Tiededokumentti: Erityisherkät (2015)

[Psykopatologia]

Tiededokumentti: Erityisherkät (Sensitive – The Untold Story; Yhdysvallat, 2015)
TEEMA keskiviikkona 20.4.2017 klo 21 - 22
Areena (90 päivää) http://areena.yle.fi/1-3520040 (59:44)

Erityisherkät huomioivat enemmän ja tuntevat syvemmin. Joka viides ihminen on erityisherkkä, mutta tätä ujoudeksi luultua piirrettä on alettu ymmärtää vasta nyt.

[Katla]

kiitti!
jaksoin katsoa 3min. pötyä.

[Noolan]

pötyä.

Kuinka niin?

[Mirri]

Ohjelma nähtävissä Areenassa 90 päivää:
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/03/23/erityisherkat

[Katla]

Kino Suomi: Laitakaupungin valot
Yle Teema
Tänään 20.04. klo 22:00

[Katla]

pötyä.

Kuinka niin?

Vanha lapsellinen ja huonosti tehty kyhäelmä, josta ei saa oikeaa tietoa. Luonto-ohjekma.

[Psykopatologia]

Mitä on erityisherkkyys? – Aihetta pitkään tutkinut tohtori Elaine Aron haastattelee tutkijoita ja erityisherkkiä ihmisiä Amerikkalaisdokumentti lipsahtaa välillä sentimentaaliseksi. - Laura Kytölä 20.4.2017 2:00 http://www.hs.fi/paivanlehti/20042017/a ... 76632.html

”TÄMÄN ohjelman perusteella ei voi tehdä diagnooseja eikä hoitaa fyysisiä tai psyykkisiä ­oireita.”
Dokumentin Erityisherkät (2015) alussa esitetty huomautus on aiheellinen: niin paljon ylivirittynyttä keskustelua erityisherkkyys on synnyttänyt, ettei yhdenkään amatöörin soisi tekevän kepeitä diagnooseja itsestään, saati toisista ihmisistä.
Yhdysvaltalaisen psykologian tohtorin Elaine Aronin lanseeraama termi sai alkunsa hänen omista kokemuksistaan, sillä myös Aron on erityisherkkä.
Aron on julkaissut aiheesta useita kirjoja, niistä ensimmäisen The Highly Sensitive Person vuonna 1996 (suom. Erityisherkkä ihminen, 2013).
Erityisherkkyys ei ole sairaus vaan synnynnäinen piirre, joka liittyy erityisen herkästi reagoivaan hermojärjestelmään. Sille ei ole virallista diagnoosia.
Suomessa erityisherkkyys nousi suuren yleisön puheenaiheeksi Anja Snellmanin omakohtaisen romaanin Antautuminen (2015) myötä. Kirjassa Snellman avautui erityisherkkyydestään.

DOKUMENTTI on pitkälti tarina Elaine Aronista ja tämän jo 1991 aloittamasta erityisherkkyyden pioneeritutkimuksesta, joka jatkuu edelleen. Tutkimus on ammentanut niin lasten temperamentin kuin eläinten käytöksenkin tutkimuksesta.
Ensimmäinen aiheesta tehty dokumentti marssittaa ruutuun toistakymmentä psykologia ja tutkijaa. Lisäksi Aron haastattelee erityisherkkiä ihmisiä, näiden joukossa aiheesta auliisti avautuva laulaja-lauluntekijä Alanis Morissette.
Tahti on hengästyttävä, ikään kuin tekijöillä olisi erityinen tarve todistella sanomaansa. Sen toki ymmärtää, skeptikkoja on paljon.

PUHUVAT päät paljastavat paljon mielenkiintoisia seikkoja. Biologit ovat muun muassa havainneet erityisherkkyyttä ihmisten lisäksi yli sadalla eläinlajilla.
Tutkijoiden mukaan kunkin lajin yksilöistä erityisherkkiä on noin 20 prosenttia. Tälle on selitys: piirre auttaa selviytymään tarkkaavaisuutta vaativissa tilanteissa.
Ikävä vain, että kaiken puheen alle unohtuu olennaisia faktoja, kuten tutkimusten ajankohdat. Kun vuosiluvut uupuvat dokumentista kautta linjan, on katsojan vaikea asemoida kuulemaansa erityisherkkyyden tutkimuksen kehitykseen.
Lisäksi dokumentin visualisointi on sentimentaalista. Varsinkin kankeasti dramatisoidut kohtaukset erityisherkkyydestä ovat kiusallista katsottavaa jo huonon näyttelijäntyönsä takia.
Seuraavaan Elaine Aron -dokumenttiin, Sensitive and in Love, haetaan jo rahoitusta Kickstarterissa.

[Psykopatologia]

Ohjelma nähtävissä Areenassa 90 päivää:
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/03/23/erityisherkat

Dokumentti perustuu amerikkalaisen psykologin Elaine Aronin tutkimuksiin. Vuonna 1991 Aron teki uraauurtavan havainnon: hän totesi, että jotkut ihmiset ovat synnynnäisesti muita herkempiä erilaisille ärsykkeille. Hänen myöhemmin kirjoittamansa teos “Erityisherkkä ihminen” on käännetty useille kielille, myös suomeksi, ja se on ollut kansainvälinen myyntimenestys.

