Matti Mäkinen, 73, ja hänen tyttärenpoikansa Eetu Ahola, 11, pelasivat shakkia Oulunkylässä. Ikäluokassaan SM-hopeaa 2015 saanut Eetu voitti pikapelin. ”Pelaaminen ei ole oikeastaan muuttunut iän myötä. Huolimattomuusvirheitä tuli ennenkin. Muisti on viime aikoina huonontunut”, Mäkinen pohtii. Tilintarkastajana yhä työskentelevä Mäkinen suunnistaa aktiivisesti ja opiskelee kieliä. (KUVA: AKSELI VALMUNEN / HS)
Ihminen ei tyhmene vanhetessaan – uusia aivosoluja syntyy ikääntyneillekin, kun muistaa harjoittaa älyään Kun ihminen vanhenee, moni älykkyyden osa-alueista jalostuu. Vaikka ajattelu hidastuu, äly säilyy. Mari Heikkilä 25.1.2017 2:00, päivitetty 7:16
http://www.hs.fi/tiede/art-2000005058973.htmlIHMISEN aivot ovat kyvykkäimmillään nuoruudessa, näin väitetään.
Moni matemaatikko ja fyysikko on muotoillut tärkeimmät ideansa nuorina. Fysiikan jättiläisistä Albert Einstein esimerkiksi muotoili suhteellisuusteoriansa 26-vuotiaana.
Onko niin, että nuorena älykkyys on huipussaan ja sen jälkeen alkaa älyn alamäki?
Ei ihan niinkään.
Raakaa tiedonkäsittelyä ja ongelmien ratkaisua vaativat tehtävät sujuvat paremmin nuorena kuin vanhemmiten.
Mutta useat muut kognitiiviset eli ajatteluun liittyvät kyvyt ovat parhaimmillaan myöhemmin.
Tiedon ja kokemuksen tuoma viisaus eli niin sanottu kiteytynyt älykkyys karttuu pitkälle vanhuuteen saakka.
ÄLYLLISTEN toimintojen ikääntymisen sijasta pitäisi puhua älykkyyden osa-alueiden kypsymisestä, sanoo Harvardin yliopiston tutkija
Laura Germine.
Germine on perustanut
TestMyBrain-verkkosivut, jolla jokainen voi käydä testaamassa aivojaan. Samalla kävijä tulee edistäneeksi alan tutkimusta.
https://testmybrain.org/Germinen yli 48 000 kävijältä keräämä aineisto paljasti, että nuoret eli parikymppiset ovat tiedonkäsittelyssä tehokkaimpia.
Sen sijaan työmuistia vaativissa tehtävissä keskimäärin parhaiten onnistuivat 30-vuotiaat.
Kun henkilön tunnetila piti arvata silmien alueen näyttävästä valokuvasta, parhaiten menestyivät 40 – 60-vuotiaat.
Ja nyt tulee rohkaiseva tulos ikääntyneille: sanojen selittämisessä parhaiten menestyivät yli 65-vuotiaat.
SAMANSUUNTAISIA tuloksia älyllisten kykyjen kypsymisestä toi tuore brittiläinen tutkimus. Siihen osallistui yli 49 000 eri ikäistä ihmistä.
Parikymppiset ja nuoremmat hahmottivat parhaiten säännön näytetyn numerosarjan taustalla. He myös osasivat parhaiten täydentää numerosarjoja.
Kolmekymppiset selvisivät monista tehtävistä vähintään yhtä hyvin kuin heitä nuoremmat.
Koehenkilöiden piti esimerkiksi kuunnella kymmenen sanan luettelo. Heidän piti muistaa sanat heti ja toisen kerran myöhemmin haastattelun aikana.
[
PP 22:00.
- Kuviossa oleva asteikko (+1 / 0 / -1) on luultavasti keskihajontoja (kh) eli standardipoikkeamia (sd), jolloin plus ja miinus tarkoittavat ÄO-asteikolla 15 pisteen poikkeamaa keskiarvosta (0).]Nelikymppiset olivat nuoria parempia ratkaisemaan numeerisia ongelmia ja vähennyslaskuja. Koehenkilöitä pyydettiin laskemaan esimerkiksi, mikä on tuotteen alennettu hinta ja paljonko kassahenkilön pitää antaa rahaa takaisin.
Useimmat noista suorituksista alkoivat heiketä keskimäärin 60 – 65 ikävuoden tienoilla. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tuossa iässä järki väistämättä alkaa sumentua.
