Psykopatologia.munfoorumi.com

Nederström, Mikael: Persoonallisuuden arvioinneista ja arviointien yhtenevyyksistä (väitös, 2017)
(PP 5.3.2017 1:05)
________________________________________________________________________________________________________________________________________________

http://www.iltalehti.fi/mieli/201702132 ... 5_md.shtml
Tai ainaki melkein. Uuden tutkimuksen mukaan pelkästään haastattelemalla on mahdollista arvioida henkilön luonteenpiirteitä.

PP 21:02: "[väitös]". Se näkyy naamasta kun lakkaa saamasta... [väitös]

En nyt ihan heti keksi miten ketjun otsikko liittyy ketjun/linkin sisältöön, mutta mitään uutta tai yllättäväähän ei linkin artikkelissa esitetä.
Tietenkin alaiset(kin) saattavat kyetä arvioimaan esimiehensä persoonallisuutta oikein ja tarkasti; päinvastainen tulos olisi ollut uutinen, mutta ei tuo.

Juha Vainio - Matkalla pohjoiseen (1981) 2:25
https://www.youtube.com/watch?v=lypXYe_GMuA

Kikellä on hieno kamelinvarvas.

Kike Elomaa & Juha Vainio - NOUSEEKO JO SULLAKIN? 3:09
https://www.youtube.com/watch?v=ln56lInI_KU

Näkyy naamasta kun nousee.

Tää on kans hyvä.

juha vainio - pillurock 2:18
https://www.youtube.com/watch?v=FTHK_NjSPaM

Minäkin voin tehdä (ainakin yhdestä) Kaapon persoonallisuuteen liittyvästä piirteestä oman johtopäätökseni:

Kaapo olisi äänestänyt Trumpia.

Nederström, Mikael: Personality assessment and self-other rating agreement: moderators and implications of agreement. Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2017, 59 p. [+ Original Papers (p. 7) 2014, 2012 & 2016]. (Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research. ISSN 0075-4625; 577; ISBN 978-951-39-6960-8; ISBN 978-951-39-6961-5 (PDF) https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/han ... sequence=1 (154 p.)

T I I V I S T E L M Ä (FINNISH ABSTRACT)
Nederström, Mikael: Persoonallisuuden arviointi, arvioiden yhteneväisyys, arviointia moderoivat tekijät ja yhtenevyyden seuraukset.
Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2017, 59 p. [+ Original Papers (p. 7) ]. (Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research)

Eräs keskeinen näkökulma uusien persoonallisuustestien validointiin on tutkia itsearvioiden ja ulkopuolisten arvioiden yhteneväisyyttä. Näiden kahden arvioinnin yhteneväisyys tuottaa tietoa persoonallisuustestin validiteetista. Yhteneväisyyden avulla voidaan ennustaa myös ns. tosielämän kriteereitä, kuten johtamiskäyttäytymistä.

Tämän tutkimuksen tavoite oli tutkia eri lähteistä saatavien persoonallisuusarviointien yhteneväisyyttä erilaisissa työympäristöissä. Ensimmäinen osatutkimus liittyi henkilöarviointitilanteeseen, jossa tutkittiin persoonallisuusarvioiden yhteneväisyyttä moderoivia tekijöitä. Toinen osatutkimus liittyi ns. persoonallisuushäiriö-piirteiden ja vakiintuneempien Big Five –persoonallisuusmallien yhteneväisyyteen, minkä yhteyksien selvittämisessä hyödynnettiin itsearvioinnin ja ulkopuolisen arvioinnin yhdistämisen metodologiaa. Lisäksi haluttiin validoida uutta, työ- ja organisaatiopsykologista persoonallisuushäiriöpiirteisiin liittyvää testiä. Kolmannessa osatutkimuksessa tutkittiin, kuinka esimiehen persoonallisuuden itsearvioinnin ja ulkopuolisen arvioinnin yhteneväisyys vaikuttaa alaisten työtyytyväisyyteen. Tutkimuksen koehenkilöt olivat henkilöarviointiin tulevia työnhakijoita (osatutkimukset 1 ja 2) sekä suuren suomalaisen tutkimusorganisaation esimiehiä ja työntekijöitä (osatutkimus 3).

