Psykologiset testit Alzheimerin toteamisen ytimessä

[Ryysy]

Varmastikin termi pakottaminen voidaan käsittää monella tapaa. Vanhusta (muistisairas tai ei) ei voi pakottaa syömään edes lääkkeitään, käytännössä pakottamalla ne lentävät päin seiniä tai löytyvät myöhemmin muualta puoliksi pois syljettyinä. Sen taas ymmärrän, että vanhus voidaan ns. pakottaa insuliinin käyttöön. Jopa senkin ymmärrän, että vanhukselle voidaan antaa rauhoittavia lääkkeitä ennen terveyskeskuskäyntiä (vaikkapa röntgen tai vastaava) tai jopa ennen suihkussa käyntiä.

Enemmän kuitenkin olen sen kannalla, että suostutellaan tai jotakin sinne päin. Liian vähän olen ollut muistisairaiden kanssa tekemisissä, että osaisin sanoa, mikä on eettisesti oikein. Itsemääräämisoikeuden ja vanhuksen oman parhaan mukaan voi kaiketi tulla arjessa helpostikin tilanteita, joissa tuo 'omaksi parhaaksi' voittaa. Enkä tarkoita nyt posliinimaalauskerhoa, vaan suihkua edes kerran viikossa tai... kuukaudessa.

Ketjussa piti puhua muistisairaustesteistä, mutta mukava lukea kokemuksia muutoinkin. Tietääkö joku, kuinka kauan aikaa MMSE:n laskutehtäväkohtaan saa käyttää? Itsellänikin jo menee aikaa, kun tuota vähennystä laskee.

[m-vaiva]

Olisko teistä ei-muistisairaista eläkeläisistä mukava, jos teitä joku kärräisi johonkin askartelukerhoon vai oletteko mielummin vaan kotona?

[Mirri]

Minä saataisin olla mielissäni, jos joku tulisi ja kärräisi. Tosin lujasti hangoittelisin vastaan, koska kykyni lähteä 'ihmisten ilmoille' on aika huono. Valitettavasti vain kotona oleminen on vihoviimeinen vaihtoehto niin psyykkisen kuin fyysisenkin kunnossa pysymisen kannalta. Luulen ymmärtäväni sen, että muistisairaat tarvitsevat kodin ulkopuolista elämää pysyäkseen toimintakykyisinä mahdollisimman pitkään. Tarvitsevat, vaikkeivät aina itse ymmärrä tarvettaan. Käsittääkseni sama pätee mt-kuntoutujiin, vaikka henkisen tylsistymisen syyt ovat toisenlaisia ja aivan eri asioita kuin Alzheimer.

Pakottamisesta olen Ryysyn kanssa samaa mieltä. Pakottaa ei voida eikä saada, sen sijaan suostuttelua voidaan hyvin tarvita, ja sitä mielestäni saadaan, jopa pitää, käyttää. Niinhän syömisenkin kanssa tehdään: ei ihmisen anneta ihan noin vain kieltäytyä ruuasta, vaan aika paljon tehdään sen eteen, että hänet saadaan syömään - vaikka puoliväkisin. Lääkehoitojen kanssa sama juttu: käytössä voi olla aikamoinen arsenaali lahjontaa, suostuttelua, kiristystä, uhkailua...

[Sievä Sigismund]

Äitimuori, joka oli väsynyt eikä jaksanut nousta aamupallalle vietiin sinne väkisin, että seurauksena oli luunmurtuma.

[Valkosiipi]

Olisko teistä ei-muistisairaista eläkeläisistä mukava, jos teitä joku kärräisi johonkin askartelukerhoon vai oletteko mielummin vaan kotona?

Muistisairaiden kuntoutuksissa ja aktivoinneissa tavoitteet saattavat olla suurelle joukolle yhteiset, mutta keinot räätälöidään asiakaslähtöisesti. Ei raavaita miehiä nykymaailmassa laiteta tekemään vessapaperirullista pupujusseja. Toiminta on asiakaskunnan mukaista. Miehille vaikkapa jumppaa, ryhmäfysioterapiaa, ryhmätoimintaterapiaa, pelejä, keskustelua kiinnostavista aiheista, syömistä, kahvittelua, laulua, soittoa, tanssia, rupattelua... Jokainen napaa sen mikä kiinnostaa. Jos ei kiinnosta mikään, henkilökunta patistaa olemaan mukana ainakin jossain toiminnassa.

[Valkosiipi]

Äitimuori, joka oli väsynyt eikä jaksanut nousta aamupallalle vietiin sinne väkisin, että seurauksena oli luunmurtuma.

Kai nostitte asiasta metelin, jotta luunmurtuman aiheutumisolosuhteet tutkittiin kunnolla ja mahdollisesti virheellisellä tavalla toiminut hoitaja sai varoituksen...

[m-vaiva]

Olisko teistä ei-muistisairaista eläkeläisistä mukava, jos teitä joku kärräisi johonkin askartelukerhoon vai oletteko mielummin vaan kotona?

Muistisairaiden kuntoutuksissa ja aktivoinneissa tavoitteet saattavat olla suurelle joukolle yhteiset, mutta keinot räätälöidään asiakaslähtöisesti. Ei raavaita miehiä nykymaailmassa laiteta tekemään vessapaperirullista pupujusseja. Toiminta on asiakaskunnan mukaista. Miehille vaikkapa jumppaa, ryhmäfysioterapiaa, ryhmätoimintaterapiaa, pelejä, keskustelua kiinnostavista aiheista, syömistä, kahvittelua, laulua, soittoa, tanssia, rupattelua... Jokainen napaa sen mikä kiinnostaa. Jos ei kiinnosta mikään, henkilökunta patistaa olemaan mukana ainakin jossain toiminnassa.

Entäpäs jos vanhusta ei kiinnostanut nuo jutut tervejärkinesäkään? Onko oikein patistaa muistisairasta johonkin vain sillä perusteella, että hän kuitenkin unohtaa mitä pakotettiin tekemään.

[Valkosiipi]

En tiedä mikä on oikein tai väärin...

Itse aion pakottaa äitini kaikkeen mihin saan hänet tungettua kun kunto huononee, koska tiedän että tuo tykkää, kunhan pääsee eroon ennakkoluuloistaan.

Isäni taas, joka oli erakko sielultaan, olisi minun puolestani saanut olla ihan rauhassa kotona itsekseen, jos olisi elänyt niin kauan että olisi ehtinyt muistihäiriöiseksi. Kotihoidon käynnit olisin pakottanut tuon hyväksymään. Ja ruokien tuomisen ja pesukeikat päiväkeskuksessa, jos olisi yksin asunut.. Olisin todennäköisesti ilmoittanut hoitotaholle, että antakaa isän olla niin rauhassa kuin mahdollista.

[Sievä Sigismund]

Äitimuori, joka oli väsynyt eikä jaksanut nousta aamupallalle vietiin sinne väkisin, että seurauksena oli luunmurtuma.

Kai nostitte asiasta metelin, jotta luunmurtuman aiheutumisolosuhteet tutkittiin kunnolla ja mahdollisesti virheellisellä tavalla toiminut hoitaja sai varoituksen...

Halusin käydä haastattelemassa vuorossa olleita hoitajia, mutta vanhainkodin johtajatar antoi minulle porttikiellon.

Tein valituksen aluehallintovirastoon, joka ei löytänyt huomautettavaa. Äiti oli kahteen otteeseen revitty väkisin aamiaispöytään, jonka jälkeen hän oli muka kävellyt huoneeseensa ja "kaatunut" siellä, ettei kukaan ollut näkemässä. Sen pituinen se.

[Valkosiipi]

Hankala tilanne kaikkien kannalta.

[Psykopatologia]

Kokemus on opettanut, että pelkät testit ei auta. Vaikka maamme terveyskeskuksissa todetaan vanhuksen muistin heikkeneminen, se ei aiheuta toimenpiteitä. Hoitaminenhan pitkittää ikävästi vanhuksen elämää ja syventää täten kestävyysvajetta.

Yleensä kuntoutus on hoidetun vamman tms. jälkihoitoa; esimerkiksi polvea kuntoutetaan jumpalla operaation kälkeen. Tällöin sairaan elimistö on ikään kuin kuntoutuksen "puolelella" ja yhteistyössä hoitotahon kanssa. Muistisairauden kanssa kaikki on toisin: Tauti jatkaa kulkuaan kaikista toimista huolimatta.

Varhaista toteamista perustellaan mm. sillä, että AT:n varhaisemmissa vaiheissa lääkkeet tehoavat paremmin: potilas on aktiivisempi ja paremmalla mielellä, ja hän voi olla vuoden, pari pitempään kotihoidossa. Muisti sinänsä ei parane. Lääkityksen ja kuntoutuksen tehosta ei ole ollut esillä tarkkaa dataa. Esimerkiksi kuinka paljon hoidot lisäävät potilaan elinikää? Ilmeisesti kuitenkin pyritään siihen, että AT:n vaikein loppuvaihe olisi mahdollisimman lyhyt.

[Sievä Sigismund]

Hoitoajan lyentämiseen pyritään monella tavalla. Esim. äitimuorin kohdalla hoitaja ehdotti lääkkeitten pois jättämistä. Geriatri oli eri mieltä. Hoitajat sitten kuitenkin alkoivat omin päin vähentää lääkitystä, ennenkuin ehdittiin hätiin.

Dementikkojen elämää voisi helpottaa monilla yksinkertaisilla tavoilla. Esimerkiksi hoitamalla heiltä pienet epämukavuutta aiheuttavat fyysiset ongelmat pois. Mutta, kun dementikkojen juttuja ei oteta vakavasti ja siitä olisi vaivaakin.

Eräs mummo huusi ja kirosi aina, kun lähti liikkeelle. Hänellä oli kivuliaat peräpukamat, joille ei kuitenkaan tehty mitään. Homma tulkittiin käytöshäisiöksi ja mummo tumpattiin täyteen rauhoittavia. Sitten häntä ei näkynyt

[Ryysy]

...jonka jälkeen hän oli muka kävellyt huoneeseensa ja "kaatunut" siellä, ettei kukaan ollut näkemässä. Sen pituinen se. (Siveä)

Tästä tuli mieleen, että eihän vanhuksen liikkumista voi rajoittaa tai alati vahtia. Nykyään kai kaikenlaisiin rajoitteisiin (vaikkapa vyö istuessa, ettei lähde itsekseen liikkeelle) tarvitaan lääkärin lupa. Aina kun lähtee vanhuksen kanssa yhdessä liikkumaan, on vanhus toki hoitajan vastuulla, ettei kävellessä kaadu esimerkiksi. Silti kuka tahansa voi vaikkapa pyörtyä, joltakin voi odottamatta mennä ns. jalat alta... Onhan sekin nyt väärin, että hoitaja kieltäytyy hoitamasta (oli kävelyä tai wc-reissua) potilasta sillä perusteella, että pelkää potilaan pyörtyvän tai muuta vastaavaa tapahtuvan. Ymmärrän toki tuon vääryyden tuossa kertomassasi, mutta ihan yleisellä tasolla koetan miettiä tätä, kun vanhoilla ihmisillä kai kaatumiset kotona, ulkona ja hoitokodeissa aika yleisiä... kai?

Sitten toinen asia: luulen, että jotkut vanhukset karttavat muistitestejä. Ainakin omat isovanhemmat. Varmaan monen kohdalla muistin heikkeneminen tulee esille vahingossa, esim. muun tapaturman yhteydessä, jos lääkäri päättää määrätä muistitestin kaikessa ohessa. Jos siis sellaisen voi ns. edes määrätä.

[Sievä Sigismund]

Kaatumisesta tuossa tapauksessa ei ollut kysymys, vaan se oli hätävale, jolla luikerreltiin vastuusta.

Kaatumisten ehkäisystä on runsasti tietoa, mutta sitä ei sovelleta käytäntöön.

http://www.ukkinstituutti.fi/filebank/1 ... a-opas.pdf

[Mirri]

Eräs mummo huusi ja kirosi aina, kun lähti liikkeelle. Hänellä oli kivuliaat peräpukamat, joille ei kuitenkaan tehty mitään. Homma tulkittiin käytöshäisiöksi ja mummo tumpattiin täyteen rauhoittavia. Sitten häntä ei näkynyt

Sinä näköjään tiesit mummon peräpukamista ja niiden tuskallisuudesta, joten varmaan joku muukin tiesi. Kieltäydyttiinkö, vai millä tavoin ongelma jätettiin hoitamatta?
Jospa hänellä ei ollutkaan kivuliaita peräpukamia, ja sinä vain luulit tietäväsi hänen käyttäytymisensä syyn.

[Mirri]

Kaatumisesta tuossa tapauksessa ei ollut kysymys, vaan se oli hätävale, jolla luikerreltiin vastuusta.

Mikä sen luunmurtuman aiheutti?

[Sievä Sigismund]

Eräs mummo huusi ja kirosi aina, kun lähti liikkeelle. Hänellä oli kivuliaat peräpukamat, joille ei kuitenkaan tehty mitään. Homma tulkittiin käytöshäisiöksi ja mummo tumpattiin täyteen rauhoittavia. Sitten häntä ei näkynyt

Sinä näköjään tiesit mummon peräpukamista ja niiden tuskallisuudesta, joten varmaan joku muukin tiesi. Kieltäydyttiinkö, vai millä tavoin ongelma jätettiin hoitamatta?
Jospa hänellä ei ollutkaan kivuliaita peräpukamia, ja sinä vain luulit tietäväsi hänen käyttäytymisensä syyn.

Tiesin ja tiesi muutkin, mutta en voi mennä neuvomaan miten vierasta ihmistä tulisi hoitaa.

[Mirri]

Sigismund, toistan kysymykseni:
Kieltäydyttiinkö, vai millä tavoin ongelma jätettiin hoitamatta?

[Sievä Sigismund]

Sitä vain ei hoidettu. En tiedä tarkemmin, mutta kauan mummo siitä kärsi ennenkuin katosi.

[Mirri]

Tiesin ja tiesi muutkin, mutta en voi mennä neuvomaan miten vierasta ihmistä tulisi hoitaa.

Kerro tarkemmin: miten sinä ja muut saitte tietää mummon kärsivän kivuliaista peräpukamista? Toinen kysymys: eikö teistä tietäneistä kukaan voinut pyytää hoitohenkilöstöä kiinnittämään huomiota asiaan, joka aiheutti mummolle tuskaa?