IKÄÄNTYMISTÄ tutkivan professori Taina Rantasen mukaan useimmat älylliset toiminnot eivät oleellisesti heikkene ihmisillä iän myötä – jos ihminen ei saa esimerkiksi muistisairautta.
Ajattelu hidastuu, mutta älykkyys säilyy, Jyväskylän yliopiston professori Rantanen tiivistää.
”Kognitiiviset ominaisuudet muotoutuvat erilaisiksi eri aikakausina eläneillä ihmisillä, mikä selittää osittain ikäeroja.”
”Nykymaailmassa kenenkään ei tarvitse muistaa ulkoa puhelinnumeroita, mutta diginatiivien sukupolvi saa paljon muuta loogisen päättelyn harjoitusta esimerkiksi tietokonepeleissä.”
Ajattelu kehittyy siis käyttäjän tarpeiden ja arjen mukaan.
Samalla kun ikääntyvien terveys ja väestön koulutustaso on kohentunut, ikäihmisten älylliset kyvyt ovat Rantasen mukaan jopa parantuneet.
Tanskalaisen tutkimuksen mukaan nykyiset 90-vuotiaat ovat terävämpiä kuin aiemmin.
Jotkin yhteiskunnassa vaadittavat taidot jopa paranevat iän myötä.
Arjessa tärkeä kasvojen ja ilmeiden tunnistaminen nimittäin kehittyy melko hitaasti.
Germine ryhmineen on tutkinut, miten hyvin ihmiset oppivat tunnistamaan kasvoja mustavalkoisista kuvista. Tunnistamista on vaikeutettu poistamalla kuvista hiukset, silmälasit ja muut lisätuntomerkit.
Parhaiten kasvojen tunnistaminen onnistui vähän yli 30-vuotiailta. Kun koehenkilöt opettelivat vain ihmisten nimiä, parhaiten pärjäsivät kymmenen vuotta nuoremmat.
Kasvojen tunnistamisessa auttaa kokemus.
MYÖS tunnetilojen tunnistaminen on aikuisille helpompaa kuin nuorille.
Onnellisuuden, yllättyneisyyden, inhon ja pelon ilmeiden oppiminen jatkuu pitkälle aikuisuuteen.
Viime aikoina tutkijat ovat olleet jopa huolissaan siitä, että lapset eivät opi tunnistamaan ilmeitä, kun katselevat vain näyttöjä.
Kalifonian yliopiston (UCLA) tutkijat havaitsivat, että kun esiteinit viettivät leirillä viisi päivää ilman älylaitteita, heidän kykynsä tunnistaa kuvista ihmisten tunnetiloja parani.
ÄLYN nopeus ei myöskään ratkaise maailmassa kaikkea.
Virginian yliopiston professori
Timothy Salthouse havaitsi, että Yhdysvaltojen suurten yritysten toimitusjohtajat olivat pääosin noin 60-vuotiaita.
Todellisessa elämässä ihmiset luottavat johtajan henkisiin ominaisuuksiin. Vanheneminen tuo kokemusta ja viisautta, sosiaalisia taitoja ja itsehillintää.
Johtajilla on lisäksi apunaan nuoria alaisia. Heillä voi olla niitä kykyjä, jotka johtajilla iän myötä väistämättä heikkenevät.
Muistin ja ajattelun toiminnot myös heikkenevät eri tahdissa. Suomalaisen Finger-tutkimuksen mukaan älyllisiä toimintoja voi voimistaa. Ikääntyviä ohjattiin tutkimuksessa syömään oikein, liikkumaan ja tekemään muistiharjoituksia.
Muistin ja ajattelun toiminnot säilyivät heillä paremmin kuin verrokkiryhmällä.
UUSIA hermoyhteyksiä ja aivosoluja syntyy aivoissa yhtä lailla ikääntyneenä, kun ihminen harjoittaa älyään.
Ruotsalaiset tutkijat osoittivat jo vuonna 1998, että muistille tärkeässä hippokampuksessa eli aivotursossa muodostuu uusia aivosoluja myös vanhana.
Aivojen harjoittamisesta tulee iso buumi, Rantanen uskoo. Ihminen voi parantaa muistia, laskutaitoa ja kielellisiä kykyjä.
”Kognitiivinen harjoittelu on nyt kuuma tutkimusala. Odotuksena on, että sillä tavoin pysyttäisiin estämään tai viivyttämään muistisairauksien puhkeamista.
Kommentit 3