Persoonallisuutta mitattiin neljällä eri persoonallisuustestillä: Personality Research Form (PRF; Jackson, 1999), Stress Reaction Style (SRS; Nederström & Furnham,
2012), PK5 (2007) ja Work Personality Inventory (WOPI; Leung & Zedeck, 2016). Tulokset osoittivat, että parhaimmillaan työhaastattelussa persoonallisuusarviointien
yhteneväisyys voi olla suhteellisen suurta, vaikka mukana on moderoivia tekijöitä, kuten arvioitava piirre, arvioitavan ikä, sukupuoli ja sosiaalisesti suotava vastaamistyyli. Lisäksi uuden persoonallisuustestin (SRS) validiteetille saatiin tukea löytämällä useita merkitseviä yhteyksiä sen ja vakiintuneemman, Big Five –malliin perustuvan testin (PK5) väliltä. Tulokset osoittivat myös, että persoonallisuusarviontien yhteneväisyys esimiehen ja alaisen välillä voi ennustaa alaisten työtyytyväisyyttä.

Avainsanat: persoonallisuuden arviointi, henkilöarviointi, johtaminen, persoonallisuuden pimeä puoli, työtyytyväisyys

https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkist ... -44-568926

Ketjun otsikko on nyt entistäkin harhaanjohtavampi.

Kyseisessä väitöskirjassa ei minun ymmärtääkseni ole yhteyksiä "saamiseen".

Mielenkiintoista on että itsetuntemus on tie myös muiden tyytyväisyyteen.
Eli vaikka esimies ei olisikaan "supermies", mutta tietää omat heikkoutensa ja myöntää ne itselleen rehellisesti niin alaisetkin ovat tyytyväisempiä.
Moni ei ymmärrä omaa kusipäisyyttään ja uskoo olevansa loistotyyppi.

Big-5 ja persoonallisuus arvioiden puutteet?

http://www.hogrefe.fi/testit/PK5

Minun mielestäni nämä lehtiartikkelit saisi kopioida tänne foorumin puolelle, ettei kaikkien tarvitse antaa paskalehdille klikkausta. En tiedä, miten tämä ehdotukseni käy yksiin foorumin sääntöjen kanssa, mutta tämä siis ihan henkilökohtaisena pyyntönä.

Itse aiheesta totean tässä kohtaa vain sen, että käytännössä olen huomannut, että nämä johtakoulutuksen saaneet virheettömään ihmistuntemukseen pystyvät apinat puoltavat aina psykopaatteja, kun vastuutehtäviä jaetaan. Mistä lie sekin sitten johtuu.
Samahan on naisillakin. Naiset valitsevat yhdeksän kertaa kymmenestä psykopaattisen miehen ja väittävät näitä "hyviksi miehiksi".

Johtajien ja pikkupomojen vaatimukset on eri.
Pikkupomoilta vaaditaan empaattisuuttakin tai muuten menee asiat käteen.

Toisaaltaan on aika helppo uskoa tuo väittämä, että hyvän itsetuntemuksen omaava henkilö pystyy myös johtamaan muita paremmin.
Siinä kohtaa taas pitää purkaa osin etttä mitä tuo itsetuntemus pitää sisällään tai minkälaista työstämistä se on vaatinut.
Varmasti se vaatii myös tiettyä älykkyyttä ja kykyä asettua itsensä ulkopuolelle arvioidessaan omia ominaisuuksiaan.

ritalin kirjoitti:... Naiset valitsevat yhdeksän kertaa kymmenestä psykopaattisen miehen ja väittävät näitä "hyviksi miehiksi".

En usko.
Perusteluja kaipaan; muussa tapauksessa pidän väitettäsi vahvana liioitteluna.