Psykopatologia.munfoorumi.com

Neuropsykologiset testit Alzheimerin taudin (AT) toteamisen ytimessä

Paajanen, Teemu ([2010 - 2014] 2017): CERAD Neuropsychological Battery and Structural Magnetic Resonance Imaging in the Detection of Mild Cognitive Impairment and Prodromal Alzheimer’s Disease. University of Eastern Finland, Philosophical Faculty. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences 421. 2017. xviii + 86 p. http://epublications.uef.fi/pub/urn_isb ... 2505-3.pdf (109 p.)

T I I V I S T E L M Ä:

Dementiaan johtavat muistisairaudet ovat suuri kansanterveydellinen haaste kaikkialla maailmassa. Alzheimerin tauti (AT) on yleisin etenevä muistisairaus ja sen esiintyvyys kasvaa voimakkaasti väestön ikääntyessä. Tyypillisesti AT:n oireet alkavat hitaasti etenevänä tapahtumamuistin heikkoutena, jota seuraa muiden tiedonkäsittelyn alueiden heikentyminen, ja lopulta dementoituminen. AT:n neuropatologiset aivomuutokset alkavat useita vuosia ennen ensimmäisiä kliinisiä oireita, eikä sairauteen ole tällä hetkellä olemassa yksittäistä biologista diagnostista testiä, eikä parantavaa hoitoa. AT:n varhainen tunnistaminen on kuitenkin tärkeää, koska nykyisillä lääkkeillä voidaan lievittää oireita ja ylläpitää toimintakykyä. Viimeaikainen kehitys biomarkkereissa on ollut lupaavaa ja uudet näitä hyödyntävät varhaisen (= prodromaali) AT:n diagnostiset kriteerit on julkaistu. Aivokuvantamisessa ja muissa biomarkkereissa tapahtuneesta edistyksestä huolimatta neuropsykologisilla testeillä todennetut vaikeudet muodostavat edelleen AT:n diagnostiikan ytimen. Neuropsykologisten testien on osoitettu olevan herkkiä ja käytännöllisiä lievän kognitiivisen heikentymän (MCI) ja AT:n tunnistamisessa. Uusia herkempiä ja validoituja kognitiivisia mittareita yhdessä biomarkkereiden kanssa kuitenkin tarvitaan, jotta sairastuneet voitaisiin tunnistaa jo AT:n prodromaalissa vaiheessa.

Tämän väitöskirjan tavoitteena oli tutkia kognitiivista suoriutumista ja aivojen rakennetta MCI:ssä ja prodromaalissa AT:ssa. Erityisenä kiinnostuksena olivat CERAD-tehtäväsarjan yhdistelmäpistemäärät ja automaattisesta rakenteellisesta magneettikuvauksesta (MRI) saadut aivoalueiden tilaavuudet ja aivokuoren paksuudet prodromaalin AT:n tunnistamisessa. Tutkimus perustuu ison prospektiivisen AddNeuroMed-tutkimuksen 1 vuoden seuranta-aineistoon, jossa oli AT-potilaita, MCI-henkilöitä, sekä terveitä verrokkeja kuudesta Euroopan maasta. Tutkimuksessa osoitimme CERAD-kokonaispistemäärien olevan yksittäisiä osatehtäviä ja Mini-Mental State Examination -testiä tarkempia MCI:n ja prodromaalin AT:n tunnistamisessa. Isossa MRI-otoksessa havaitsimme kognitiivisten testien olevan MRI-muuttujia parempia erottelemaan MCI-henkilöt verrokeista, mutta aivoalueiden tilavuudet ennustivat tarkemmin MCI-henkilöiden sairastumista AT:iin. Kaksi uutta CERAD:sta laskettavaa episodisen muistin yhteispistemäärää osoittautuivat suuremmassa kliinisessä aineistossa tarkimmiksi menetelmiksi tunnistamaan ne MCI-henkilöt, jotka myöhemmin sairastuivat AT:iin. Lisäksi osoitimme CERAD-kokonaispistemäärien heijastavan aivokuoren paksuutta varsin tarkasti samoilla aivoalueilla, jotka atrofioituvat varhaisessa AT:ssa. Kokonaisuutena tulokset osoittavat, että CERAD-kokonaispistemäärät heijastavat varhaiseen AT:iin liittyviä aivojen rakenteellisia muutoksia ja parantavat testistön tarkkuutta AT:n tunnistamisessa jo MCI-vaiheessa. Raakapisteisiin perustuvat kokonaiskognition ja muistin yhteispistemäärät ovat hyödyllinen lisä CERAD-testistöön ja sovellettavissa sekä tieteellisessä että kliinisessä käytössä.

