Psykopatologia.munfoorumi.com

Maunulan nuorisotalon nuoriso-ohjaaja Aziz Bahlaouane esittelee tyttöjen huoneen säädeltäviä valoja.
”Muslimi­tytöillä on vaikeuksia päästä perhepiiristä ulos” – Maunula-taloon tehtiin tyttöjen oma huone Kohta avattavan Maunula-talon nuorisotiloissa on tytöille varattu oma huone. HS kysyi nuorilta, onko tytöille varattu tila tarpeen. Kaisu Moilanen 14.12.2016 2:00, päivitetty 8:38 http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005005957.html

Tyttöjen itse suunnittelemasta huoneesta löytyy meikkipöytä lavuaarilla ja valoilla varusteltuna.
”OHO, on vähän romantti­semmat valot”, nuoriso-ohjaaja Aziz Bahlaouane naurahtaa ja vääntää valokatkaisimesta. Punainen hehku laantuu viileän siniseksi valoksi.
Olemme upouuden Helsingin Maunulan monitoimi­talon modernissa ytimessä: nuorisotalon tyttöjen huoneessa.
Ensi viikolla avattavassa Maunula-talossa yhdistyy kirjasto, työväenopisto, asukastalo ja nuorisotalo.
Nuorisotalon tilat tuoksuvat uutuuttaan. On pelikonsolihuone, bändihuone, yhteiskeittiö ja kokonaan oma huone tytöille. Huoneessa on pehmeät sohvat ja värivalot.
Keskeisen paikan on saanut teattereista tuttu kirkasvaloinen meikkipöytä.
”Eiväthän kaikki tytöt tietenkään meikkaa, ja on poikia, jotka meikkaavat, niin että onhan tässä jotain vanhanaikaista”, Bahlaouane puolustautuu, vaikka kaluste ei suinkaan ole hänen ideansa.
Meikkipöytä on nuorisotalossa käyvien tyttöjen itsensä toive, Maunulan nuorisoasiainkeskuksen toiminnanjohtaja Antti Sarpo sanoo.
”Tässä on ollut mukana kahdeksan yläkouluikäistä tyttöä, joiden idea meikkipöytä on. Sitä voi käyttää erilaisissa työpajoissa eikä välttämättä pelkästään tyttöjen jutuissa.”

TYTTÖJEN huone saa varovaista kannustusta Maunulan yhteiskoulun lukion toisen luokan oppilailta Camilla Huttuselta ja Minna Murtomäeltä.
”Saisiko siellä tehdä läksyjä rauhassa?” Huttunen kysyy toiveikkaana. ”Minulla on sellaiset kotiolot, että joskus kaipaisin opiskelurauhaa.”
Meikkipöytä sen sijaan herättää hämmennystä – tyttöjä naurattaa.
”Yleensä meikkaan kyllä kotona”, Huttunen huomauttaa.
”Olisi outoa meikata siellä, kaikki näkee. En tekisi sitä ainakaan tuntemattomien kanssa”, Murtomäki komppaa.
Patricia Vainio, 18, ja Milja Oravainen, 18, taas olisivat jo nuorempina kaivanneet tyttöjen omia tiloja nuorisotaloille. Olisi välillä päässyt rauhaan poikavoittoisesta joukosta.
”Varsinkin ala-asteella pojat olivat usein niin levottomia, että siellä [nuorisotalossa] oli koko ajan kamala meteli. Jos vaikka itse olisi halunnut olla rauhassa eikä pelata, niin koko ajan oli kuitenkin melua. ”
Vainiolla on samanlaisia kokemuksia.
”Ehkä tyttöjä olisi tullut sinne enemmän, jos siellä olisi ollut jotain omaa tytöille.”

MITÄ nuorisotalossa sitten oli tapana tehdä?
Vainio ja Oravainen kävivät tyttöjen illoissa.
”Siellä laitettiin kynsiä, ehkä katsottiin leffa”, Vainio muistelee.
”Jotain meikkaushommia meilläkin oli”, Oravainen sanoo.
”Ihan tasapuolisesti siellä oli kaikkea tytöille ja pojille. Itse pelasin usein biljardia”, Murtomäki jatkaa.

MAUNULAN uuden monitoimitalon tyttöjen huone ei suinkaan ole ensimmäinen laatuaan Helsingissä – niitä on monissa muissakin nuorisotaloissa.
Useimmat niistä on toteutettu tiloja käyttävien tyttöjen aloitteesta, kerrotaan Helsingin nuorisoasiainkeskuksesta.
”Kysymys on ehkä enemmänkin siitä, että yksi huone rauhoitetaan hektiseltä meiningiltä. Tytöt ovat kuitenkin yleensä niitä, jotka sitä rauhaa kaipaavat”, Sarpo sanoo.
Hänen mukaansa tyttöjen huoneet taipuvat käytössä monenlaiseen.
”On näitä muuallakin, ja käytössä on huomattu, että peilin edessä saattavat viihtyä yhtä lailla pojat.”

