Varhaiskasvatus: Sinkkonen vastaan "asiantuntijat"

Varhaiskasvatus: Sinkkonen vastaan "asiantuntijat"

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 05.03.2017 13:43

Varhaiskasvatus: Sinkkonen vastaan "asiantuntijat"
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Varhaiskasvatus: Sinkkonen vastaan "asiantuntijat"

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 05.03.2017 14:06

Pääkirjoitus | Kolumni 4.3.2017 2:00, päivitetty 10:14 http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005112772.html
Varhaiskasvatus on täynnä sana­helinää – alle 3-vuotias ei tarvitse kasvatusta vaan tuttujen ja turvallisten ihmisten ­läheisyyttä
Päivähoitoa koskevassa keskustelussa on sivuutettu tietämys lapsen kehityksestä, kirjoittaa lastenpsykiatri Jari Sinkkonen HS:n Vieraskynä-palstalla.

SUOMESSA käydään tunnepitoista ja politisoitunutta keskustelua siitä, missä alle kolmevuotiaita lapsia ­tulisi hoitaa.
Vastakkain on kaksi näkemystä: moderni käsitys korostaa naisen ja miehen tasa-arvoa, naisen oikeutta työuraan ja lasten oikeutta päivähoitoon. Ummehtunut, patriarkaalinen ja äitimyyttiä pönkittävä näkökanta taas vaatii äitiä jäämään kotiin lapsia hoitamaan.
Pienten lasten kodin ulkopuoliselle hoidolle voi olla talouteen ja työelämän vaatimuksiin liittyviä perusteluja, mutta lasten tarpeista puhutaan valitettavan yksipuolisesti ja tarkoitushakuisesti.

RUOTSALAISEN Bengt-Erik Anderssonin päivähoitotutkimukset tunnetaan hyvin Suomessakin. Niiden mukaan ihmiset voivat 30 vuoden ikäisinä sitä paremmin, mitä aiemmin heidät on pantu päivähoitoon. Tuoreessa suomalaistutkimuksessa taas todettiin, että jo kaksivuotiaina päiväkodissa olleet lapset hankkivat elämänsä aikana enemmän koulutusta kuin ne, jotka on pantu päiväkotiin hieman myöhemmin.
Näiden tutkimusten perusteella pitäisi siis uskoa, että kaksivuotias pehmolelunsa kanssa touhottava taapero, joka taputtaa tehtyään kolmesta rakennuspalikasta tornin, saa päiväkodin virikeympäristöstä kimmokkeen koulutukseen. Pitäisi uskoa sekin, että pienenä päiväkodissa hoidetut lapset selviytyvät muita paremmin aikuisina, ikään kuin heidän elämässään ei tapahtuisi mitään päiväkotivaiheen jälkeen.
Huolellisimmin päivähoidon vaikutuksia on selvitetty tutkimuksessa, johon osallistui tutkijoita neljästätoista Yhdysvaltojen ja Britannian yliopistosta. Tärkein löydös oli, että vanhemmuuden laatu on lapsen kehityksen kannalta paljon tärkeämpi asia kuin päivähoitoon liittyvät tekijät. Hyvä päivähoito paransi lasten kielellisiä valmiuksia. Mitä pitempiä päiviä pikkulapset viettivät päivä­kodissa, sitä enemmän heillä oli käytösongelmia kouluiässä.
Erot eivät olleet suuria: tutkimus ei anna hälyttävää kuvaa päivähoidon kielteisistä vaikutuksista, mutta se ei myöskään tuo esille päivähoidon sosiaalistavaa hyötyä.

SANAPARI ”laadukas varhaiskasvatus” on silkkaa sanahelinää, kun puhutaan 1 – 2-vuotiaista lapsista. He eivät tarvitse kasvattamista vaan tuttujen ja turvallisten ihmisten ­läheisyyttä, syliä ja lohdutusta. Lapsilla on oltava aikaa ja tilaa leikkiin ja maailmaan tutustumiseen.
Jokainen lapsi on yksilö: joku ­sopeutuu nopeasti uusiin tilanteisiin, toinen vaatii aikaa ja rauhaa.
Sanahelinää on myös hokema ryhmän kehittävästä vaikutuksesta. Ikätovereilla on lapsille suuri merkitys, joka kasvaa iän myötä. Kuitenkin vain harvalla kaksivuotiaalla on valmiuksia puolustaa itseään ja reviiriään ryhmässä. Uhattuna olemisen ja yksin jäämisen kokemukset aiheuttavat stressiä varsinkin, jos ­aikuisia on liian vähän tai ryhmä on liian suuri ja meluisa.