Luokitus: WT 155; WL 141.5.N46; WL 141.5.M2
Yleinen suomalainen asiasanasto: Alzheimerin tauti, lievä kognitiivinen heikentymä, neuropsykologia, CERAD, kognitio, muisti, magneettikuvantaminen, aivoalueiden tilavuudet, aivokuoren paksuus

https://www.uef.fi/-/uutta-tietoa-alzhe ... ostiikkaan
http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/ ... ia-6652376

Kokemus on opettanut, että pelkät testit ei auta. Vaikka maamme terveyskeskuksissa todetaan vanhuksen muistin heikkeneminen, se ei aiheuta toimenpiteitä. Hoitaminenhan pitkittää ikävästi vanhuksen elämää ja syventää täten kestävyysvajetta.

Ovatko muistitestitkin psykologisia testejä? Muunkin kuin jännittämise näkökulmasta... MMSE on mielestäni aika kehno, pelkästään sen perusteella tuskin alkuvaiheen muistisairautta voi edes todeta. CERADista ei tietoa. Muistin heikkeneminen voi 'aiheuttaa' muistilääkityksen, sitä en tiedä onko muita puolia huomioitu. Muistan katsoneeni dokkarin, jossa liikunta ja mm. matemaattiset pulmat yhdistettiin, minusta se vaikutti, ellei toimivalta, niin ainakin kiinnostavalta vaihtoehdolta yhtenä hoitokeinona.

Sain aikoinaan satikutia puhuessani dementikoista ns. ammattilaiselle, pitäisi kuulemma puhua muistisairaista.

Lisäys: oli tullut uusi kommetti, lisäsin termin "mm.".

Sievä Sigismund kirjoitti:Kokemus on opettanut, että pelkät testit ei auta. Vaikka maamme terveyskeskuksissa todetaan vanhuksen muistin heikkeneminen, se ei aiheuta toimenpiteitä...

Taas sinä Sigismund levität perättömyyksiä.

Voin kokemuksesta sanoa, että Alzheimer-potilaita hoidetaan ja kuntoutetaan aktiivisesti.
Ja tästä aiheesta minulla on aitoa ja ajan tasalla olevaa tietoa.

Kaunistelua. Minusta voisi puhuhua - ei dementikoista - vaan dementtisistä, siis adjektiivisesti. Kaikki muistisairaat eivät ole (vielä) dementtisiä.

Muisti-testit ovat psykologisia. (Eiväthän ne biologisia testejäkään ole.)

Kyllästynyt kirjoitti: Voin kokemuksesta sanoa, että Alzheimer-potilaita hoidetaan ja kuntoutetaan aktiivisesti.
Ja tästä aiheesta minulla on aitoa ja ajan tasalla olevaa tietoa.

Miten? Ja minkä vaiheen muistisairaita (vaikka MMSE-pistemäärän mukaan, jos haluaa luokitella köhnösti)? Kun mietin ns. ei-itsenäiseen asumiseen pystyviä, niin monessa paikkaa saattaa kuntoutus jäädä vähemmälle, vaikkei olisikaan vielä sikiöasentoinen henkilö kyseessä.

Ryysy kirjoitti:

Kyllästynyt kirjoitti: Voin kokemuksesta sanoa, että Alzheimer-potilaita hoidetaan ja kuntoutetaan aktiivisesti.
Ja tästä aiheesta minulla on aitoa ja ajan tasalla olevaa tietoa.

Miten? Ja minkä vaiheen muistisairaita (vaikka MMSE-pistemäärän mukaan, jos haluaa luokitella köhnösti)? Kun mietin ns. ei-itsenäiseen asumiseen pystyviä, niin monessa paikkaa saattaa kuntoutus jäädä vähemmälle, vaikkei olisikaan vielä sikiöasentoinen henkilö kyseessä.

