittaja Hilppa » 02.08.2017 20:04

Mirri kirjoitti:Eli moni vanhaa ja arvokasta kerrostaloasuntoa esimerkiksi Helsingistä halajava on valmis maksamaan maltaita saunattomasta ja usein myös parvekkeettomasta kerrostalokodista.

(19:56)
Oikotie.fi - asunnonmyyntisivustolta selviää, että vain kolmasosassa helsinkiläisistä tällä hetkellä myynnissä olevista kerrostaloyksiöistä ja -kaksioista on sauna. Rajasin haun hissillisiin kerrostaloihin ja jätin uudiskohteet pois, joten otos sisältää monen ikäisiä ja monen hintaisia asuntoja.

Hyvää työtä Mirri. Minusta kolmasosa on paljon. Vanhat arvoasunnot ovat oma lukunsa, niissä itsestäänselvä bonus ja statustekijä on 3m huonekorkeus ja usein lisukkeena parvekkeen lisäksi voi olla erkkeri-ikkuna, kahdet ulko-ovet tms. Hinnoittelu on monen tekijän summa, mutta sijainti kenties tärkein. Varustetasolla markkinapeliä säätelee ja pelaa selkeimmin rakennuttaja.
Hilppa
 

Seuraava

Paluu Psykologiaa ja psykopatologiaa



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 15 vierailijaa

cron