TOTUUS on, että nuorisotalot ovat hyvin poikavoittoisia paikkoja, Sarpo sanoo.
Selvästi yli puolet myös Maunulan vanhan nuorisotalon kävijöistä on poikia, heistä suuri joukko muslimipoikia. Sen sijaan muslimitaustaiset tytöt löytävät nuorisotaloihin melko harvoin.
”Tiedämme, että muslimi­tytöillä on vaikeuksia päästä murtautumaan ulos perinteisestä perhepiiristä. Heitä ei näy täällä paljon, ja jos he tulevat, he harvoin saavat olla koko illan”, Bahlaouane sanoo.
Tyttöjen huoneella yritetään tuoda tähänkin muutosta. Myös Maunula-talon uusissa nuorisotiloissa on paljon toimintaa, joka mielletään ensisijaisesti poikien suosimaksi: amerikkalainen pöytäjalkapallo, biljardi, konsolipelit ja pingis.

MUTTA palataanpa vielä Maunulan yhteiskoululle. Onko tämä selkeästi hyvä juttu?
”Siistii. Saadaan olla ihan rauhassa, jos tehdään jotain tyttöjen juttuja, vaikka askartelua tai sellaista”, Maunulan vanhalla nuorisotalolla vieraillut Naima Yalahow, 14, sanoo.
Meikkipöytä ei kuitenkaan herätä hänessä aivan samanlaista innostusta.
”No joo mä en käytä meikkiä, mutta ihan siistii”, hän toteaa.

Kommentit 45

Pitäisikö siis mielestäsi heidän pysyä kotonaan ja päästä ulos vain koulua käydessään ?

Vartioituna kasvatetut tytöt ovat hyvää vaimomateriaalia.

Helsingin kaupungin "sallivuus" implikoi minusta sitä, että tyttöjen naiseutta tuetaan, että he voisivat olla ylpeitä itsestään myös sukupuolensa edustajina. Feministinen eliitti ei ole ilmaissut kantaansa ko. tyttöjenhuoneesta. Ko, eliitti tuntuu suhtautuvan poikien miehisyyden ilmauksiin nuivasti.

Eikös tuo ole hyvä tytöille, joiden kulttuuriin ei kuulu hengailla poikien kanssa?

Feminismille on ominaista, että kaikki poika- ja ukkokerhot kielletään, kuten esimerkiksi poikalyseot kiellettiin jo 70- luvulla, koska pojat pärjäsi paremmin kuin tyttökoululaiset.

Sama ei tietenkään koske tyttöjä ja naisia. Naisunioniin esimerkiksi ei ole miehillä mitään asiaa.

Sievä Sigismund kirjoitti:Feminismille on ominaista, että kaikki poka- ja ukkokerhot kielletään, kuten esimerkiksi poikalyseot kiellettiin jo 70- luvulla, koska pojat pärjäsi paremmin kuin tyttökoululaiset.

Sama ei tietenkään koske tyttöjä ja naisia. Naisunioniin esimerkiksi ei ole miehillä mitään asiaa.

Tavanomaista Sigismundin suoltamaa roskaa; poikalyseoita ei kielletty, niin kuin ei kielletty tyttökoulujakaan, vaan peruskoulun myötä oppikoulut (joihin pyrittiin) lakkasivat olemasta, ja kunkin oppilaan koulu määräytyi ensisijaisesti oppilaan asuinpaikan/koulupiirin mukaan.

Sievä Sigismund kirjoitti:Feminismille on ominaista, että kaikki poka- ja ukkokerhot kielletään, kuten esimerkiksi poikalyseot kiellettiin jo 70- luvulla, koska pojat pärjäsi paremmin kuin tyttökoululaiset.

Sama ei tietenkään koske tyttöjä ja naisia. Naisunioniin esimerkiksi ei ole miehillä mitään asiaa.

On noita herra-klubeja ja veljeskuntia ihan riittämiin. Vapaamuurarit ja ja monien pörssiyhtiöiden hallintoneuvostot vain pienenä huomionarvoisena esimerkkinä.

Nimim. tyttöluokalla vuoden opiskellut vapautumiskokemuksen omaava nainen

Sievä Sigismund kirjoitti:(...) Sama ei tietenkään koske tyttöjä ja naisia. Naisunioniin esimerkiksi ei ole miehillä mitään asiaa.

Jos tämä on totta, niin miten sitä on perusteltu?

Muoks: muistelen asian olleen aiemminkin esillä. Linkkiä? Kun ei muisti toimi.

Kyllästynyt kirjoitti:

Sievä Sigismund kirjoitti:Feminismille on ominaista, että kaikki poka- ja ukkokerhot kielletään, kuten esimerkiksi poikalyseot kiellettiin jo 70- luvulla, koska pojat pärjäsi paremmin kuin tyttökoululaiset.

Sama ei tietenkään koske tyttöjä ja naisia. Naisunioniin esimerkiksi ei ole miehillä mitään asiaa.

Tavanomaista Sigismundin suoltamaa roskaa; poikalyseoita ei kielletty, niin kuin ei kielletty tyttökoulujakaan, vaan peruskoulun myötä oppikoulut (joihin pyrittiin) lakkasivat olemasta, ja kunkin oppilaan koulu määräytyi ensisijaisesti oppilaan asuinpaikan/koulupiirin mukaan.

Niin lakkasivat olemasta eli kiellettiin. Yritäppäs perustaa poikakoulu niin näet kuinka käy.