Tutkimus sateenkaariperheistä (2017)
Sateenkaariperheiden lapsista ensimmäinen suomalaistutkimus: "Seksuaalinen suuntautuminen ei vaikuta vanhemmuuteen" Suomalaisten sateenkaariperheiden lapset ja nuoret voivat yhtä hyvin kuin ikätoverinsa, osoittaa tutkimus.
- Kotimaa Lisa Kärnä 6.6.2017 10:14, päivitetty 6:48 https://yle.fi/uutiset/3-9651767
Väestöliitto http://www.vaestoliitto.fi/?x27375=6908031
Aarnio, Kia, Kati Kallinen, Jari Kylmä, Tytti Solantaus & Anna Rotkirch (2017): http://vaestoliitto-fi-bin.directo.fi/@ ... o_korj.pdf (266 s.)
Sateenkaariperheiden lasten ja nuorten hyvinvointi ja kokemukset Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos.
T i i v i s t e l m ä (s. 3 - 4)
Suomalaisten sateenkaariperheiden lasten ja nuorten hyvinvointia ja kokemuksia on tutkittu ensimmäistä kertaa. Laaja tutkimus koostuu kolmesta osasta: 7 – 10-vuotiaiden lasten haastatteluista (n = 17), 10 – 12-vuotiaiden lasten kyselystä (n = 41) ja 13 – 18-vuotiaiden nuorten kyselystä (n = 47). Kyselytuloksia verrataan vastaavan ikäisten lasten ja nuorten hyvinvointiin hyödyntäen valtakunnallisen Kouluterveyskyselyn tuloksia.
Sateenkaariperheiden 7 – 10-vuotiaiden lasten haastattelujen perusteella heidän perhekäsityksensä on laaja. Lapsilla on lämpimät suhteet vanhempiinsa, lukuisia ystäviä, ja pääosin hyviä kokemuksia koulusta. He arvioivat mielialansa enimmäkseen iloiseksi. Sateenkaariperheessä eläminen näyttäytyy haastatelluille lapsille mutkattomana asiana, joka ei nouse erityisesti esille heidän puheessaan. Kyselytutkimusten mukaan suomalaisten sateenkaariperheiden 10 – 18-vuotiaiden lasten ja nuorten psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen hyvinvointi vaikuttavat vastaavan samanikäisten suomalaislasten ja -nuorten hyvinvointia. Heidän suhteensa vanhempiin vaikuttavat pääosin yhtäläisiltä kuin valtaväestön lapsilla ja nuorilla, kun vanhempien mahdollisen eron vaikutus huomioidaan. Samoin heillä on yhtä monia ystäviä ja vähintään yhtä myönteisiä koulukokemuksia kuin muilla. Useimmat sateenkaariperheiden lasten ja nuorten kohtaamat muut lapset ja nuoret sekä opettajat ja terveydenhuollon ammattilaiset ovat suhtautuneet heidän perheeseensä neutraalisti tai myönteisesti. Muilta sateenkaariperheessä eläviltä lapsilta ja nuorilta koetaan saatavan vertaistukea. Sateenkaariperheiden vanhemmat vaikuttavat luoneen keskimääräistä luottamuksellisemman yhteyden lapsiinsa ja nuoriinsa kuin valtaväestön vanhemmat, ja he tukevat ja kannustavat lapsiaan paljon. Hyvinvointi vaikuttaa yhtäläiseltä sukupuolivähemmistöön kuuluvien vanhempien perheissä elävien lasten ja nuorten kohdalla ja muiden sateenkaariperheiden lasten ja nuorten kohdalla.
Niistä 10 – 18-vuotiaista sateenkaariperheiden lapsista ja nuorista, jotka ovat ihastuneet tai kokeneet seksuaalista vetoa jotakuta kohtaan, kukaan ei ole ihastunut tai kokenut seksuaalista vetoa yksinomaan samaa sukupuolta olevaa ihmistä kohtaan, mutta puolet tutkimukseen osallistuneista sateenkaariperheiden 16 – 18-vuotiaista tytöistä on seksuaalisesti kiinnostunut sekä tytöistä että pojista. Sateenkaariperheiden 10 – 18-vuotiaista lapsista ja nuorista lähes puolet on kuullut ärsyttäviä kysymyksiä vanhemmistaan muilta lapsilta tai nuorilta. Kolmasosa nuorista on kuullut aikuisen sanovan loukkaavia asioita nuoren sateenkaariperheestä. Kolmasosa lapsista ja nuorista jännittää sateenkaariperheestään kertomista ja pelkää, että suhtautuminen häneen muuttuu kertomisen myötä. Kertominen vaikuttaa jännittävän erityisesti niitä, joiden sateenkaariperhe on muodostunut myöhemmin heidän elämässään.
Enemmistö 7 – 18-vuotiaista lapsista ja nuorista tuo esille myönteisiä puolia sateenkaariperheessä elämisestä tai kuvaa sitä ”ihan tavalliseksi”. Myönteisimpiä puolia sateenkaariperheessä elämisessä ovat läheiset ja paneutuvat vanhemmat sekä monimuotoisuuden ymmärtämistä lisäävä kasvatus. Sateenkaariperheessä elämisen ikävät puolet ovat ympäristön kielteiset asenteet ja mahdollinen kiusatuksi tuleminen sekä näiden pelkääminen. Sateenkaariperheiden lapset ja nuoret toivovat, että tietoa sateenkaari-aiheista lisättäisiin, moninaisuus hyväksyttäisiin paremmin, ja syrjintä lopetettaisiin.