MMSE-pisteiden määrää en tiedä, mutta kyse on Alzheimerin tautia sairastavasta 87-vuotiaasta miehestä jolla on taudin etemisen hidastamiseen tarkoitettu lääkitys, voinnin seuranta laboratoriotutkimuksineen sekä viikottain päivän kestävä ohjattu kerhomuotoinen kuntoutusryhmä - ja lisäksi paikallisessa kylpylässä järjestettyjä kuntoutusjaksoja.
En tähän hätään keksi sellaista toimintaa tai hoitoa joka olisi hänelle sopivaa, mutta jota hän ei jo saisi.
Voi olla, että voinnin huonontuessa esimerkiksi hän ei enää pysty osallistumaan esimerkiksi viikottaiseen kuntoutusryhmän toimintaan, mutta tällä haavaa hoito ja voinnin seuranta ovat varsin hyvin toimivia.

Ja siksi Sigismundin provosoiva väite, ettei muistisairaita muka hoideta, on perätön.

Kuulostaa hyvältä! Itse olen työkokeillut ja sijaistanut paikoissa, joissa muistisairaita, joille ei oikeastaan enää MMSE-testiä kaikille edes voida tehdä, mutta kauheaa katseltavaa. Vapaaehtoiset onneksi pitävät kerhoja, kun aika sopii. Silti absurdia, että paikoissa (ehkä lääkkeiden takia?) työrytmi on sellainen, ettei vanhusten omia voimavaroja ehditä hyödyntää. Työkokeilussa (kun itsenäisesti aamulla vaikkapa kolme avustettavaa) ehdin vanhusten kanssa toimia niin, että he pystyivät tekemään sen, minkä pystyvät itse (pesut, vaatteet), mutta jos olen töissä, tuntuu kuin pitäisi 'repiä' vanhukset ylös ja tehdä kaikki puolesta (esim. viikonloppuisin kahdella hoitajalla 13, osa kaksin hoidettavia), että ehtii aamupalalle jne. Iltapäivällä huomaan, että on aikaa kävelyttää vanhuksia, työkokeilijoilla myös aikaa virikejuttuihin tai ulkoilla ja jumpata heitä. Onneksi ei kai kaikkialla noin?

Kyllästynyt kirjoitti:

Sievä Sigismund kirjoitti:Kokemus on opettanut, että pelkät testit ei auta. Vaikka maamme terveyskeskuksissa todetaan vanhuksen muistin heikkeneminen, se ei aiheuta toimenpiteitä...

Taas sinä Sigismund levität perättömyyksiä.

Voin kokemuksesta sanoa, että Alzheimer-potilaita hoidetaan ja kuntoutetaan aktiivisesti.
Ja tästä aiheesta minulla on aitoa ja ajan tasalla olevaa tietoa.

Vain siinä tapauksessa, että potilaan omaiset osaavat hakea hoitoa oikeilta tahoita. Puhun siis kokemuksesta enkä usko, että kyse on yksittäistapauksesta.

Missä potilas asuu? Palveluasumisessa hoitajien vastuulla, kotioloissa kai omaisten tai edunvalvojan? Mihin tahoon ottaa yhteyttä, jos vanhus/omaiset eivät tiedä oikeuksiaan?

Haluaisin myös tietää, onko kellä tahansa vanhuksella oikeus kylpylöintiin tai viikottaiseen kuntoutukseen? Kokemuksesta tiedän, että vammaispalvelulain pohjalta kai voidaan myöntää rahoitusta moiseen, mutta jos ei kuulu esim. iän tai vamman puolesta enää sen piiriin, tulevatko maksut silloin omasta pussista kyyteineen, apuvälineineen päivineen? Jo pelkkiä liikkumisen apuvälineitä on kuulemma nykyään vaikea saada.

Ei oo vanhuksilla oikeuksia kylpylöihin. Ainakaan kunnat eivät sellaisia maksa.

Esim. sotaveteraaneilla on omille jäsenilleen omia rahastoja yms. järjestöillä.

Luulen, että moiset palvelut vähenevät tulevaisuudessa.

Näin ounastelinkin.

Kaikilla vanhuksilla eli ikääntyneillä ei edes varaa kotipalveluun, vaan esim. ystävä tai sukulainen käy joka toinen päivä lääkkeet antamassa.