TIETÄMYS pikkulasten ominaisuuksista ja kehitystarpeista on sivuu­tettu, tai se on haluttu sivuuttaa. Mitä pienempi lapsi on, sitä rajal­lisempi on hänen kykynsä luoda ja ylläpitää useita samanaikaisia kiintymyssuhteita.
Miksi Suomessa ajetaan alas perhepäivähoitoa, joka sopisi monille pikkulapsille paremmin kuin päiväkodin suuri ryhmä? Tulisiko vanhempien mahdollisuuksia osa-aikatyöhön kehittää?
Kaksivuotiaan aivoissa on arvioitu olevan sata triljoonaa hermoliitosta – enemmän kuin koskaan muulloin ihmiselämän aikana. Aivojen häiriötön kehitys vaatii paljon glukoosia, mutta myös turvallisia vuorovaikutuskokemuksia, rauhoittamista ja hauskanpitoa sopivassa suhteessa – ja mahdollisimman vähän stressiä.

ÄIDIN JA ISÄN erikoisasema lapsen maailmassa ei ole myytti. Lapsen odotus, syntymä ja varhainen hoiva ovat yhteydessä mutkikkaisiin biologisiin prosesseihin, joiden tehtävänä on parantaa äidin herkkyyttä vauvan viesteille. Hoivaaminen saa vastasyntyneen vauvan isässäkin ­aikaan oksitosiinin erittymistä, joka johtaa jopa pysyviin, kiintymys­suhdetta tukeviin aivomuutoksiin.
Yksi sana pikkulapsia koskevasta puheesta on puuttunut kokonaan: ilo. Kukaan ei puhu siitä, että lapsen hoitaminen tai hänen kehityksensä seuraaminen tuottaisi syvää ja ainutkertaista iloa ja tyydytystä. Keskitytään siihen, kuka joutuu huolehtimaan pienistä lapsista eikä siihen, kenellä on etuoikeus hoitaa lapsia.
Laskevat syntyvyysluvut eivät ole ihme tällaisessa ilmapiirissä.

Jari Sinkkonen Kirjoittaja on lääketieteen tohtori ja lastenpsykiatrian dosentti.

Lue myös:
Tutkimus: Pienenä päivähoidon aloittaneet kouluttautuvat pisimmälle – Viekää lapsenne nykyistä aikaisemmin päivähoitoon, professori sanoo
Miten toiset onnistuvat hakemaan lapsen päiväkodista ennen neljää? Näin sovitat työssäkäynnin ja lasten päivähoidon
Tutkimus: Pienenä päivähoidon aloittaneet kouluttautuvat pisimmälle – Viekää lapsenne nykyistä aikaisemmin päivähoitoon, professori sanoo 17.11.2016 18:53
Miten toiset onnistuvat hakemaan lapsen päiväkodista ennen neljää? Näin sovitat työssäkäynnin ja lasten päivähoidon 15.2. 2:00

Kommentit 133
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Varhaiskasvatus: Sinkkonen vastaan "asiantuntijat"

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 05.03.2017 14:27

Suvi Vihavainen HS 4.3.2017 18:49, päivitetty: 5.3.2017 12:31 http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005114083.html
Lastenpsykiatri Sinkkonen arvosteli pikkulasten varhaiskasvatusta, asiantuntijat rauhoittelevat: ”Vanhemmat ovat jo hyvin syyllistyneitä näiden kysymysten edessä”
Asiantuntijat toivoisivat, että päivähoito vastaan kotihoito -keskustelussa päästäisiin jo eteenpäin.

