Psykopatologia.munfoorumi.com

MIELIPIDE - Lyhyesti (Lång) 14.3.2017 2:00 http://www.hs.fi/paivanlehti/14032017/a ... 25650.html

VASTATESSAAN lasten tiedekysymykseen tuotesuunnittelun dosentti Lassi A. Liikkanen väitti, että ”korvamatojen” ilmiötä olisi tutkittu kunnolla vasta kymmenisen vuotta (HS Tiede 10.3.). http://www.hs.fi/paivanlehti/10032017/a ... 20796.html

Theodor Reik julkaisi kuitenkin jo vuonna 1953 kirjan The Haunting Melody, jossa hän tarkastelee itsepintaisesti muistuvia musiikkikatkelmia. Korvamadot ovat psykologisia ilmiöitä, ja niitä on ensi kädessä tutkittava psykologisin keinoin, koska ne edellyttävät ymmärtämistä. Aitoa psykologista tietoa voidaan saada ainoastaan kahden ihmisen välisessä kaksisuuntaisessa vuorovaikutuksessa.

Aivotutkimus on luonteeltaan esineellistävää, ja se voi tarjota psykologisissa kysymyksissä lähinnä tausta- ja nippelitietoa. Aivotutkimuksessa ilmenevä psykologisen tiedon vähättely perustuu henkilökohtaisiin asenteisiin ja näennäistieteelliseen kehäpäättelyyn. Ensin vältetään hankkimasta psykologista tietoa, ja sitten todetaan, ettei sillä ole asiassa merkitystä. Kun ei etsi, ei myöskään löydä, mutta tällä perusteella ei voi väittää, ettei mitään olisi löydettävissäkään.

Markus Lång musiikkitieteilijä, Helsinki

Tätä korvamatoa kun vetää muutaman säkeistön, voi olla varma, että saa yleisön raivoihinsa.

Pieniä Käärmeitä 0:45
https://www.youtube.com/watch?v=sgMA1xqBMCM

Nyt on aivoviikko.

Mitä raivostuminen tekee aivoille? Onko sillä positiivinen, "puhdistava" vaikutus vai jotain muuta?

Korvamadossa on kyse oman kiinnostuksen ja obsessionaalisen oireilun erilaisista asteista ja kombinaatioista.

Tea - Tytöt Tykkää tässäpä korvamato ihan kaikille.

Njet Molotoff! 2:19 https://www.youtube.com/watch?v=mOEmFg2EOR8

trisse kirjoitti:Njet Molotoff! 2:19 https://www.youtube.com/watch?v=mOEmFg2EOR8

Tämä on aika hyvä.


[Korrelaatti lisätty]

Sievä Sigismund kirjoitti:Mitä raivostuminen tekee aivoille? Onko sillä positiivinen, "puhdistava" vaikutus vai jotain muuta?

Vertaatko aivoja astianpesu- vai pyykkikoneeseen?

Eräänlainen koneisto tai prosessori aivotkin on, jota pitää voidella ja huoltaa.

Pitääkö raivari päivässä kallonkutistajan loitolla vai päinvastoin?

Sievä Sigismund kirjoitti:Eräänlainen koneisto tai prosessori aivotkin on, jota pitää voidella ja huoltaa.
Pitääkö raivari päivässä kallonkutistajan loitolla vai päinvastoin?

Eihän silmää, sydäntä tai maksaakaan tarvitse erityisesti voidella tai huoltaa; ne toimivat hyvin sinällään (ellei ole sairauksia).

Maksaa täytyy kuulemma voidella kossulla.

Onko nää korvamadot negativisia asioita?

Mä toisinaan kävellessäni "kuuntelen" jotain musiikkia tai lähinnä sen pätkää. Tai yhtä lailla voisi sanoa laulaa ääneti, koska en mä sitä passiitivisesti voi pelkästään kuunnella. Ainoa asia mikä harmittaa, että mä en muista juuri mitään biisiä kokonaisuudessaan. Vaan osan siitä, niin ei voi "laulaa" sitä kokonaan.

Mä en juuri koskaan ole kuunnellut musiikkia kävellessäni. En ole jaksanut säätää mitään laitetta siten.


Raivostuminen:
Raivostuminen itsessään varmaankin on positiivinen asia. Mitkä tahansa voimakkkaat tunteet aktivoivat aivoja laaja-alaisesti.

Mutta, monet ihmiset raivostuvat herkästi ja täysin mitättömistäkin asioista. Sellaisten ihmisten aivot eivät ole kovin hyvät, ja kaikki raivostumiset vain vahvistavat sellaista negatiivista käytöstä, mikä paitsi vaikuttaa ulkoisesti, muiden ihmisten vierastaessa sellaista, myös luultavasti sisäisesti, se ruokkii negatiivisuutta, virittää aivoja jatkossakin löytämään asioita joista raivostua, jotka siis ovat negatiivisia asiota.

Psykopatologia kirjoitti:

Sievä Sigismund kirjoitti:Eräänlainen koneisto tai prosessori aivotkin on, jota pitää voidella ja huoltaa.
Pitääkö raivari päivässä kallonkutistajan loitolla vai päinvastoin?

Eihän silmää, sydäntä tai maksaakaan tarvitse erityisesti voidella tai huoltaa; ne toimivat hyvin sinällään (ellei ole sairauksia).

Aivoilla on oma glymfaattinen "pesujärjestelmä" (glia-solut ja lymfa-kierto), joka huolehtii aivopesusta varsinkin syvän nukkumis-vaiheen aikana. Täten täytyisi voida nukkua riittävästi. Toisen puolen aivojen huollosta voisi muodostaa aktiivinen liikunta, joka voi moninkertaistaa solujen mitokondrioiden määrän ja tai tehon.