Hgin seurakunnat laittomien pakolaisten "puolella"
Helsingin Tuomiokirkossa luettiin ääneen kielteisiä turvapaikkapäätöksiä – ”Pelkosi ei ole perusteltua” Kirkoissa luettiin ääneen kielteisiä turvapaikkapäätöksiä. Tuomiokirkossa rukoiltiin myös päättäjille viisautta ja kuultiin välihuuto. Kimmo Oksanen 2.4.2017 Kommentit 67 16:47 Video (3:58)
http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005153328.html
”MAAHANMUUTTOVIRASTO on hyväksynyt tosiseikaksi kertomuksesi siitä, että henkesi on uhattuna kotialueellasi kotialueesi ihmisten ja talebanien taholta. Maantiedon perusteella Afganistanin viranomaiset eivät ole kykeneväisiä tarjoamaan sinulle suojelua Parvanin maakunnassa. Kaikki turvapaikan myöntämisen edellytykset täyttyvät kohdallasi.”
Seurakuntapastori Mari Kanerva luki ääneen Maahanmuuttoviraston eräälle afganistanilaiselle turvapaikanhakijalle antamaa päätöstä sunnuntaina Helsingin tuomiokirkon messussa. Jatko saattoi yllättää: ”Ja näin ollen Maahanmuuttovirasto katsoo, että turvapaikka voidaan jättää sinulle antamatta.”
Kärsimyksen sunnuntain esirukouksiin turvapaikkapäätösten tiimoilta osallistui 15 kirkkoa Helsingissä. Kielteisiä päätöksiä luettiin esirukouksina. Heti messun aluksi kirkkokansalle ilmoitettiin, ettei tarkoitus ole arvostella maahanmuuttoviranomaisia, vaan kristittyinä kuulla ihmisten hätää.
Tuomiokirkossa oli noin sata kuulijaa. Yhtä heistä hätä ei koskettanut: ”Eivät kuulu kirkkoon!” mies huusi penkistään kirkkosalin keskivaiheilta. Jatkoa yhdenmiehen agitaatiolle ei kuitenkaan tullut.
Alussa kerrottua päätöstään Migri perusteli sillä, että kyseisellä henkilöllä ”on Afganistaniin palatessa mahdollisuus paeta talebaneja ja kotialueensa ihmisten aiheuttamaa uhkaa siirtymällä olemaan Kabuliin.”
PASTORI Kanerva luki kolme päätöstä. Niissä kaikissa kuvattiin henkilön kokemaa väkivaltaa ennen pakoon lähtöä kotimaasta. Yksi oli kertonut maahanmuuttoviranomaisten kuulustelussa tulleensa päälle ajetuksi ja siepatuksi, ja toinen myös sieppauksen aikaisesta kidutuksestaan.
Edellisen tapauksen päälleajoyritystä Migri ei uskonut tarkoitusperältään poliittiseksi. ”Olet kertonut, että isääsi on kiristetty, uhkailtu ja ammuttu, koska hän on työskennellyt yhteistyössä Yhdysvaltojen ja Nato-joukkojen kanssa. Olet kertonut, että olet pyöräillessäsi joutunut auton kumoon ajamaksi ja kaappausyrityksen kohteeksi”, päätöksen teksti kuului.
”Maahanmuuttovirasto ei hyväksy tosiseikkana, että kyseessä olisi ollut kaappausyritys. - - Pelkosi ei ole objektiivisesti perusteltua. Maahanmuuttovirasto katsoo, että sinut voidaan käännyttää Irakiin.”
Toisen tapauksen kertomukseen kidutuksesta maahanmuuttoviranomainen on uskonut. Mutta että kidutus Irakissa jatkuisi, sen Migri on katsonut epätodennäköiseksi: ”Maahanmuuttovirasto hyväksyy tosiseikkana, että sinut on siepattu, ja olet saanut vammoja kasvoihin ja muualle kehoon”, Migrin päätöksessä lukee.
”Maahanmuuttovirasto katsoo kuitenkin, että sieppauksella ei ole suoraa yhteyttä siihen, että ravintolassanne on ollut amerikkalaisia. Satunnaisesta, tuntemattomien henkilöiden taholta tapahtuneesta sieppauksesta huolimatta on epäuskottavaa, että sinua uhattaisiin enää kotimaassasi.”
ON EPÄTODENNÄKÖISTÄ, että kirjoitusten laatijat ovat ajatelleet niiden tulevan julkisuuteen. Sinuttelumuoto onkin yllättävän tehokas – kuuntelen päätöstä ikään kuin se olisi päätös minusta, eikä jostakusta tuosta tai siitä jossain siellä.
Kirkon mukaan tekstien luku jumalanpalveluksessa ei ole kannanotto viranomaisten päätöksiin. Se on kannanotto inhimillisyyden puolesta. Eikä rukousta viranomaistenkaan puolesta unohdettu.
Pastori Juhana Kuusniemi luki päätösten väliin rukouksia: ”Rukoilemme ihmisten puolesta, jotka kokevat vainoa uskonnon, kansallisuuden, poliittisen mielipiteen tai sukupuolen perusteella. Jumala, opeta meille empatian kykyä, jotta osaisimme kohdata kärsivän lähimmäisemme. Opeta viisautta, ettemme loisi liikaa vastakkainasetteluja.”