PÄIVÄKODISSA käyvät taaperot eivät ole vaarassa, stressaantuneita tai kaoottisessa tilassa, vaan voivat keskimäärin hyvin, sanoo kehitysneuropsykologian dosentti, varhaiskasvatuksen tutkija Nina Sajaniemi Helsingin yliopistosta.
Pienet lapset myös nauttivat Sajaniemen mukaan vertaissuhteista ja ryhmässä olosta turvallisessa ympäristössä, vaikka tarvitsevatkin aikuisten ohjausta. Hän ei ole ”missään nimessä” sitä mieltä, ettei alle kolmevuotiasta lasta voisi laittaa päiväkotiin.
”Vanhempia pitäisi tukea ajatuksessa, ettei päivähoito ole lapselle haitaksi. Oman tutkimuksemme perusteella näyttää siltä, etteivät taaperot voi keskimäärin mitenkään huonosti, vaan ovat iloisia, tyytyväisiä, uteliaita ja toistensa kanssa temmeltäviä olentoja”, Sajaniemi sanoo.

LASTENPSYKIATRI Jari Sinkkosen HS:ssä julkaistu kolumni herätti jälleen kerran keskustelun siitä, onko pienten lasten paikka kotona vai päivähoidossa.
Sinkkosen mukaan varhaiskasvatus on alle kolmevuotiaiden lasten kohdalla ”silkkaa sanahelinää”: pienet lapset eivät tarvitse kasvattamista vaan tuttujen ja turvallisten ihmisten läheisyyttä.
Sinkkosen mielestä sanahelinää on myös se, että ryhmällä olisi kehittävä vaikutus pieneen lapseen. Harvalla kaksivuotiaalla on valmiuksia puolustaa itseään ja reviiriään ryhmässä, hän kirjoittaa.
Sajaniemen mielestä Sinkkonen ei ole perillä, kuinka motivoitunutta, työlleen omistautunutta ja lasten hyvinvoinnista välittävää henkilökuntaa myös päiväkotien taaperoryhmissä on.
Hän on selvittänyt tutkimusryhmässään yksivuotiaana päiväkodin aloittaneiden lasten stressin säätelyä, leikkimistä, sosiaalisia taitoja sekä aikuisten sitoutumista suomalaisissa päiväkotiryhmissä.

”PÄÄSÄÄNTÖISESTI ei pidä mitenkään paikkaansa, etteivät pienet lapset kestäisi ryhmässä olemista. On selvää, etteivät he osaa puolustaa itseään, ja siksi ryhmässä pitääkin olla sensitiivisiä aikuisia ja laadukasta toimintaa.”
Sajaniemi ei kiistä, etteikö varhaiskasvatuksessa olisi päiväkotien välillä laatueroja. Laatua voi kuitenkin parantaa olemassa olevilla toimintatavoilla: esimerkiksi hänen tutkimuksessaan vahvistettiin ryhmän vuorovaikutustaitoja ja aikuisten kykyä ottaa pienten lasten tarpeet huomioon.
Siitä Sajaniemi on Sinkkosen kanssa samaa mieltä, että varhaiset vuodet ovat kehityksen kannalta tärkeitä, ja aivossa tapahtuu tällöin merkittäviä asioita. Ne ovat alttiita hyvälle ja huonolle kehitykselle, ja siksi hyvästä pitää pitää kiinni.

MYÖSKÄÄN lastenpsykiatri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erityisasiantuntija Jukka Mäkelä ei jaa Sinkkosen käsitystä pikkulasten varhaiskasvatuksesta. Hänen mukaansa ihmislapsi tarvitsee alusta asti useampia aikuisia ja on kehittynyt luomaan useista suhteista kehitystä tukevan kokonaisuuden.
On mahdoton tehtävä jättää lapsen tarpeiden täyttäminen yhdelle ihmiselle, Mäkelä sanoo.
”Sillä ei ainoastaan kuormiteta äitejä vaan vaarannetaan monen lapsen mahdollisuuksia kehittyä sosiaalisesti kyvykkäiksi.”
Sajaniemen mukaan lapsi voi hyvin kiintyä useampiin häntä hoivaaviin aikuisiin silloin, kun he toimivat lapsen tarpeille herkistyneellä tavalla.
”Se voi tapahtua myös ryhmässä. Tietenkään ryhmä ei saa olla ylisuuri, 20 lasta on siinä liikaa”, hän sanoo.
Lasten vertaissuhteita on Mäkelän mukaan tutkittu kunnolla vasta tällä vuosisadalla, ja tutkimus on muuttanut käsitystä niiden merkityksestä. Jo pikkulapset ovat kiinnostuneita toisistaan ja synnynnäisesti ryhmäolentoja.
”Lapselle on ryhmästä hyötyä jo varhaisesta vaiheesta asti, kun hän saa samalla muutkin asiat, mitä tarvitsee. Hän tarvitsee tukea siihen, miten ymmärtää maailmaa. Ja maailma koostuu porukasta, toisista lapsista ja aikuisista.”

