Sisäministeri Paula Risikko (kok.) nosti eilen keskiviikkona Yle Radio 1:n Ykkösaamun
syrjäytymisen yhdeksi Suomen sisäisen turvallisuuden suurimmista ongelmista.
Nuorten kohdalla syrjäytymisellä usein tarkoitetaan sitä, että nuori jää peruskoulun jälkeen koulutuksen ja työn ulkopuolelle. Helsingin kaupunkin nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio kertoo Ylen aamu-tv:ssä, että tavallisesti jokaisen ikäluokan kohdalla noin 10 000 nuorta ei pääse peruskoulun jälkeen elämässä eteenpäin.
Seurantatutkimuksessa karuja lukuja
Yleisimpiä syrjäytymiseen johtavia syitä ovat koulukiusaaminen, pitkittynyt työttömyys ja mielenterveys- sekä päihdeongelmat. Laition mukaan mielenterveysongelmista tulisi olla erityisen huolestunut.
– Mielenterveysongelmat ovat nuorten keskuudessa kansantauti. Vuonna -87 syntyneistä tehdyssä THL:n laajassa seurantatutkimuksessa havaittiin, että ikäluokasta joka kolmas on joko saanut psykiatrisen diagnoosin tai ostanut psyykelääkkeitä, Laitio sanoo.
THL:n
selviää myös muita karuja faktoja vuoden 1987 ikäluokasta. Heistä noin 14 prosenttia ei ole suorittanut mitään tutkintoa yhdeksän vuotta peruskoulun päättymisen jälkeen, ja lähes kolmannes on joutunut jossain vaiheessa turvautumaan toimeentulotukeen.
Palvelut uusiksi
Etsivää nuorisotyötä tekevä valmentaja Piia Aho Vamos Espoosta kertoo, että syrjäytymistä voitaisiin ehkäistä parantamalla nuorille tarjottavia palveluja.
Mielenterveyspuolella jonot ovat tällä hetkellä aivan valtavat.
Piia Aho, Espoon Vamos
– On varmasti hyvä katsoa, minkälaisia palvelut ovat tällä hetkellä ja vastaavatko ne nuorten tarpeita. Mielenterveyspuolella jonot ovat tällä hetkellä aivan valtavat, Aho kuvailee.
Ahon mukaan mielenterveysongelmista kärsivä nuori voi joutua odottamaan kaksi kuukautta ensimmäistä tapaamista, jonka jälkeen nuori pääsee kartoitusjaksolle. Varsinaisiin ongelmiin saatetaan päästä pureutumaan vasta puolen vuoden kuluttua.
Aho myös toivoo, että nuoriin oltaisiin enemmän suorassa kontaktissa.
– On hirveän perinteistä, että työntekijät istuvat työhuoneissaan ja odottavat, että nuoret itse pyytävät apua, kun tarvitsevat. Työtapaa voisi muuttaa niin, että lähdetään enemmän paikkoihin, missä nuoret ovat, Aho sanoo.
Nuoret juoksevat luukulta toiselle
Nuorisotoimenjohtaja Laitio pitää niin kutsuttujen Ohjaamojen perustamista hyvänä avauksena palvelujen parantamisessa. Ohjaamot kokoavat alle 30-vuotiaiden tarvitsemia palveluita saman katon alle niin, että nuorten ei tarvitse kiertää virastosta toiseen.
– Toivottavasti hankerahoituksella oleva toiminta pystyttäisiin turvaamaan jatkossa. Tällä hetkellä monen nuoren kokemus on se, että he juoksevat ammattilaiselta toiselle ja ammattilaiset eivät keskustele keskenään, Laitio sanoo.
Laition mukaan nuorten syrjäytymistä ei ratkaista erilaisilla laastariprojekteilla, vaan ongelmiin pitää tarttua peruspalveluita muuttamalla.
http://yle.fi/uutiset/3-9340436