Kyllästynyt kirjoitti:Voin kokemuksesta sanoa, että Alzheimer-potilaita hoidetaan ja kuntoutetaan aktiivisesti.
Ja tästä aiheesta minulla on aitoa ja ajan tasalla olevaa tietoa.

Juu , varmaan.

Tyy kirjoitti:

Kyllästynyt kirjoitti:Voin kokemuksesta sanoa, että Alzheimer-potilaita hoidetaan ja kuntoutetaan aktiivisesti.
Ja tästä aiheesta minulla on aitoa ja ajan tasalla olevaa tietoa.

Juu , varmaan.

Juu, niin todellakin.
Ja jos sinulla on aiheesta jotakin sanottavaa, mikset sanoisi sitä.

87-vuotiaalla apellani on Alzheimerin tauti, ja hänen saamansa hoidon ja kuntoutuksen perusteella voin sanoa Sigismundin puhuvan palturia.
Voi olla, ettei hoito ja kuntoutus ole kaikilla paikkakunnilla yhtä hyvin järjestettyä kuin mitä hänellä on, mutta silti Sigismundin yksioikoinen väite siitä, ettei todettu muistisairaus Alzheimer "aiheuttaisi toimenpiteitä" on perätön.

Muistisairautta voi aiheuttaa moni muukin asia kuin Alzheimer. Äläkä sinä Kyllästynyt väitä juttujani palturiksi vastoin parempaa tietoasi. Terveyskeskushan totesi muistin heikentyneen, mutta ei ei todennut Alzheimeria eikä muutakaan, koska asian eteen ei vain tehty mitään. Tutkimukset maksava jne...

Vasta omaisten havahtuminen ja mummon vieminen yksityiselle geriatrille selvitti tilanteen. Olisi vain pitänyt toimia aikaisemmin, että oltaisiin saatu hoito ajoissa ja knto säilymään pitempään. Mutta kestävyysvaje ja kunnan budjetti jne...

Sievä Sigismund kirjoitti:Muistisairautta voi aiheuttaa moni muukin asia kuin Alzheimer...

Niin voi, mutta tässä ketjussa puhutaan Alzheimerista.

Sievä Sigismund kirjoitti:... Äläkä sinä Kyllästynyt väitä juttujani palturiksi vastoin parempaa tietoasi...

Äläkä sinä levitä väitteitä jotka eivät pidä paikkaansa.
On varsin mahdollista, jopa todennäköistä, etteivät kaikki muistisairaat saa riittävää hoitoa ja kuntoutusta, mutta sinä väitit kategorisesti, ettei terveyskeskuksissa muistin heikkenemisen toteaminen aiheuta toimenpiteitä.

Sievä Sigismund kirjoitti:... Terveyskeskushan totesi muistin heikentyneen, mutta ei ei todennut Alzheimeria eikä muutakaan, koska asian eteen ei vain tehty mitään. Tutkimukset maksava jne...

Vasta omaisten havahtuminen ja mummon vieminen yksityiselle geriatrille selvitti tilanteen. Olisi vain pitänyt toimia aikaisemmin, että oltaisiin saatu hoito ajoissa ja knto säilymään pitempään. Mutta kestävyysvaje ja kunnan budjetti jne...

Sinun läheisesi tapauksessa noin, muttei silti pitäisi yleistää (niin kuin sinulla on tapana tehdä).

Etkös sinäkin yleistä, kun tuot appesi hoidon tähän ja sen perusteella sitten kerrot kuinka hyvää hoito on?
Oliko sulla antaa ihan muuta faktatietoa hoidosta?

m-vaiva kirjoitti:Etkös sinäkin yleistä, kun tuot appesi hoidon tähän ja sen perusteella sitten kerrot kuinka hyvää hoito on?..

Se ei ollut tarkoitus.
Tarkoitus oli kiistää Sigismundin väite, ettei muistiongelmien toteaminen muka aiheuta toimenpiteitä.

m-vaiva kirjoitti:... Oliko sulla antaa ihan muuta faktatietoa hoidosta?

Minkälaista tietoa kaipaat?

Kyllästyneen appiukko kuulunee harvalukuiseen eliittiin, jolle tarjotaan asiallista hoitoa. Kaikkien osalta eme voi sanoa samaa.