ASIANTUNTIJAT toivoisivat, että päivähoito vastaan kotihoito -keskustelussa päästäisiin jo eteenpäin. Sajaniemen mukaan pikkulasta voidaan hoitaa hyvin kotonakin, mutta vanhemmilla pitäisi olla vapaus mennä töihinkin ja tietää, etteivät samalla ”tuhoa lapsen hyvinvointia”.
”Keskustelu on niin polarisoitunutta, että vanhemmat ovat hyvin syyllistyneitä näiden kysymysten edessä”, hän sanoo.
Mäkelän mukaan keskustelussa voitaisiin keskittyä mieluummin siihen, miten varmistetaan, että kotihoidossa olevat lapset saavat tarpeeksi ryhmäkokemuksia ja oppivat selviytymään hankalista tilanteista, kun omat intressit ovat toisten kanssa ristiriidassa.
”Ja jos ollaan päiväkodissa, miten siellä varmistetaan nämä pyhät arvot turvallisuudesta ja läheisyydestä alkaen. Vahvistetaan pienten lasten ryhmien henkilöstön kykyä huomata lasten omat tarpeet, muutkin kuin nälkä ja pissahätä.”

F a k t a
- Äidin työ ja koulutus vaikuttaa kotihoidon kestoon
- Suomalaislapsista 68 prosenttia osallistuu varhaiskasvatukseen. Yksivuotiaista hoidossa on 28 prosenttia ja kaksivuotiaista 54 prosenttia. Alle 1-vuotiaat lapset hoidetaan pääasiassa kotona.
- Perhe voi valita alle kolmevuotiaan lapsen hoitamisen kotona kotihoidontuella. Valtaosa perheistä käyttää tukea vanhempainvapaiden jälkeen ainakin jonkin aikaa. Lähes aina lasta hoitaa äiti.
- Lasta hoidetaan usein tutkimusten mukaan pidempään kotona, jos äidillä ei ole voimassa olevaa työsuhdetta. Korkeasti koulutetut äidit palaavat työhön nopeammin kuin vähemmän koulutetut.
- Viime aikoina Suomessa on keskusteltu perhevapaajärjestelmän uudistamisesta.

Kommentit 60
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Varhaiskasvatus: Sinkkonen vastaan "asiantuntijat"

ViestiKirjoittaja Mirri » 05.03.2017 21:44

Mielestäni Jari Sinkkonen kirjoittaa painavaa asiaa.
Varhaiskasvatus on aivan kuin tekosyy ja 'lupa' siihen, että voidaan taas aloittaa vauva- ja taaperoikäisten pikkulasten laittaminen päiväkoteihin.

Taaperoita voidaan joutua laittamaan päivähoitoon 'pakon sanelemana', mutta tavoite - saati ihanne - sellaisen ratkaisun ei pitäisi olla. Perhepäivähoitoa tarvitaan edelleen: taaperoille hyvä perhepäivähoito on ehdottomasti päiväkotia parempi vaihtoehto. Mitä pikkuisempi taapero sitä suurempi tarve perhepäivähoidolle on.

Taaperoikäisten kohdalla pitäisi kasvatuskysymysten pohdinta jättää sikseen ja miettiä miten heidän päivähoitonsa olisi mahdollisimman lähellä kotihoitoa. Siihen ongelmaan perhepäivähoito on hyvä ratkaisu.
Avatar
Mirri
 
Viestit: 21979
Liittynyt: 01.01.2012 19:18

Re: Varhaiskasvatus: Sinkkonen vastaan "asiantuntijat"

ViestiKirjoittaja ritalin » 05.03.2017 22:11

Tämä keskustelu kiertelee niitä todellisia ongelmakohtia, joihin oikeasti pitäisi keskittyä. Sellaisia olennaisia aiheita ovat seuraavat:

Vapaamuurarit ja heidän ideologia lasten kasvattamisesta.
Kokoomuslainen sosialidarwinismi.
Kokoomuslainen pyrkimys määritellä oikeanlainen ihminen jo synnytyspöydältä lähtien ja kilpailuttaa ihmisiä keskenään mahdollisimman varhaiselta iältä lähtien.
Kokoomuslainen pyrkimys julkisen sektorin lopettamiseksi.
Lääketehtaiden dominanssi.
Muna kädessä lapsenhakkaajavoittajat.