Ja: ”Rukoilemme kaikkien niiden puolesta, jotka kohtaavat työssään, eri tehtävissä ja eri tahoilla turvapaikanhakijoita. Rukoilemme yhteiskuntamme päättäjien puolesta, anna viisautta turvapaikanhakijoita koskeviin päätöksiin.”
http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005153328.html
”MAAHANMUUTTOVIRASTO on hyväksynyt tosiseikaksi kertomuksesi siitä, että henkesi on uhattuna kotialueellasi kotialueesi ihmisten ja talebanien taholta. Maantiedon perusteella Afganistanin viranomaiset eivät ole kykeneväisiä tarjoamaan sinulle suojelua Parvanin maakunnassa. Kaikki turvapaikan myöntämisen edellytykset täyttyvät kohdallasi.”
Seurakuntapastori Mari Kanerva luki ääneen Maahanmuuttoviraston eräälle afganistanilaiselle turvapaikanhakijalle antamaa päätöstä sunnuntaina Helsingin tuomiokirkon messussa. Jatko saattoi yllättää: ”Ja näin ollen Maahanmuuttovirasto katsoo, että turvapaikka voidaan jättää sinulle antamatta.”
Kärsimyksen sunnuntain esirukouksiin turvapaikkapäätösten tiimoilta osallistui 15 kirkkoa Helsingissä. Kielteisiä päätöksiä luettiin esirukouksina. Heti messun aluksi kirkkokansalle ilmoitettiin, ettei tarkoitus ole arvostella maahanmuuttoviranomaisia, vaan kristittyinä kuulla ihmisten hätää.
Tuomiokirkossa oli noin sata kuulijaa. Yhtä heistä hätä ei koskettanut: ”Eivät kuulu kirkkoon!” mies huusi penkistään kirkkosalin keskivaiheilta. Jatkoa yhdenmiehen agitaatiolle ei kuitenkaan tullut.
Alussa kerrottua päätöstään Migri perusteli sillä, että kyseisellä henkilöllä ”on Afganistaniin palatessa mahdollisuus paeta talebaneja ja kotialueensa ihmisten aiheuttamaa uhkaa siirtymällä olemaan Kabuliin.”
PASTORI Kanerva luki kolme päätöstä. Niissä kaikissa kuvattiin henkilön kokemaa väkivaltaa ennen pakoon lähtöä kotimaasta. Yksi oli kertonut maahanmuuttoviranomaisten kuulustelussa tulleensa päälle ajetuksi ja siepatuksi, ja toinen myös sieppauksen aikaisesta kidutuksestaan.
Edellisen tapauksen päälleajoyritystä Migri ei uskonut tarkoitusperältään poliittiseksi. ”Olet kertonut, että isääsi on kiristetty, uhkailtu ja ammuttu, koska hän on työskennellyt yhteistyössä Yhdysvaltojen ja Nato-joukkojen kanssa. Olet kertonut, että olet pyöräillessäsi joutunut auton kumoon ajamaksi ja kaappausyrityksen kohteeksi”, päätöksen teksti kuului.
”Maahanmuuttovirasto ei hyväksy tosiseikkana, että kyseessä olisi ollut kaappausyritys. - - Pelkosi ei ole objektiivisesti perusteltua. Maahanmuuttovirasto katsoo, että sinut voidaan käännyttää Irakiin.”
Toisen tapauksen kertomukseen kidutuksesta maahanmuuttoviranomainen on uskonut. Mutta että kidutus Irakissa jatkuisi, sen Migri on katsonut epätodennäköiseksi: ”Maahanmuuttovirasto hyväksyy tosiseikkana, että sinut on siepattu, ja olet saanut vammoja kasvoihin ja muualle kehoon”, Migrin päätöksessä lukee.
”Maahanmuuttovirasto katsoo kuitenkin, että sieppauksella ei ole suoraa yhteyttä siihen, että ravintolassanne on ollut amerikkalaisia. Satunnaisesta, tuntemattomien henkilöiden taholta tapahtuneesta sieppauksesta huolimatta on epäuskottavaa, että sinua uhattaisiin enää kotimaassasi.”
ON EPÄTODENNÄKÖISTÄ, että kirjoitusten laatijat ovat ajatelleet niiden tulevan julkisuuteen. Sinuttelumuoto onkin yllättävän tehokas – kuuntelen päätöstä ikään kuin se olisi päätös minusta, eikä jostakusta tuosta tai siitä jossain siellä.
Kirkon mukaan tekstien luku jumalanpalveluksessa ei ole kannanotto viranomaisten päätöksiin. Se on kannanotto inhimillisyyden puolesta. Eikä rukousta viranomaistenkaan puolesta unohdettu.
Pastori Juhana Kuusniemi luki päätösten väliin rukouksia: ”Rukoilemme ihmisten puolesta, jotka kokevat vainoa uskonnon, kansallisuuden, poliittisen mielipiteen tai sukupuolen perusteella. Jumala, opeta meille empatian kykyä, jotta osaisimme kohdata kärsivän lähimmäisemme. Opeta viisautta, ettemme loisi liikaa vastakkainasetteluja.”
Ja: ”Rukoilemme kaikkien niiden puolesta, jotka kohtaavat työssään, eri tehtävissä ja eri tahoilla turvapaikanhakijoita. Rukoilemme yhteiskuntamme päättäjien puolesta, anna viisautta turvapaikanhakijoita koskeviin päätöksiin.”
