Tutkimus: Lapsena osoitettu äly povaa pitkää ikää – jo 11-vuotiaana voi ennustaa, kuinka terveenä ihminen pysyy
Ennätyslaaja brittiläinen tutkimus osoittaa, että lapsena älykkyystestissä pärjänneet elävät kauemmin kun huonommin pärjänneet ikätoverit. Aikuisiässä monet sairaudet olivat heillä muita harvinaisempia.
- Niko Kettunen 29.6.2017 21:05 http://www.hs.fi/tiede/art-2000005273350.html - Kommentit 16
ÄLYKKYYSTESTISSÄ lapsina korkeita tuloksia saaneet näyttävät elävän pidempään kuin huonommin pärjänneet.
Aiemmat tutkimukset älykkyyden ja kuolleisuuden yhteydestä ovat pääosin perustuneet varusmiesten testituloksiin, ja henkilöitä on seurattu vain keski-ikään asti. Nyt Oxfordin ja Edinburghin yliopistojen tutkijat ovat toteuttaneet ennätyslaajan tutkimuksen, jossa seurattiin 65 700 skotlantilaista miestä ja naista.
Henkilöt olivat syntyneet vuonna 1936, ja heidän elämästään ja kuolemastaan oli tietoja 79-vuotiaiksi asti.
KESÄKUUSSA 1947 lähes koko vuonna 1936 syntyneiden koululaisten ikäluokka pantiin Skotlannissa älykkyystesteihin. Tulokset olivat tutkijoille arvokasta tietoa.
British Medical Journalissa julkaistu tutkimus osoittaa, että sydänsairaudet, aivohalvaukset, hengitystiesairaudet ja tupakoinnin aiheuttamat sairaudet olivat muita harvinaisempia henkilöillä, jotka saivat 11-vuotiaina paremmat pisteet älykkyystestissä. http://www.bmj.com/content/357/bmj.j2708
Korkea älykkyysosamäärä vähensi esimerkiksi todennäköisyyttä kuolla sepelvaltimotautiin 28 prosenttia. Riski kuolla aivohalvaukseen oli 24 prosenttia pienempi kuin muilla. Vaikutus päti useisiin muihinkin sairauksiin, myös dementiaan.
YKSI tärkeä selitys ovat elämäntavat ja tupakoinnin välttäminen. Tutkijoiden mukaan se ei kuitenkaan ole koko kuva.
He arvelevat, että älykkyyteen liittyvät geenit vaikuttaisivat muullakin tapaa yleiseen terveyteen. Älykkäämmät ihmiset olisivat siis syntyjäänkin terveempiä.
Tämä vaatii kuitenkin vielä lisätutkimusta, huomauttaa kaksi ruotsalaistutkijaa BMJ:n artikkelin liitteenä olevassa kommentissa. Ruotsalaiset eivät olleet mukana tutkimuksessa. http://www.bmj.com/content/357/bmj.j2932
”Tupakointi ja sen jakautuminen eri sosiaaliluokissa voivat olla erityisen tärkeä tekijä. Jää kuitenkin nähtäväksi, liittyykö korkeampaan älykkyysosamäärään myös muita geneettisiä tekijöitä, jotka ennustaisivat pidempää ikää”, kirjoittavat tohtori Daniel Falkstedt Tukholman Karoliinisesta instituutista ja Anton Lager Tukholman epidemiologian ja yhteisölääketieteen keskuksesta.