Kun näistä ylläolevista aiheista saa puhua, niin uskon että ongelmat pystytään ratkaisemaan.
ritalin
 
Viestit: 967
Liittynyt: 24.02.2017 19:23

Re: Varhaiskasvatus: Sinkkonen vastaan "asiantuntijat"

ViestiKirjoittaja Mirri » 05.03.2017 22:15

Menin sanattomaksi luettuani Ritalinin viestin.
Avatar
Mirri
 
Viestit: 21979
Liittynyt: 01.01.2012 19:18

Re: Varhaiskasvatus: Sinkkonen vastaan "asiantuntijat"

ViestiKirjoittaja ritalin » 05.03.2017 22:27

Tämä aihe koskettaa itseäni, koska olen siihen perehtynyt jonkin verran viimeisen parin vuoden aikana. Tämä varhaisen hoidon kysymyshän on täysin poliittinen. Tai siis nämä erimielisyydet ovat täysin poliittisia.

Oikeistolaiskapitalistisessa ideologiassa lapset heitetään synnytyspöydältä lähtien tappelemaan siitä viimeisestä leivänpalasta ja vahvimmat yksilöt selviytyvät. Tätä kutsutaan sosiaalisten taitojen kehittämiseksi ja ne, jotka pärjäävät heikoimmin, luokitellaan kolmivuotiaista lähtien tuleviksi kouluampujiksi ja psykopaateiksi ja lähetetään lääketehtaiden johtamiin ihmiskokeisiin. Kun näillä ihmiskokeisiin lähetetyillä kuola valuu riittävästi suusta, nämä ovat valmiita nuolemaan vanhojen teollisuuspsykopaattien kikkeleitä.

Tosin aina ei ole pakko äänestää Kokoomusta. Äänestä toista markkinatalouspuoluetta KD:ta ja äidit lyödään kettingillä keittiön nurkkaan kiinni lapsi sylissä.

Oman pakkoneuroosini juuret ovat nimenomaan päiväkodissa.

Olin aikeissa kirjoittaa tästä Risikon suunnitelmasta seuloa potentiaaliset kouluampujat viisi vuotiaista lapsista. Toinen tulossa oleva kirjoitus koskettaa tätä käsitettä muna kädessä lapsenhakkaajavoittaja.
ritalin
 
Viestit: 967
Liittynyt: 24.02.2017 19:23

Re: Varhaiskasvatus: Sinkkonen vastaan "asiantuntijat"

ViestiKirjoittaja Mirri » 05.03.2017 22:46

Lasten sijoittamista 'synnytyspöydältä lähtien' kodin ulkopuoliseen hoitoon voidaan pitää myös vasemmistolaisena ideologiana. Jos halutaan etsiskellä otsikon aiheesta poliittisia suuntauksia.
Avatar
Mirri
 
Viestit: 21979
Liittynyt: 01.01.2012 19:18

Re: Varhaiskasvatus: Sinkkonen vastaan "asiantuntijat"

ViestiKirjoittaja Valkosiipi » 06.03.2017 13:41

Mirri kirjoitti:Taaperoikäisten kohdalla pitäisi kasvatuskysymysten pohdinta jättää sikseen ja miettiä miten heidän päivähoitonsa olisi mahdollisimman lähellä kotihoitoa

Taaperon "kasvatus" päivähoidossa (myös perhepäivähoidossa) käytännössä tarkoittaa lapsen kehityksen tukemista niissä asioissa joita taapero kulloinkin harjoittelee.
Liikkuminen, kuivaksi oppiminen, pukeminen, riisuminen, puhuminen, ymmärtäminen, sosiaaliset taidot, leikki,...
Käytännössä kasvatus on samaa mitä jokainen (ainakin kyllin hyvä) vanhempi tekee kotona. Kaikki näyttää vaan niin hienolta kun ne on kiemuraisena ohjeena.
Päivähoidossa lapsen kehitystä tuetaan tietoisesti ja arvioiden, kotona sitä ehkä vaan tuetaan...
Valkosiipi
 
Viestit: 1387
Liittynyt: 30.06.2013 06:57

Re: Varhaiskasvatus: Sinkkonen vastaan "asiantuntijat"