Aronin tutkimuksia on toistettu eri puolilla, ja ne ovat saaneet vahvistusta myös aivotutkimuksesta. Lisäksi on todettu, että sama kuvio toistuu useilla muillakin eläinlajeilla: noin joka viides yksilö on erityisherkkä. Tämän ajatellaan ilmentävän tiettyä itsesuojelun strategiaa, jossa toimintaa edeltää tarkkaavainen havainnointi. Erityisherkät havaitsevat tarkemmin hienovaraisia vivahteita ja kokevat tunteet voimakkaasti. Erityisherkät aivot toimivat eri tavalla kuin muiden, ja herkkyydellä on myös haittapuolensa: erityisherkät uupuvat voimakkaita, kompleksisia tai uusia ärsykkeitä kohdatessaan.

[Psykopatologia]

Ohjelmassa tuodaan esiin mm. kaksi ainakin osin ristiriitaista väitettä: erityisherkät tajuavat tilanteita nopeasti ikään kuin "vaistonvaraisesti"; toisaalta he ajattelevat syvällisesti.

Itse arvelen, että kuvattu nopea tunteenomainen mieltäminen johtaa usein myös virheellisiin päätelmiin ja että ko. syvällinen ajattelu on usein vain sitä, että herkkä ajattelee eri lailla kuin normaalimmat. Tällöin ko. informaation erilainen käsittely ei olisi aidosti luovaa vaan pikemminkin luulottelua yms. Ei helposti väsyvä yleensä ole skarppi.

[Mirri]

Katsoin tänään.
Ohjelmassa oli HSP-julistusta kerrakseen. Vähän kuin suuremman luokan huijaus. Tai ainakin hirmuinen sekasotku.
Tiedettä ei löytynyt hakemallakaan; kaikki esitetyt 'tutkimukset' samoin kuin haastattelut oli valjastettu tukemaan Elaine Aronia. Ei minkäänlaisia erilaisia näkemyksiä, kritiikistä puhumattakaan.

En tarkoita, etteikö itse asiassa - kokonaisvaltaisessa herkkyydessä - olisi perää. Mutta onko siinä perää sillä tavoin kuin Elaine Aron 'seuraajineen' väittävät, sitä en usko. Että olisi jokin 20 prosentin ryhmä erityisihmisiä, jotka ovat poikkeusyksilöitä suuren ja vähemmän herkän enemmistön joukossa...

[Mirri]

Ohjelmassa tuodaan esiin mm. kaksi ainakin osin ristiriitaista väitettä: erityisherkät tajuavat tilanteita nopeasti ikään kuin "vaistonvaraisesti"; toisaalta he ajattelevat syvällisesti.

Itse arvelen, että kuvattu nopea tunteenomainen mieltäminen johtaa usein myös virheellisiin päätelmiin ja että ko. syvällinen ajattelu on usein vain sitä, että herkkä ajattelee eri lailla kuin normaalimmat. Tällöin ko. informaation erilainen käsittely ei olisi aidosti luovaa vaan pikemminkin luulottelua yms. Ei helposti väsyvä yleensä ole skarppi.

Luulottelusta hyvä esimerkki oli erityisherkäksi julistautunut/julistettu laulaja, joka uskoo tietävänsä erityisherkät ihmiset yleisönsä joukosta. Nämä kuulemma hakeutuvat eturiviin hänen konsertissaan.

[Psykopatologia]

Jos riippumattoman piirteen yms. todennäköisyys väestössä on keskimäärin 30 %, neljän riippumattoman piirteen esiintyvyys ihmisellä on 1/3 x 1/3 x 1/3 x 1/3 = 1/81 (keskimäärin).

[Ryysy]

Koin nuorena, että tajuan asiat muka syvällisemmin kuin muut, mutta se oli enemmän sitä, että eläydyin kuviteltuihin tunteisiin. Inhimillistin elukoita ja jopa pehmoleluja, kai jotakin tunnepeilaamista. Uskon kumminkin, että osa ihmisistä tulee paremmin elukoitten kanssa toimeen kuin muut, mutta en tiedä, mistä se johtuu. Varmaan ainakin siitä, jos on ollut lapsesta asti eläinten kanssa tekemisissä.

Kiinnostava kohta oli, että erityisherkät eivät yleensä ole ujoja. Tai toki sanottiin, että voivat olla. Mutta vaikutelma tosiaan on varmaan herkästi, että ihminen on ujo, vaikka vain tarkkailisikin.

Ihan yleistä tietoa taas oli se, että lapsi voi kuormittua ärsykkeistä ja heittäytyä lattialle parkumaan. Olen pitänyt tuota toki ihan normikäytöksenä.

En jaksanut loppuun katsoa.

Lisäys: en ole varma mitä syvällisyys tässä tarkoittaa, mutta luulisin, että vähemmänkin syvällinen voi olla hyvin intuitiivinen. Oikeastaan uskon, että intuitiivinen hoksaaminen on aika yleistä. En tiedä, onko sitten jotenkin mitattu, onko jollakin parempi tai huonompi intuitio.

Lisäys2: Liekkö erityisherkkyyden ansiota, mutta nykyään osaan sanoa, että itken herkästi ja se on minulle ihan normaalia, että ei tarvitse vaivautua ja ei johdu sinusta jne.