Erityisherkkyys - tarkennuksia

[Psykopatologia]

Hyvinvointi Anna Tommola 28.12.2016 11:47 http://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000005023625.html
Moni luulee väärin olevansa erityisherkkä – tutkijan mukaan herkkyys voi olla myös opittua
Stressiä tai traumaperäisiä oireita ei pitäisi sekoittaa synnynnäiseen erityisherkkyyteen, sanoo psykologi ja kouluttaja Heli Heiskanen. Oikeat syyt jäävät silloin korjaamatta.

”KAIKKI, mikä nykyisin tulkitaan erityisherkkyydeksi, ei sitä ole”, sanoo psykologi Heli Heiskanen. Hän kouluttaa erityisherkkiä ihmisiä ja eri alojen ammattilaisia.
Heiskasen mukaan synnynnäisesti erityisherkkä ihminen on varhaislapsuudesta asti ollut tunne- ja aistiherkkä. Se näkyy yleensä jollain tavoin kaikissa tilanteissa.
Hän kertoo kuitenkin havaitsevansa työssään paljon yliherkistymistä, joka on syntynyt ihmisten raskaiden kokemusten tai elämäntilanteen myötä.
Esimerkiksi pitkäaikainen stressi saattaa aiheuttaa tiettyihin tilanteisiin tai asioihin liittyvää tunteiden ailahtelua, aistiherkkyyttä, unettomuutta tai vaikkapa sitä, että on alkanut väsyä kohtuuttomasti muiden seurassa.
Silloin kyse ei välttämättä ole erityisherkkyydestä

ONKO sitten haitallista kuvitella olevansa erityisherkkä, jos ei sitä ole?
”Jos tulkitsee oireiden johtuvan vain omasta erityisherkkyydestä, vaarana on, että tyytyy tilanteeseen, vaikka syihin voisi puuttua. Pitäisi astua ulos ylikuormittavasta elämäntyylistä ja pysähtyä miettimään, mikä tässä on herkkyyttä ja mikä johtuu liiasta kiireestä ja paineesta.”
Heiskanen muistuttaa, että ihminen voi toki oireiden taustalla ollakin erityisherkkä, mutta se on hermojärjestelmän ominaisuus, joka ei itsessään ole rasite.
”Siitä on monissa tilanteissa etuakin, ja oikeissa olosuhteissa herkkyydestä tulee todellista voimaa ja vahvuutta. Nämä asiat on tärkeä erottaa, jotta herkkyyttä ei leimata oireeksi tai ongelmaksi.”
Myös traumaattisista kokemuksista johtuvat tunne-elämän ongelmat sekoittuvat joskus erityisherkkyyden kanssa. Valtavan hylkäämisen pelon tai loukkaantumisherkkyyden taustalla voi olla selvittämättömiä kokemuksia ja tunteita, jotka kannattaisi käsitellä.

HERKKYYTTÄ on kaikissa ihmisissä, ja aika moni on tavalla tai toisella peittänyt herkkiä puoliaan kehittämällä erilaisia suojakuoria, Heiskanen sanoo.
”Olen havainnut, että moni kätkee herkkyytensä esimerkiksi suorittamiseen, reippauteen tai miellyttämiseen. Liian araksi oppinut ihminen taas voi vetäytyä ja omaksua alikuormitusmallin. Hän ei uskalla esimerkiksi hakeutua kiinnostavaan ammattiin tai toteuttaa haaveitaan. Se rajoittaa elämästä nauttimista.”
Oman tilanteen tunnistaminen on hyvä lähtötilanne. Heiskanen neuvoo, että jos huomaa esimerkiksi vetäytyvänsä liikaa, kannattaa havainnoida, milloin välttelee asioita, joita kuitenkin haluaisi.
”Voisiko niitä vähitellen harjoitella? Ei pidä vaatia itseltään heti liikaa tai yrittää muuttua sellaiseksi kuin joku toinen, vaan miettiä, mitä itse arvostaa. Mukavuusaluetta voi laajentaa pienin askelin.”
Yksi tapa suojautua on johonkin ryhmään tai määritelmään leimautuminen – kuten juuri erityisherkkyyteen.
Heiskasen mukaan pidemmän päälle ei ole hyvä, jos yrittää sovittaa itseään valmiiseen määritelmään sen sijaan että miettisi, millainen itse oikeasti on. Kaikki herkätkin ihmiset ovat omanlaisiaan.

SUOJAKUORISTA ja rooleista ei tarvitse päästä kokonaan eroon. Niistä on ihmiselle hyötyäkin, kun niitä käyttää tietoisesti ja joustavasti.
”Jos jokin velvollisuus on vain hoidettava, voi hetkellisesti ottaa suorittajan roolin. Joskus taas voi olla tarve vetäytyä.”
Rajoittavia ja kaavamaisia suojakuoria kannattaa silti purkaa, sillä jatkuva oman itsen peittely uuvuttaa.
”On surullista ja huolestuttavaa nähdä, kuinka moni ihminen elää todella kuormittavaa elämää ja ajattelee, että tälle ei voi mitään. Aina on kuitenkin vaihtoehtoja”, Heiskanen sanoo ja jatkaa:
”Kaikille eivät vain sovi samat olosuhteet. Kun löytää omat rajansa ja omannäköisen tavan olla ja elää, elämä on paljon rennompaa, kevyempää ja tyydyttävämpää. Se on hyväksi sekä itselle että ympäristölle.”

Heiskaselta ilmestyi joulukuussa kirja Herkkyyden voima – opas omannäköiseen elämään.

Kommentit 29

[Psykopatologia]

Heiskasen mukaan synnynnäisesti erityisherkkä ihminen on varhaislapsuudesta asti ollut tunne- ja aistiherkkä. Se näkyy yleensä jollain tavoin kaikissa tilanteissa. [PP]

Sopii myös häiriöön AD/HD.