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 07.03.2017 21:05

On ollut kasvatus- ja opetusoppi, sitten kasvatustiede. Nyt on varhais k a s v a t u s. Mitä kasvatusta 2-vuotias tarvitsee? Mielestäni häntä tulisi vain auttaa kasvamaan.
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Varhaiskasvatus: Sinkkonen vastaan "asiantuntijat"

ViestiKirjoittaja Valkosiipi » 08.03.2017 17:42

En tiedä, kuinka muilla ammatikseen päivähoidossa työskentelevillä menee, mutta minulla töissä ollessani kyllä raksutti takaraivossa alitajuntaisesti koko ajan kaikki suunnitelmat, joita oman pienryhmäni lapsille oli yhdessä vanhempien kanssa tehty valtakunnallisten ja oman kaupungin suunnitelmien pohjalta. Lähinnä raksutti jokaisen "oman" lapsen kehityskohteet joihin piti erityisesti panostaa. Ei ollut merkitystä teinkö töitä alle vai yli 3-vuotiaiden ryhmässä. Kasvamisen auttamistahan tuo tavallaan oli. Mutta ehkä tietoinen "varhaiskasvattaminen" teki meistä työntekijöistä tavallaan kliinisempiä. Mitä koulutetumpi lastentarhanopettaja ryhmässä oli, sen tarkempia ja kunnianhimoisempia kasvatustavoitteet usein olivat. Ja sitä kauempana henkisesti lapsista me työntekijät saattoimme olla.

Nyt hoidan useana päivänä viikossa puolitoistavuotiasta lapsenlastani. Eipä tulisi mieleenikään miettiä kasvatustavoitteita tai kehittämiskohteita. Iloitsen vain kaikesta uudesta kehityksestä ja yritän antaa mahdollisuuksia puuhata kaikkea sitä mikä lasta milläkin hetkellä kiinnostaa. Yleensä kaikki mikä kiinnostaa tukee myös sen hetkistä kehitystä. Samalla yritän opettaa kaveria käyttäytymään ihmisiksi muiden elollisten kanssa. Aika erilainen on suhteeni lapsenlapseen kuin oli suhde päiväkodin lapsiin.

Eli olen sitä mieltä, että hyvä kotihoito on ehdottomasti pienille parempaa kuin hyväkin päivähoito kokopäivähoitona. Olen myös sitä mieltä että hyvä perhepäivähoito kokopäivähoitona on pienille parempaa kuin hyväkin päiväkotihoito. Siitä en ole kuitenkaan samaa mieltä, että kotihoito aina olisi lapselle parempaa kuin päiväkoti. On äitejä jotka tekevät suurimman palveluksen lapsilleen viemällä heidät päiväkotiin kotihoidon sijasta. Myös perhepäivähoitajissa on alalle sopimattomia ja esimerkiksi sellaisia jotka vetävät hoitoryhmässä aivan härskisti omien lastensa puolia. Eli ei perhepäivähoitokaan ole yksiselitteisesti hyvä vaihtoehto.

Päivähoitokeskustelussa on kirjoittamattomana usein olettamus että lapsi on täyden päivän päiväkodissa tai sitten kotihoidossa äidin kanssa. Nykyään kuitenkin työelämä on aika moninaista ja hoitoajat sen mukaisia. Esimerkiksi omalle lapsenlapselleni haetaan syksyksi päiväkotipaikkaa kun hän täyttää kaksi vuotta. Päivähoitoa tarvitaan max 3 paivää viikossa suunnilleen 4-6 tuntia kerrallaan, riippuen siitä sovitaanko että lapsi nukkuu päiväunet päiväkodissa vai kotona. Vanhemmat hakevat päiväkotipaikkaa, koska katsomme että on ainokaiselle lapselle hyödyllisempää olla jo 2-vuotiaana osa-aikaisesti päiväkodissa kuin koko aika kotona minun ja äidin hoidossa, jotka helposti pyörimme liikaa lapsen navan ympärillä. Eli jokaisella perheellä on omat perustelut valita päiväkotihoito. Ei päiväkoti läheskään aina tarkoita 10 tunnin hoitopäivää isossa ryhmässä.
Valkosiipi
 
Viestit: 1387
Liittynyt: 30.06.2013 06:57


Paluu Psykologiaa ja psykopatologiaa



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 5 vierailijaa

cron