Tutkimus toteutettiin Väestöliiton ja Sateenkaariperheet ry:n yhteishankkeena,jonka rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö.
- Kotimaa Lisa Kärnä 6.6.2017 10:14, päivitetty 6:48 https://yle.fi/uutiset/3-9651767
Väestöliitto http://www.vaestoliitto.fi/?x27375=6908031
Aarnio, Kia, Kati Kallinen, Jari Kylmä, Tytti Solantaus & Anna Rotkirch (2017): http://vaestoliitto-fi-bin.directo.fi/@ ... o_korj.pdf (266 s.)
Sateenkaariperheiden lasten ja nuorten hyvinvointi ja kokemukset Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos.
T i i v i s t e l m ä (s. 3 - 4)
Suomalaisten sateenkaariperheiden lasten ja nuorten hyvinvointia ja kokemuksia on tutkittu ensimmäistä kertaa. Laaja tutkimus koostuu kolmesta osasta: 7 – 10-vuotiaiden lasten haastatteluista (n = 17), 10 – 12-vuotiaiden lasten kyselystä (n = 41) ja 13 – 18-vuotiaiden nuorten kyselystä (n = 47). Kyselytuloksia verrataan vastaavan ikäisten lasten ja nuorten hyvinvointiin hyödyntäen valtakunnallisen Kouluterveyskyselyn tuloksia.
Sateenkaariperheiden 7 – 10-vuotiaiden lasten haastattelujen perusteella heidän perhekäsityksensä on laaja. Lapsilla on lämpimät suhteet vanhempiinsa, lukuisia ystäviä, ja pääosin hyviä kokemuksia koulusta. He arvioivat mielialansa enimmäkseen iloiseksi. Sateenkaariperheessä eläminen näyttäytyy haastatelluille lapsille mutkattomana asiana, joka ei nouse erityisesti esille heidän puheessaan. Kyselytutkimusten mukaan suomalaisten sateenkaariperheiden 10 – 18-vuotiaiden lasten ja nuorten psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen hyvinvointi vaikuttavat vastaavan samanikäisten suomalaislasten ja -nuorten hyvinvointia. Heidän suhteensa vanhempiin vaikuttavat pääosin yhtäläisiltä kuin valtaväestön lapsilla ja nuorilla, kun vanhempien mahdollisen eron vaikutus huomioidaan. Samoin heillä on yhtä monia ystäviä ja vähintään yhtä myönteisiä koulukokemuksia kuin muilla. Useimmat sateenkaariperheiden lasten ja nuorten kohtaamat muut lapset ja nuoret sekä opettajat ja terveydenhuollon ammattilaiset ovat suhtautuneet heidän perheeseensä neutraalisti tai myönteisesti. Muilta sateenkaariperheessä eläviltä lapsilta ja nuorilta koetaan saatavan vertaistukea. Sateenkaariperheiden vanhemmat vaikuttavat luoneen keskimääräistä luottamuksellisemman yhteyden lapsiinsa ja nuoriinsa kuin valtaväestön vanhemmat, ja he tukevat ja kannustavat lapsiaan paljon. Hyvinvointi vaikuttaa yhtäläiseltä sukupuolivähemmistöön kuuluvien vanhempien perheissä elävien lasten ja nuorten kohdalla ja muiden sateenkaariperheiden lasten ja nuorten kohdalla.
Niistä 10 – 18-vuotiaista sateenkaariperheiden lapsista ja nuorista, jotka ovat ihastuneet tai kokeneet seksuaalista vetoa jotakuta kohtaan, kukaan ei ole ihastunut tai kokenut seksuaalista vetoa yksinomaan samaa sukupuolta olevaa ihmistä kohtaan, mutta puolet tutkimukseen osallistuneista sateenkaariperheiden 16 – 18-vuotiaista tytöistä on seksuaalisesti kiinnostunut sekä tytöistä että pojista. Sateenkaariperheiden 10 – 18-vuotiaista lapsista ja nuorista lähes puolet on kuullut ärsyttäviä kysymyksiä vanhemmistaan muilta lapsilta tai nuorilta. Kolmasosa nuorista on kuullut aikuisen sanovan loukkaavia asioita nuoren sateenkaariperheestä. Kolmasosa lapsista ja nuorista jännittää sateenkaariperheestään kertomista ja pelkää, että suhtautuminen häneen muuttuu kertomisen myötä. Kertominen vaikuttaa jännittävän erityisesti niitä, joiden sateenkaariperhe on muodostunut myöhemmin heidän elämässään.
Enemmistö 7 – 18-vuotiaista lapsista ja nuorista tuo esille myönteisiä puolia sateenkaariperheessä elämisestä tai kuvaa sitä ”ihan tavalliseksi”. Myönteisimpiä puolia sateenkaariperheessä elämisessä ovat läheiset ja paneutuvat vanhemmat sekä monimuotoisuuden ymmärtämistä lisäävä kasvatus. Sateenkaariperheessä elämisen ikävät puolet ovat ympäristön kielteiset asenteet ja mahdollinen kiusatuksi tuleminen sekä näiden pelkääminen. Sateenkaariperheiden lapset ja nuoret toivovat, että tietoa sateenkaari-aiheista lisättäisiin, moninaisuus hyväksyttäisiin paremmin, ja syrjintä lopetettaisiin.
Tutkimus toteutettiin Väestöliiton ja Sateenkaariperheet ry:n yhteishankkeena,jonka rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö.