Jees, maaseudulla ja pienillä paikkakunnilla asuvat naiset taitavat vahvemmin tähdätä parisuhteeseen, kuin kaupungeissa asuvat naiset. Maaseudulla ja pienillä paikkakunnilla perinteiset arvot parisuhteen osalta ovat vahvemmin voimassa ja naisten tavoitteena on parisuhde ja perheen perustaminen. Asia on myös niin, että yliopistot ja korkeakoulut sijaitsevat isommissa kaupungeissa, joten sinkku-opiskelijat usein asuvat näillä isommilla paikkakunnilla.
Isoissa kaupungeissa on paljon naisia, joiden tavoitteet on uran luomisessa, sekä naisia, jotka haluavat elää ikuista city-sinkkuelämää ja käyttää tindereistä ja muista vastaavista paikoista löytämiään kertapanomiehiä.
Jotkut matalastikin koulutetut naiset, joiden voisi ajatella perinteisesti tähtäävän hanakammin parisuhteeseen, kuin opiskelijoiden ja uranaisten, eivät halua parisuhdetta, mutta haluavat lapsen. Sen seurauksena on näitä amismuijia, jotka elävät koko ikänsä sitä villiä sinkkuelämää ja hankkiutuvat raskaaksi jollekin satunnaiselle panolle ja synnyttävät sen lapsen. Lapsesta tulee isona psykopaatti, mutta mitäpä sillä on väliä, kun saadaan feminismiä toteutettua.
Korkeasti koulutettujen kaupunkilaisnaisten vaatimukset ovat usein aika kovalla tasolla. Halutaan mies, joka on itseä paremmin menestynyt ja itseä rikkaampi. Ja, kun on kyse naisesta, jolla on yliopisto- tai korkeakoulututkinto ja hyvä työ, niin paremmin menestyviä miehiä on yllättävän vähän tarjolla ja näin ollen kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.
Naisia saavista miehistä poikkeuksena ovat rikolliset ja päihdeongelmaiset, joille on naisia aina riittänyt kymmenittäin samanaikaisesti.